Mielenhallinta paineen alla

Johdanto

Me kaikki ihmiset olemme lähtökohtaisesti mukavuudenhaluisia yksilöitä, jotka eivät luontaisesti hakeudu kovin helposti epämukavuusalueelle, ainakaan sen jälkeen, kun olemme tottuneet länsimaalaiseen elämäntyyliin. Mukavuusalueesta ja epämukavuusalueesta kuulee puhuttavan paljon. Se saattaa johtua siitä, että suurinta osaa kuitenkin kaikesta huolimatta kiinnostaa kasvaa, kehittyä ja oppia jotain uutta vähintään yhdellä, ellei jopa useimmilla elämän osa-alueilla. Jos haluaa ajatella kokonaisvaltaisesti, niin tavoittelemme kasvua niin fyysisellä, sosiaalisella ja psyykkisillä osa-alueilla. Nämä kaikki kolme osa-aluetta esimerkiksi ihmisen terveyden kannalta katsottuna ovat todella tärkeitä. Mutta haluan kuitenkin syventyä hetkeksi mielenhallintaan.

Harjoittelu ja mielen hallinnan kehittäminen

Ihmiskunnan kehitys on edennyt siihen pisteeseen, että nykyaikana digitalisaatio eli digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkielämässä on tuonut ihmisten elämään hyvin vahvasti osaksi erilaiset älylaitteet. Esimerkiksi älypuhelinten mahdollistama sosiaalinen median kasvu on johdattanut maailmaa erittäin ulkonäkökeskeiseen suuntaan.

Usein me muistamme pitää huolta hyvinvoinnistamme ja fyysisestä olemuksesta käymällä esimerkiksi työpäivän päätteeksi kuntosalilla harjoittelemassa vähintään kerran tai pari viikossa. Itse ainakin havahduin jälleen kerran siihen tosiasiaan lukiessani Harri Gustafsbergin ja Heidi Holmavuon Karhuryhmä kirjaa, että meiltä unohtuu liian usein se, kuinka voisimme lihastemme pumppaamisen lisäksi harjoituttaa myös psyykkisiä ominaisuuksiamme eli mieltämme. Käymme salilla useita kertoja viikossa miksi siis emme voisi lähes päivittäin harjoitella mielenhallintaa esimerkiksi meditoimalla, hengitysharjoituksilla tai vaikkapa kylmäaltistuksen avulla.

Ne hetket, kun menetämme kontrollin hetkellisesti esimerkiksi auton ratissa suuttuen liikenteessä tai ajaudumme sanaharkkaan eriävien mielipiteiden takia ovat hetkiä, jolloin meidän pitää kaikesta huolimatta hallita kokonaisuus. Emme voi vain antaa tilanteiden lipua käsistä ja käyttäytyä holtittomasti oman mielemme mukaan niin, että siitä ei seuraa muuta kuin harmia. Jos lähdetään ns. vetämään yli ilman minkäänlaista kontrollia, voimme esimerkiksi suutuspäissämme kolaroida auton tai loukata keskustelukumppanimme tunteita ja sanoa jotain mikä todella loukkaa. Nämä kuitenkin ovat vain muutamia arkisia esimerkkejä. Mutta mitä paremmin osaamme hallita mielemme arkisilta tuntuvissa tilanteissa sen paremmin osaamme hallita sitä siinä vaiheessa, kun mieli järkkyy rajummin esimerkiksi läheisen kuoleman, avioeron tai onnettomuuden vuoksi.

Tosipaikka – in action!

Urheilusuorituksista paineen alla on tehty tuhansia ja taas tuhansia kertoja urheiluhistorian aikana ja esimerkkejä on lajit pullollaan, kerron kuitenkin omakohtaisen kokemuksen, jonka olen itse saanut kokea paikan päällä mutta en kuitenkaan kentällä vaan penkkiurheilijana ja fanina katsomossa. Suomen miesten lentopallomaajoukkueen monivuotisen hakkuri Olli-Pekka ’’Lelu’’ Ojansivun syöttövuoro 5:ssä eli ratkaisevassa erässä vuonna 2009 Hakametsän jäähallissa yli 6000:n katsojan edessä World League:n ottelussa Brasiliaa vastaan, on jäänyt mieleen.

Ojansivu oli ennen pelillistä läpimurtoaan maajoukkueeseen tehnyt enimmäkseen syöttövaihtoja erän lopuilla, tiukoissa paikoissa. Ojansivu asteli syöttöruutuun tilanteessa 15-15 ja Brasilialla oli sitä ennen ollut ottelupallo ottelun katkaisemisesta, mutta yleispelaajalegenda Gilberto Godoy Filhon eli Giban lyönti painui pitkäksi. Ojansivu latoi pahaa hyppysyöttöään ensimmäisen kerran kenttään ja Brasilia pääsi hyökkäämään palloa hakkurinsa kautta, mutta Ojansivu puolustaa itselleen epätyypillisestä 5-paikalta käsistä tulevan pallon peliin ja Suomi voittaa pallon siirtyen johtoon ottelupallotilanteeseen ja Lelun syöttövuoro saa jatkoa. Ottelupallossa Lelu lataa ns. käden tyhjäksi ja pallo nousee suoraan brasilialaisten vastaanoton kautta suoraan vastapalloksi verkolle ja passari Mikko Esko tällää pallon brasilialaisten kenttään. Suomi on juuri voittanut Brasilian! Kautta aikojen ensimmäinen voitto Suomen lentopallomaajoukkueelle lentopallokenttiä hallinneesta olympia- ja MM-kultamitalisti Brasiliasta. Edellisenä päivänä tuplaviikonlopun ensimmäisen osaottelun Suomi hävisi selvin lukemin suoraan 3-0.

