Tampere
24 May, Friday
17° C

Proakatemian esseepankki

Metsästäjä-keräilijän aivoilla



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sapiens: Ihmisen lyhyt historia
Yuval Noah Harari
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Lukiessani Yuval Noah Hararin kirjaa Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, jäin miettimään toimintaamme ja kehitystämme ihmisinä. Luin kirjaa täysin hupi- ja henkilökohtaisen kehittymisen tarkoituksessa enkä niinkään sillä silmällä, että kirjoittaisin aiheesta esseen. Innostuin kuitenkin pohtimaan metsästäjä-keräilijän aivoraukkojamme nyky-yhteiskunnassa yrittäjyyden näkökulmasta. Miten biologinen ja kulttuurinen kehityksemme vaikuttaa meihin tänä päivänä?

 

Kirjoitettu historia on vain silmänräpäys ihmiskunnan historiassa. Kirjoitetun historian ja erityisesti teollisen vallankumouksen aikana aivomme eivät ole ehtineet kehittyä mihinkään. Operoimme edelleen samoilla aivoilla kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten eläneet esi-isämme. Ymmärrettävästi maailma on nykyään erilainen. Esimerkiksi Homo sapiens on nykyään ainoa maapallolla vaeltava ihmislaji, kun 70 000 vuotta sitten tilanne oli vielä eri. (Harari 2011, 1. osa.) Vaikka elämme erilaisessa maailmassa, onko toimintatapamme kuitenkaan muuttuneet?

 

Mikä merkitys yrittäjyyteen on sillä, että operoimme metsästäjä-keräilijän aivoilla? Tässä esseessä esitän aiheesta pelkkää spekulaatiota ja ajatusten leikkiä. Yksi asia, mistä jokainen on varmasti joskus kuullut, on se, miten reagoimme potentiaaliseen vaaraan ja epävarmuuteen. Nyky-yhteiskunnassa harvemmin riskinä on joutua leijonan kitaan, mutta saman reaktion aivoissamme voi aiheuttaa kärjistetysti vaikka notkahdus pörssissä. Tämä laukaisee meissä ”pakene tai taistele” -reaktion joka saa meidät toimimaan tietyllä tavalla.

 

Hararin mukaan todisteita kaupankäynnistä löytyy jo kymmenien tuhansien vuosien takaa. Minua kiehtoi ajatusleikki siitä, onko tuolloinen kaupankäynti ollut alkuperäistä liiketoimintaa. Oliko tuolloin metsästäjä-keräilijäyhteisöissä asuneet kauppiaat aikansa yrittäjiä? Kuinka erilaista kaupankäynti on tuolloin ollut vai perustuiko se samoille periaatteille? Myydystä hyödykkeestä saatiin asiaan kuuluva vastike. Yhtä lailla kyse on vaihdantataloudesta, toimii vastikkeena sitten tuotteita tai rahaa.

 

Koen, että yrittäjänä meidän on hyvä ymmärtää jotakin historian kirjoista. Ymmärrämme ajatuksen kaupankäynnistä muinaisena toimintana. On kuitenkin vaikea ymmärtää, millaista se on ollut nykyajan kaupankäyntiin verrattuna. Helpompi meidän on ymmärtää viime vuosikymmenten tapahtumia ja miten ne vaikuttavat nykyhetkeen. Historian ja nykyhetken ymmärtäminen auttaa meitä hieman suunnittelemaan tulevaa ja rakentamaan kestävää yrittäjyyttä. Toisaalta tämä voi tuntua myös ristiriitaiselta, sillä mm. Hararin mukaan 100 vuoden kuluttua yhteiskuntaa ei meidän tuntemassa muodossamme enää ole.

 

Eksistentiaalisen kriisin paikka: toisaalta olemme olleet täällä kymmeniä tuhansia vuosia, toisaalta taas yhteiskunta kehittyy yhä kiihtyvässä tahdissa nopeampaa kuin koskaan. Millä tavalla voin suhteuttaa oman olemiseni ja tekoni vallitsevaan aikaan? Entä tulevaan, minkä verran sitä voimme loppujen lopuksi ennustaa? Millaisen jäljen jätän jälkeeni? Ah, elämän suuria kysymyksiä.

 

 

LÄHTEET

Harari, Y. 2017. Sapiens: Ihmisen lyhyt historia. Helsinki: Bazar Kustannus Oy.

Kommentoi