Mielenmallit & Huijarisyndrooma

Johdanto

Olemme keskustelleet koulussa paljon mielenmalleista, ja siitä, millaisia paineita ulkoiset tekijät ja muut ihmiset voivat vaikuttaa mielentilaan ja jaksamiseen. Käytän esseessäni lähteinä mielenmalleihin liittyvää pajaa, jossa oli loistava kokonaisuus mielenmalleista, joihin lukeutuu esseen toinen pääpointti, eli huijarisyndrooma. Toivon että jokaisella lukijalla on esseen lukemisen jälkeen pieni käsitys siitä, millaisia mielenmallit ovat, ja mitä tarkoittaa huijarisyndrooma.

Mielenmallit

Mielenmallit ovat pään sisällä olevia ajattelutapoja, sekä kuvakulmia, millä tavalla ajattelet mistäkin asiasta. Stereotypiat ja ennakkoluulot, sekä yli ja- aliarvioiminen ovat esimerkiksi mielenmalleja. Ne voivat tulla oman pääsi sisään ulkoisista lähteistä, millä tavalla kuuluisi ajatella, tai sitten vuosien saatossa keriytyä yhdeksi palloksi omien kokemuksiesi ja tottumuksiesi osalta. Asioita pystyy ajattelemaan usealta eri kantilta, ja lukkiutunutta ja ennakkoluuloista ajattelua pitäisi välttää.

Mielenmalleihin liittyen Tutta Tanttarin pitämässä pajassa tuli ilmi, että mielenmallien ajattelutavat usein jaetaan kahteen eri järjestelmään. Pystyn itse allekirjoittamaan lähes kaikki Tutan ajatukset, joita hän mielenmalleista kertoi meille ja haluankin esitellä seuraavaksi kaksi eri ajattelu järjestelmää esseen lukijoille.

Järjestelmä 1, nopea ajattelu

Järjestelmä on usein dominoiva, jonka lopputulos on radikaali ali- tai yliarviointi asioissa. Se toimii erittäin nopeasti, eikä käsittele syvällisesti aihetta, mitä ajatellaan vaan toimii spontaanisti ilman jokaisen näkökulman huolellista läpikäyntiä.

Järjestelmä 1 tarkoittaa:

• Automaattista
• Nopea, pinnallinen, spontaani, vaivaton
• Helppo saada aikaiseksi ilman ylimääräistä ponnistelua
• Ärsykeperäinen, emotionaalinen
• Yhdistää ajatuksellisen helppouden illuusioon totuudesta
• Kehityshistoriallistesti vanha
• Yhtäläisyyksiä muihin eläimiin
• Nopeasti toimittuna tehdään päätös sen mukaisesti, vaikka tämä saattaa olla illuusio todellisuudesta
• Oikominen, hätiköinti ja asioiden tarkka analysointi johtaa huonompaan lopputulokseen.

Järjestelmä 2, pitkäjänteinen pohtiminen

Järjestelmä 2 tarkoittaa:

• Kontrolloitu ja prosessoiva. ”Miksi ajattelen näin”. ”Kannattaako minun ajatella näin?”
• Vaivalloinen ja hidas
• Tahdonalainen, vaatii ponnistelua ja työmuistia
• Etäännyttävä, analyyttinen, ehdottava. Saattaa aiheuttaa useita eri toimintamalleja ajattelun pohjalta
• Kykenee muotoilemaan sääntöjä ja vaihtoehtoja
• Kykenee arviointiin ja hypoteettisen päättelyyn
• Kehityshistoriallisesti nuori ja moderni
• Ihmisille erityinen
• Pystyy arvioimaan vaihtoehtoja, että mihin mikäkin vaihtoehto johtaa ja mitkä ovat seuraukset milläkin ajattelun lopputuloksella.

Mielenmalleja on meillä kaikilla, ja niitä ei pääse karkuun. On kuitenkin hyvin tervettä välillä ajatella syitä ja seurauksia, miksi ajattelen tietyllä tavalla mistäkin asioista. Proakatemialla vastaan tullut mielenmalli, jota kutsutaan huijarisyndroomaksi, on tullut meidän tiimissä monesti ilmi, ja asiaan perehtyneenä päätin kirjoittaa mielenmalli esseeseeni erityisen osion huijarisyndroomaan liittyen.

Huijarisyndrooma

Yksi mielenmalleista on huijarisyndrooma, johon päätin valita lähteikseni esseepankista löytyvän esseen aiheesta Miisa Hiltusen kirjoittamana, sekä artikkelin andorista, jonka oli kirjoittanut Charissa Chen.

Huijarisyndrooma nousi minulle aivan uutena terminä, enkä tiennyt, että huijarisyndrooma on joku oikea asia. Lueskelin kuitenkin kaksi eri teosta aiheen puitteista läpi, ja esimerkiksi Chenin esimerkit lääkärin työstä, sai minut ihmettelemään, että onko mahdollista kokea tämän lainen syndrooma.

Palasin kuitenkin miettimään omaa työuraani, ja koin, että minulla on ollut samanlaisia tuntemuksia joskus toimialoilla, mitä olen eniten tehnyt, eli myynti, markkinointi ja ravintola-ala. Lähtökohtaisesti ajattelen artikkelit luettuani, että muilla ihmisillä on suuri vaikutus siihen kuinka vakavana henkilö voi kokea huijarisyndrooman. Koska huijarisyndrooman oireet ovat riittämättömyyden tuoma huijaamisen tunne omiin taitoihin verrattuna, on selvää, että muiden ihmisten empaattinen vaikutus on tällaisissa asioissa suuri.

Tartuin Miisan esseessä etenkin aiheuttaviin tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa huijarisyndroomaa. Miisalla oli hyvä esimerkki tutkimuksesta, jonka mukaan vuonna 2018 pörssiyhtiöiden hallituspaikoissa naisten osuus oli 29% ja naisten osuus kaikista yritysten johtajista oli 32%. Artikkelissa viitattiin vahvasti siihen, että naisten osuus yritysmaaliman johto asemissa on hyvin pieni, ja yhteiskuntanormimme tai naisten tavasta pienentää ja vähätellä itseään on lähteeni mukaan syy tähän. Lähteeni luettua olen hyvin tyytyväinen siitä, että nyky-yhteiskunnassamme pyritään pääsemään eroon tällaisista ajattelumaailmoista. Uskon että tietynlainen lokerointi ja ennakkoluulot aiheuttavat huijarisyndroomaa ja sen laajentumista ihmisiin suurilta osin (Hiltunen, 2022).

Lähteet:

Artikkeli Chen, C. Doctor who? Reflecting on impostor syndrome in medical leaners. 2020. Viitattu 14.11.2023. Saatavilla:

https://andor.tuni.fi/discovery/fulldisplay?docid=cdi_pubmed_primary_33077468&context=PC&vid=358FIN_TAMPO:VU1&lang=fi&search_scope=My_inst_and_CI_extended_search&adaptor=Primo%20Central&tab=Everything&query=any,contains,Impostor%20syndrome&facet=rtype,include,articles&offset=0

Hiltunen, M. Proakatemian esseepankki. Huijarisyndroomasta Business Leaderiksi. 2022. Viitattu 14.11.2023.

Tanttari, T. Kipinä paja. Mielenmallit. 2023. Viitattu 8.11.2023