Mielestäni Ojansivun paineensietokyky kyseisessä tilanteessa on erinomaista, ja hänen ei kyseisessä tilanteessa pelännyt virhettä vaan lähti onnistumaan. Se on yksi tärkeimmistä asioista, että keskittyy tietoisesti hetkeen ja antaa mennä. Liikaa ei saa jäädä miettimään. Jos jää niin, historia jää kirjoittamatta.

Urheilumaailman lisäksi Karhuryhmä -kirjan ja Harri Gustafsbergin kokemuksista jäi päällimmäisenä itselle mieleen yksi Karhuryhmän keikka, joka sai heti kättelyssä matkaan lähtiessä vakavat mittasuhteet, kun hätäkeskuksen esitiedoista ilmoitettiin vain: ’’Useita ruumiita rappukäytävässä, tekijä on ehkä asunnossa’’ (Gustafsberg & Holmavuo, 2019, 134). Tälläinen ilmoitus keikalle lähtöön saa jopa kokeneen ja meritoituneenkin karhuryhmä jäsenen mietteliääksi, että mitä vastassa tehtäväpaikalla voi olla.

Karhun tehtäväryhmä suuntasi tehtävä kohteeseen niin lujaa, että perille päästyään autossa ei ollut renkaita jäljellä vanteiden ympärillä, vaan ne olivat jääneet matkalle liikenteenjakajaan. Hyvin nopeasti keikkapaikalle päästyään karhuryhmä huomasi, että tilanne on tavallisesta keikasta täysin poikkeava tilanne. Ryhmä eteni nopeasti kohdekerrokseen, jossa huomasivat heti kaksi ruumista päällekkäin, jotka oli raahattu ulos kohdeasunnosta. Kaksi henkilöä ja koira etenivät ryhmänä varovaisesti asunnossa ja aikansa tutkittuaan havaitsivat, että makuuhuoneen ovi oli vielä kiinni. Sen avattuaan ryhmä sai järkytyksekseen huomata, että pimeässä makuuhuoneessa sängyn vieressä istui nainen puukko molemmissa käsissään. Sen jälkeen ei tarvinnut arvuutella kuka oli tekijä.

Kyseinen hälytystehtävä kuvattiin kirjassa sellaiseksi, että se ei tule ex-karhuryhmä jäseneltä Harri Gustafsbergiltä ikinä unohtumaan. Voin vain kuvitella millaista on lähteä käsittelemään ja purkamaan tilannetta myöhemmin. Vaatii erinomaista mielenhallintaa erityisesti keikan aikana, mutta myös sen jälkeen lähteä suoriutumaan esimerkiksi uusista työtehtävistä.

Jälkipuinti

Tilanteen ja tapahtuneen läpikäynti ja analysointi esimerkiksi raa’an karhunryhmän hälytystehtävän jälkeen on välttämätöntä. Työ kyseisessä poliisin erikoistoimintayksikössä on niin raskasta sekä fyysisesti että henkisesti, että jos tapahtumia ei pysty käsittelemään ja pääsemään tilanteesta eteenpäin, ei pysty jatkamaan työtään. Lisäksi tulee olla valmis hyväksymään tiettyjä tosiasioita, joiden kanssa on elettävä mahdollisesti epätietoisuudessa ja jatkettava elämää eteenpäin. Esimerkiksi edellisessä kappaleessa käyty karhuryhmän tehtävä ei ikinä auennut sitä suorittamassa olleille poliiseille. Ohessa lyhyt otos kirjasta ja karhuryhmän tehtävän jälkeisen elämän palautumisesta. ’’Tätä keikkaa puitiin vielä pitkään muiden kohteessa olleiden poliisien kanssa, mikä kertoo siitä, että tilanne oli kaikille meistä todella hämmentävä. Nainen vangittiin kahdesta taposta, mutta syy teolle ei selvinnyt koskaan’’ (Gustafsberg & Holmavuo, 2019, 138).

Kyseisistä tilanteista rauhoittuminen ja palautuminen ottaa aikaa ja siihen tarvitaan hyvät mielenhallinnan työkalut. Ylipäätänsä elämässä on hyvä muistaa, että oman suhtautumisensa asioihin voi hyvin usein valita. Se kuitenkin vaatii työstämistä ja hyvää mielenhallintaa.

Lähteet:

Gustafsberg, H. & Holmavuo, H. 2019. Karhuryhmä. Helsinki. Otava.

https://www.youtube.com/watch?v=_9OK-4Qd2Bc