Tampere
28 May, Tuesday
14° C

Proakatemian esseepankki

Miksi tanssisin?



Kirjoittanut: Mira Laine - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ei suomalaiset tanssi laulaa Haloo Helsinki muutama vuosi sitten julkaistussa kappaleessa ja onhan se melko perisuomalainen ajatus, että eihän sitä nyt viitsi liikaa liikehtiä edes tanssilattialla saatika yleisellä paikalla esimerkiksi bussipysäkillä odotellessa, vaikka kuinka tulisi tanssittava kappale korvanapeista. Mutta miksi ei?

 

Tanssiminen on yksi luonnollisimmista tavoista ilmaista itseään ja on tavallaan surullista, kun kulttuurissamme tanssiminen näkyy usein vain sille varatuissa paikoissa, kuten tanssitunneilla, näyttämöillä tai baarin tanssilattioilla. Kun katsoo pieniä lapsia, he liikkuvat vapaasti ja kevyesti ilman mielen asettamia estoja. Kadotamme tämän lapsenomaisen imaisun jossain kohtaa aikuisikään tullessamme.

 

TANSSIN VAIKUTUKSIA

Tanssimisen on todettu monella tapaa edistävän terveyttä ja myös tanssin harrastajat tai siihen jokseenkin ”hurahtaneet” hehkuttavat lajin tuomaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Säännöllisen tanssiharrastuksen on osoitettu muokkaavan aivoja, vähentävän stressiä sekä kehittävän tasapainoa. Aivoterveydelliset hyödyt on osoitettu näkyvän jopa iäkkäiden lajin harrastajien aivokuvissa ja juurikin tanssiminen ehkäisee ja lieventää monia muita liikuntalajeja paremmin erilaisia aivoja rappeuttavien sairauksien oireita.

 

Tanssin aivoterveydelliset hyödyt perustuvat osin siihen, että tanssin aikana eri osat aivoja ovat monipuolisesti töissä ja keskustelevat keskenään, jolloin uusia hermoratoja syntyy ja vanhat vahvistuvat. Tanssin hyödyt; eri tutkimuksia. Aivoterveydellisten vaikutusten vuoksi tanssia on alettu hyödyntää erilaisten aivosairauksien, kuten Parkinsonin taudin yhtenä hoitokeinoista.

 

Osa tanssin hyödyistä voidaan perustella myös liikkeen ja musiikin yhdistelmällä. Musiikki stimuloi aivojen mielihyväkeskusta ja sen tiedetään aktivoivan aivojen syvimpiä osia, jotka vastaavat tunteista, muistista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Tanssiminen puolestaan stimuloi erityisesti motorista aivokuorta sekä motorisia ja sensorisia hermoratoja. Pipsa Tuomisen väitöskirjassa tutkittiin musiikin vaikutusta lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Musiikin käytön havaittiin lisäävän fyysisen aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä sekä parantavan lasten motorisia taitoja. Musiikilliset harrastukset ja musiikin liittäminen toimintaan vaikuttaakin edistävän terveyttä vauvasta vaariin. Tanssi ja musiikki ovatkin hyvä parivaljakko ja usein musiikki antaakin kimmokkeen tanssiksi määriteltävään liikehdintään.

 

Tanssin ja kehon liikkeen vaikutuksia on tutkittu myös erilaisten mielen traumojen purkamisessa ja käsittelyssä. Tiedetään, että tanssiminen, kuten muukin liikunnallinen harjoittelu, vapauttaa mielihyvähormoneja, jotka edistävät positiivisten tunteiden syntymistä sekä vähentää pelko ja stressikeskus, amygdalan, toimintaa aivoissa. Tanssiminen onkin hyvä mielen boostaaja kenelle tahansa. Masennuksesta kärsiville sitä voidaan suositella myös muun hoidon rinnalla. Tanssiterapian tutkimusnäyttö on vielä melko vähäistä, mutta on kuitenkin jo saatu näyttöä siitä, että tanssi- ja liiketerapian on todettu edistävän positiivisen kehonkuvan muodostumista sekä kehotietoisuuden lisääntymisessä psykiatrisilla potilailla. Lisäksi positiivisia vaikutuksia on havaittu myös liikkuvuuteen, hyvinvointiin sekä ihmissuhteiden havainnointiin. Kuka tahansa hyötyisi varmasti näiden taitojen kehittymisestä ilman psykiatrista taustaa.

