Johdanto

Halusin kirjoittaa esseen omista tulevaisuuden tavoitteistani, siitä millainen johtaja haluaisin olla. Tämä essee toimii minulle ohjenuorana siitä, mitä haluan oppia johtajuudesta. Johtajuuden oppiminen vaatii sekä teorian sisäistämistä, että käytännön harjoittelua. Tähän esseeseen kokosin tietoa ja ajatuksia siitä, millainen on hyvä johtaja ja millainen johtaja itse haluaisin olla. Tällä hetkellä suurin tavoitteeni elämässä on tulla yrittäjäksi ja työnantajaksi, sekä luoda sellainen työyhteisö, jossa kaikki haluaisi olla töissä.

Itsensä johtaminen

Jotta voi johtaa onnistuneesti ja menestyksekkäästi muita, pitää ensin osata johtaa itseään. ”Oman mielen johtaminen on ajatusten, tunteiden ja tahdon ohjaamista omien mahdollisuuksien ja tasapainon löytämiseksi. Se toteutetaan kriittisen itsehavainnoinnin avulla ja uutta oppien. Hyvä itsensä johtaminen on sitä, että tiedostaa ja tarvittaessa muuttaa uskomuksiaan, arvojaan ja asenteitaan. Hyvä itsensä johtaja ottaa huomioon myös muut yksilöt ja ympäristön. Sen pohjalle rakentuu hyvä toisten johtaminen ja ohjaaminen siten, että se on eri osapuolten ja kokonaisuuden etu.”
– Åhman 2003 (Luukkala, 2019)
Paremmin ei mielestäni voisi kiteyttää tuota itsensä johtamista ja sen merkitystä. Sen harjoittelu vaatii itseltä paljon, pitää pystyä kyseenalaistamaan omaa toimintaa ja käyttäytymistä, sekä pohtimaan omia asenteita ja tunteita. Sen verran mitä olen nyt itse omien ajatusten ja tunteideni kanssa työskennellyt, niin sen olen huomannut, että helppoa se ei ole, henkisesti todella raskasta. Mutta kun pahimman vaiheen yli pääsee ja alkaa ymmärtämään itsensä johtamisen merkityksen kokonaiskuvassa, niin aukeaa myös ymmärrys siitä kuinka tärkeää sitä on työstää.
Hyvällä johtajalla on tunneälyä sekä sosiaalista älyä. ”Tunneälyn osa-alueita ovat: itsetuntemus, tunteiden käsittely, itsekontrolli ja myötätunto. Itsetuntemukseen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Kun tuntee itsensä, tietää vahvuutensa ja kehitysalueensa. Tietää kuka on ja mitä haluaa. Muidenkaan ei tarvitse arvailla onko kyseessä lintu vai kala, ja tässä mielessä on turvallinen hahmo, helposti lähestyttävä.” (Luukkala, 2019)
Mielestäni tunneälyn ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämistä ei voi korostaa liikaa, ja koen ne erityisen tärkeänä, kun ajattelen itseäni tulevaisuudessa johtajana ja sitä missä haluan kehittyä ja mistä haluan oppia lisää. Haluan olla johtajana itsevarma, itsetietoinen, helposti lähestyttävä ja sosiaalisesti älykäs.

Hyvinvoiva työyhteisö

Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Hyvinvoivassa työyhteisössä ollaan avoimia ja luotetaan tosiin, innostetaan ja kannustetaan, puhalletaan yhteen hiileen. Annetaan myönteistä palautetta, pidetään työmäärä aisoissa, uskalletaan puhua myös ongelmista ja säilytetään kyky toimia muutostilanteissa. (Työterveyslaitos, 2021)
Mielestäni työyhteisössä kuuluu vallita psykologinen turvallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Haluaisin olla johtajana työntekijöitä motivoiva ja inspiroiva. Minulle on tärkeää, että työntekijöitä arvostetaan ja kunnioitetaan, ja johtajan tulee osata kuunnella ja olla läsnä. Tulevaisuuden johtajana kiinnittäisin erityisesti huomiota henkilöstön hyvinvointiin kaikilla osa-alueilla ja minulle henkilökohtaisesti tärkeät asiat kuten liikunta, terveellinen ruokavalio, mielenhyvinvointi ja terveelliset elämäntavat olisivat johtajuuden ohjenuoria. Johtajana minulle olisi tärkeää, että jokainen työntekijä viihtyy aidosti työpaikalla ja että töihin on aina mukava tulla. Hyvinvoivassa työyhteisössä otetaan uudet työntekijät hyvin vastaan, osataan pitää myös hauskaa ja ilmapiiri on turvallinen ja lämmin.

