Tampere
20 May, Monday
16° C

Proakatemian esseepankki

Merkityksellisyys työssä ja tiimissä



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda merkitystä
Tapio Aaltonen
Pirjo Ahonen
Jaakko Sahimaa
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Tämän esseen on kirjoittanut Jenni Rupponen, Rosa Salminen ja Inka Tikkanen. Olemme kaikki samasta tiimiyrityksestä Saawa Osuuskunnasta. Opiskelemme yrittäjyyttä ja tiimijohtamista Tampereen ammattikorkeakoulussa Proakatemialla toista vuotta. Kirjoitamme tämän esseen merkityksellisyyden tunteesta ja sen vaalimisesta. Miten saamme luotua työkulttuurin, jossa kaikilla on merkityksellinen tunne? Mikä on yksilön vastuu ja mikä muiden tiimin jäsenten vastuu? Entä mikä on kenenkin velvollisuus? Mitkä ovat ihmisten roolit tiimissä ja työtehtävissä, ja mikä niiden merkitys on merkityksellisyyden tunteeseen?

 

Työn merkityksellisyys

Työn merkityksellisyyden uskotaan olevan työelämän menestystekijä tulevaisuudessa. Mitä työn merkitys tarkoittaa meille nykypäivänä ja mitä jokainen yksilö siltä vaatii? Työn koetaan olevan keskeisessä roolissa oman identiteetin rakentamisessa sekä merkityksellisyyden tunteen lähteenä. Työn merkitys ja itse työntekijän asetelma on muuttunut paljon ajan saatossa. Entisaikoina yksilöt esiintyivät yhteisössä titteleillä ja saivat pitkällä työhistorialla arvostusta sekä kunnioitusta. Ammatit olivat konkreettisia ja yhteiskunnan selkeisiin tarpeisiin muodostuneita rooleja. Ne antoivat monelle yksilölle merkityksen olevansa osa yhteisöä. (Aaltonen ym. 2020, 71.)

Tänä päivänä tarkkojen ammattinimikkeiden sijaan työtehtävät vaativat laaja-alaista asiantuntijuutta työelämässä. Tämä voi vaikeuttaa yksilön oman merkityksellisyyden tunteen hahmottamista ja vaikuttamista omassa työssään. Merkityksettömältä tuntuva työ voi tuntua puuduttavalta ja pakkopullalta. Työn merkityksellisyyden kokemus riippuu pitkälti siitä, onko työllämme tarkoituksia ja päämääriä, joita pidämme myös edistämisen arvoisina. (Aaltonen ym. 2020, 74.) Merkityksen vaatiminen nyky-yhteiskunnassa on myös synty vapautuneesta ajasta. Meiltä on vapautunut aikaa ja resursseja eloonjäämistaistelun sijaan pohtimaan oma elämän merkitystä ja mielekkyyttä. (Aaltonen ym. 2020, 61.)

Miten saamme jokaisen yksilön ja tätä kautta koko tiimin jakamaan merkityksellisyyden tunteen?

 

Vapaus ja vastuu merkityksellisyyden taustalla

Jotta työ tuntuu merkitykselliseltä, työntekijällä tulee olla sekä lupa että vastuu toimia tarpeeksi vapaasti. Hänelle tulee antaa vastuuta sopivasti sekä luottaa hänen suoriutumiseensa työtehtävästä. Luvan mukana tulee myös vastuu tekemiseen.

Tutkimusten mukaan turha hierarkia syö merkityksellisyyden tunnetta. Itseohjautuvuus taas synnyttää tunteen vaikutusmahdollisuuksista ja luo siten suurempaa merkityksellisyyden tunnetta. Itseohjautuvuus vaatii luottamuksellista ilmapiiriä, jossa on vapaus tehdä päätöksiä. (Aaltonen ym. 2020, 253.) Jokaisen tiiminjäsenen on kuitenkin kannettava vastuu päätöksistä sekä siitä, että asiat etenevät.

Työmotivaation kasvattamiseksi tiimin kannattaa pyrkiä autonomiseen ilmapiiriin. Autonomia eli omaehtoisuudella tarkoitetaan itseorganisointia, itsesäätelyä ja itsemääräämisoikeutta. Yksilöllä on tunne siitä, että on vapaa päättämään omista valinnoistaan eikä koe ulkoista kontrollia. Se on tunne siitä, että yksilö on vapaa itse päättämään tekemisistään. Tämän vastakohta on tiukasti kontrolloitu ja määräilevä tekeminen, mikä tukahduttaa sisäistä motivaatioita. (Aaltonen ym. 2020, 239.)