 

Kaiken tieteellisesti todetun faktan lisäksi tanssiminen on ennen kaikkea hauskaa. Vapaassa tanssissa ei ole rajoja ja sinulla on täysi vapaus ilmaista itseäsi. Tässä kohtaa kannattaa heittää ajatukset ”miltähän tämä näyttää” tai ”mitähän tuokin minusta ajattelee” romukoppaan, sillä eipä sillä oikeastaan ole väliä. Ehkä joku saa siitä hupia, mutta tuskin muistaa sitä enää huomenna.

 

Tanssiharrastuksessa toteutuu Edward Decin ja Richard Rayanin kehittämän itseohjautuvuusteorian kolme psykologista perustarvetta; omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Näiden perustarpeiden täyttyminen luo edellytyksiä onnellisena koetulle elämälle. Omaehtoisuus toteutuu, kun henkilöllä on itsellä vaikutusvalta omista valinnoistaan ja hän menee tanssitunnille omasta tahdosta. Kyvykkyyden kokemus tulee puolestaan siitä, kun kokee olevansa asiassa hyvä tai hallitsevansa sen. Säännöllisesti harjoitteleva kehittyy nopeasti varsinkin aloittaessaan harrastuksen ja tämä kannustaa jatkamaan. Lisäksi tanssiminen on yhteisöllistä varsinkin paritanssien ja säännöllisesti pidettävien tanssituntien osalta, jossa ryhmä pysyy suhteellisen samana, jolloin tanssiminen antaa myös yhteisöllisyyden kokemuksia. Voisiko siis väittää, että tanssitunnit lisäävät mahdollisuuksia kokea onnellisuutta ja merkityksellisyyttä elämässä?

 

KEHOTUS TANSSILATTIALLE

Tanssilajeja on lukuisia aina hallitusta baletista revittelevään reggaetoniin niin yksilö-, pari- kuin ryhmätunteina. Tanssimiseen ei yleensä tarvita sen kummempia varusteita eikä se ole niin sanotusti välineurheilua, joten se on helppo aloittaa vaikka heti. Ainut miinuspuoli tanssiharrastuksessa on melko kalliit hinnat, joten muutamia kymppejä jollei satasia kannattaa varata säännöllisen tanssiharrastuksen budjetiksi. Toisaalta mikään ei estä aloittamaan tanssimista omassa olohuoneessa. Youtube-kanavalta löytyy erilaisia tutorial-videoita lajista kuin lajista ja sillä pääsee jo varsin hyvin alkuun. Ota vielä kaveri mukaan niin saat myös yhteisöllisen aspektin kotitansseihin.

 

Olen itse hurahtanut tanssiin pahemman kerran ja suunnittelen nykyään asuinpaikatkin sen mukaan, että voin toteuttaa harrastusta ja intohimoa itselleni parhaalla tavalla. Aloitin tanssin vasta aikuisiällä emmittyäni pitkään, voiko tässä iässä enää aloittaa. Onneksi lähdin ensimmäiselle tanssitunnille ja vaikuttaa siltä, että paluuta ei enää ole.

 

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Ja kun aloitat, älä vertaa itseäsi muihin. Nauti omasta kehostasi ja sen aikaansaamasta liikkeestä. Näet kehityksesi nopeasti ja sekös vasta innostaa lisää. Alussa voi olla haastavaa omaksua uutta liikekieltä, mutta äläs häitäile, sillä jostain on aloitettava ja kyllä – suomalainen tanssii!

 

Tanssituttavaa kevättä!

 

t. Tanssifanaatikko

 

 

Lähteet

Poikonen H. 2017. A dancer’s brain develops in a unique way. University of Helsinki. Viitattu 09.03.2022. https://www.helsinki.fi/en/news/healthier-world/dancers-brain-develops-unique-way

 

Edwards S. 2015. Dancing and the brain. Viitattu 09.03.2022. https://hms.harvard.edu/news-events/publications-archive/brain/dancing-brain

 

Tuominen P.  2021. Music-based Exercise Activities for Children, Effects on Sedentary Behavior, Physical Activity, Intervention Implementation, and Enjoyment. Väitöskirja. Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8602-5.

 

Punkanen, M., Pylvänäinen, P., Kasteenpohja, T. 2016. Miten huomioida keholliset ulottuvuudet masennuksen hoidossa? – Tanssi-liiketerapia kehotietoisuutta ja kehollista tunneilmaisua vahvistavana hoitomuotona. Effortti. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry 2016

Kommentoi