Dialoginen eli vuorovaikutteinen johtajuus

Esimiehen tehtävä on toimia mahdollistajana, sekä tehdä kaikkensa, jotta työntekijä voi tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. (Roth ja Saarenpää, 2020) Tulevaisuuden johtajana haluaisin pyrkiä luomaan sellaisen työyhteisön, jossa henkilöstöä osallistetaan jatkuvasti organisaation kehittämiseen, opitaan yhdessä, ratkaistaan ongelmia yhdessä, käydään dialogia ja ajatellaan yhdessä. Johtajana haluaisin rakentaa ja ylläpitää avointa ilmapiiriä, että kaikesta pystytään keskustelemaan avoimesti ja että työntekijät kokisivat arvostetuksi tulemisen tunnetta, sitä että juuri heidän työpanos on elintärkeä yrityksen toiminnan kannalta. Erilaisuus on voimavara, jonka myötä työyhteisössä kyetään monipuoliseen ajatteluun ja keskusteluun, ja sen myötä uusiin innovaatioihin ja menestykseen. Haluaisin johtajana panostaa työntekijöiden osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien hyödyntämiseen. Johtajana korostaisin palautteen antamisen ja saamisen tärkeyttä, jotta sekä yksilöt että yritys voi kehittyä.

Arvot

Tulevaisuuden johtajana arvomaailmaani kuulusi ehdottomasti tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja reiluus. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta pyrin olemaan ihmisenä mahdollisimman aito ja rehellinen, sekä ansaita alaisten luottamuksen. Arvostan myös kaikessa tekemisessä järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Haluan olla johtajana sopivassa suhteessa kunnianhimoinen ja realistinen. Tavoitteet pitää olla aina selkeät jokaisella organisaation jäsenellä, ja johtavat ajatukset (visio, missio, arvot) tulee näkyä työyhteisön arjessa päivittäin. Työllä pitää olla jokin syvempi merkitys ja tarkoitus, miksi työtä tehdään ja mitä halutaan saavuttaa.

Pohdinta

Tämän esseen kirjoittamisesta sain valtavan paljon motivaatiota itsensä kehittämiseen ja siihen että haluan oppia hyvästä johtajuudesta vielä paljon paljon lisää. Monenlaista kirjallisuutta johtajuudesta löytyy huimasti, ja olen itse tutustunut vasta murto osaan, mutta haluan mainita todella helppolukuisen ja helposti ymmärrettävän teoksen, Sudenpentujen käsikirja esimiehille, Roth ja Saarenpää, 2020. Oppaassa käsiteltiin mukavalla tavalla vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia tunteita työelämässä, sekä annettiin konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä hyvästä johtamisesta. Tiiviiseen pakettiin oli kasattu läjä tärkeää asiaa helposti ymmärrettävästi ja kevyesti. Kirjasta sai hyvän alku potkaisun johtamisen maailmaan ja inspiroiduin oppimaan lisää.
Minulle oli tärkeä ja hyvä askel tehdä tämä essee ja koota ajatuksia siitä millainen johtaja haluaisin olla. Nyt vain tarvitsee enää hypätä tuntemattomaan ja aloittaa käytännön harjoittelu.

Lähteet:
J. Luukkala, Osalliseksi onnellisuudesta, 2019
Työterveyslaitos.fi, luettu 2021
P-C. Roth ja J. Saarenpää, Sudenpentujen käsikirja esimiehille, 2020