 

Flow – merkityksellisyyden huippukokemus (Aaltonen ym. 2020, Luku 4.)

Flow -kokemukset ovat hyvän olon tunteita siitä, että on saanut jotain aikaan. Tämä on taas iso osa merkityksellisyyden tunnetta työssä. Flow -tilaan pääseminen edellyttää keskittymistä, työtehtävien vastaaminen tehtävän haastetasoa, selkeää päämäärää ja jatkuvaa palautteen saamista. (Aaltonen ym. 2020, Luku 4.) Jatkuva häiritseminen ja keskeyttäminen katkaisee jatkuvasti keskittymisen ja työ valmistuu hitaammin. Jokaisen kerran välissä pitää pysähtyä hetkeksi miettimään, että mihin jäinkään. Työhön uppoutuminen on tärkeää, koska silloin huomaa mahdollisia korjauskohtia ja saa työn lopputuloksesta kokonaisuutena yhtenäisemmän.

Kaikki tarvitsevat noin 15–20 minuuttia keskittymistä päästäkseen flow -tilaan (Aaltonen ym. 2020, Luku 4). Jokaisella on itse vastuu reflektoida omaa keskittymistään ja luoda paras mahdollinen paikka ja aika omalle työlleen. Jokaisella keskittyminen vaatii erilaisia elementtejä. Jotkut vaativat täydellisen hiljaisuuden ja toiset taas pystyvät keskittymään myös jonkinlaisessa taustamelussa. Joku vaatii inspiroivan työympäristön ja toinen pystyy uppoutumaan tilasta riippumatta hommiinsa. Toinen saa parhaiten aikaiseksi illalla ja toinen aamulla. Proakatemialla pystymme itse luomaan omat lukujärjestyksemme, joten on mahdollista ja erittäin suositeltavaa luoda itselleen sopivin tapa ja aika tehdä töitä.

Proakatemialla meillä on paljon tiloja työskentelyyn, mutta todella vähän hiljaisen työskentelyn tiloja. Meillä on tiimitilana avokonttori, jossa jokaisella tiimillä on oma työpöytä. Siellä on todella vaikea keskittyä, jos melu häiritsee. Lisäksi joku todennäköisesti jatkuvasti keskeyttää työsi tulemalla tervehtimään tai kyselemään kuulumisia. Tiimitilan lisäksi meillä on varattavia huoneita työskentelyä varten. Tiimejä ja opiskelijoita on niin paljon, että jokainen ei voi varata jotakin tilaa itselleen. Olemme Saawan kanssa monesti kokoontuneet jollakin porukalla yhteen huoneeseen työskentelemään. Joillekin ihmisille on kuitenkin vaikeaa myös keskittyä siellä, koska joku puhuu jatkuvasti jotain tai keskeyttää kysymyksillään. Joku saattaa turhautua siihen, että muut eivät keskity aiheeseen ja se voi häiritä hänen keskittymistään.

 

Oma rooli ja merkityksellisyys tiimissä

Tavallisesti uudessa ryhmässä ihmistä mietityttää ensisijaisesti oma rooli. Mikä on minun asemani tässä ryhmässä? Uudessa ryhmässä tarkka roolin jako ja määrittely olisikin ehdottoman tärkeää. (Aaltonen ym. 2020, 247.) Saawassa on ollut paljon kipuilua oman roolittomuuden kanssa. Osalle tiimiläisistä ei ole syntynyt yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta, kun oma rooli tiimissä on ollut epäselvä.

Roolittomuuden tunne voi Proakatemian kaltaisessa ympäristössä olla yleistä. Meidät jaetaan tiimeihimme ilman, että itse saamme valita. Tiimien perustamisvaihe voi olla kaoottistakin aikaa. Proakatemialla tiimiemme tarkoitus on tiimiyrittäjyys ja tiimioppiminen, mutta tämän merkityksen ymmärtäminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Merkityksellisyys on kuitenkin subjektiivinen kokemus, eikä ylhäältä päin tuleva ”luota prosessiin” varmasti alkuun auta sen löytämisessä.

Uuden tiimin muodostuksessa tärkeä elementti onkin tiimin tarkoitus. Miksi tiimi on olemassa ja ketä se palvelee? (Aaltonen ym. 2020, 246.) Tänä syksynä Saawassa on ollut paljon puhetta siitä, mitä kukakin tiimiin tuo. Mökkipajassa eräs tiimiläisemme kuitenkin huomautti, että kannattaisi ajatella ennemmin niin päin, mitä tiimistä saa (Honkanen, 2021). Tämä oli hieno motivaatiohetki ja auttoi ehkä saamaan kiinni siitä merkityksellisyyden tunteesta – olen läsnä, koska tämä antaa juuri minulle ja tunnen itseni sitä kautta tärkeäksi.

 

Jaettu merkityksellisyyden kokemus

Tiimin toimiessa hyvin merkityksellisyyden kokemuksesta tulee yhteinen. Tällöin voidaan puhua tiimiälystä. Tiimiäly on sitä, kun ryhmä toimii niin, että jokaisen koko potentiaali tukee yhteisen tavoitteen saavuttamista. Tällöin älykäs tiimi on enemmän kuin osiensa summa. (Aaltonen ym. 2020, 249.) Tiimissämme haasteena on varmasti ollut kaikkien potentiaalin tuominen esiin ja sen valjastaminen tiimin käyttöön. Potentiaalin esiin tuominen vaatii sitoutumista, mikä puolestaan vaatii luottamusta. Olemme kuitenkin hyvällä matkalla tätä kohti ja kasvua on jo tapahtunut hurjasti.

Tiimiälytaidot on lueteltu seuraavasti: itsetuntemus, yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia sekä rikastava vuorovaikutus (Aaltonen ym. 2020, 250). Syksyn aikana olemme huomaamattamme Saawassa kehittäneet näitä taitoja. Syksy on ollut monelle itsensä johtamisen ja omien rutiinien opettelun aikaa. Olemme kaivanneet avointa viestintää ja alkaneet yhä enemmän nostaa myös vaikeita aiheita puheeksi – tämä on osa rikastavaa vuorovaikutusta. Yhteinen suuntamme ja tavoitteet on kesän jälkeen olleet hukassa, mutta nyt olemme selkeästi taas menossa tiiminä eteenpäin kohti kevättä. Salliva ja hyväksyvä ilmapiiri on kehittynyt. Lupa meillä on ollut toimia aina, mutta vastuuta toimisesta ei ole osattu vaatia – nyt siihenkin tuntuu olevan tulossa muutos.

Kokeakseen olonsa merkitykselliseksi tiimissä, ihmiset tarvitsevat laadukasta palautetta (Aaltonen ym. 2020, 255). Palautekulttuurin rakentaminen on tiimissämme ollut myös tapetilla. Meillä on olemassa hyvä pohja palautekulttuurille, mutta keinot ja rutiinit puuttuvat. Monet tiimiläisistä kaipaavat enemmän palautetta. Tätä aiomme myös tulevaisuudessa kehittää.

 

Yhteenveto

Meistä jokainen tiimin jäsenenä tarvitsee merkityksellisyyden tunnetta. Tämä on olennaista työn mielekkyyden sekä tuottavuuden kannalta. Merkityksen tunnetta voi johtaa ja meistä jokainen on siitä vastuussa. Tiimin ei ole tarkoitus olla kaikille jatkuvasti henki ja elämä eikä jokaiselta tiimin jäseneltä voi vaatia jatkuvaa merkityksellisyyden tunnetta. Merkityksellisyyden tunteeseen vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtainen elämäntilanne. Tasaiseen merkityksellisyyden tunteeseen kannattaa kuitenkin pyrkiä ja se onkin yksi huipputiimin rakennuspalikoista.

 

Lähteet

Aaltonen, T.; Ahonen, P.; Sahimaa, J. 2020. Johda merkitystä. Helsinki: Alma Talent Oy. Äänikirja ja E-kirja Nextory-palvelussa sekä E-kirja Alma Talent Verkkokirjahylly -verkkopalvelussa.

Honkanen, J. 2021. Puheenvuoro Saawa Osk mökkipajassa.

Kommentoi