Menetelmien tasolle

Pura rutiinit atomeiksi kirja on viime aika tullut vastaan monessa yhteydessä. Olen aina kokenut olevani huono rutiineissa ja etten haluakaan niitä opetella. Siksi en ole tätäkään kirjaa ottanut lukuun taikka kuunteluun. Nyt kuitenkin Bookbeatin uudelleen ladattuani tuli tämä kirja ensimmäisenä vastaan ja päätin sen kuunnella.

”Liian usein uskottelemme, että valtava menestys, vaatii valtavaa toimintaa”.

Kirja on todella helppoa kuunneltavaa ja varmasti myös luettavaa. Kirjassa puhutaan atomin kaltaisten rutiinien voimasta, joka todella on ällistyttävä. Kirjassaan James Clear toteaakin: ”Liian usein uskottelemme, että valtava menestys, vaatii valtavaa toimintaa”. Näin ei kuitenkaan suoraan ole, vaan on enemmänkin kyse monien pienien rutiinien vaikutuksesta ja ennen kaikkea korkoa korolle vaikutuksesta. Jos olen joka päivä 1% verran parempi kirjoittamaan esseitä. Olen vuoden päästä huomattavan paljon parempi.

Kirjassaan Clear esittelee erittäin innostavalla tavalla ajatuksiaan muun muassa siitä, kuinka tulokset ovat viiveellä tuleva mittari rutiineistamme. Itseasiassa liian usein ajattelemmekin juuri noita tuloksia ja tavoitteita, emmekä keskity menetelmiin. Mietitäänpä tilanne Olympialaisista 100m uinnin lähtötelineeltä. Jokainella urheilijalla on varmasti sama tavoite – voittaa. Kuitenkin vain yksi heistä tulee voittamaan. Tavoite ei siis olekaan syy miksi juuri tämä voittanut henkilö voitti. Vaan vastaus löytyy jostain syvemmältä. Clear myös väittää, että vaikka jättäisimme tavoitteen kokonaan huomiotta ja keskittyisimme vain menetelmiin, saavuttaisimme silti huikeita tuloksia.

”Pisteet kyllä pitävät huolen itsestään”

Toisena esimerkkinä Clear kertoi kuinka Brittien pyöräilymaajoukkue, oli vajonnut viimeisen sadan vuoden aikana keskinkertaisuuteen. He eivät olleet pärjänneet missään kilpailuissa ja eräs pyörän valmistajakin oli kieltäytynyt myymästä heille pyöriä. Heille kuitenkin tuli uusi valmentaja, joka lähti parantamaan jokaista pientä osa-aluetta 1%:lla. Muun muassa urheilijan tyyny, sisäilman laatu, polkupyörävaraston sisäilma, ruokailutottumukset ja aivan kaikkeen. Tätä kautta muutaman vuoden päästä Britit olivat pyöräily kärkimaa ja voittivat käytännössä kaiken mitä saattoi voittaa sekä rikkoivat maailmanennätyksiä jatkuvasti. Tässäkin tapauksessa pienet parannukset rutiineissa johtivat suuriin tuloksiin. Tavoite kuitenkin oli varmasti ollut kaikilla aikaisemmillakin valmentajilla sama, mutta ratkaisu löytyikin menetelmistä. Jokaisen tavoitteen takan näet on epäsuora ajatuts, päästyäni tavoitteeseen, olen onnellinen. Siksi olisikin tärkeää osata rakastua lopputulokseen sijaan itse prosessiin ja kuten Clear sanoi ”Pisteet kyllä pitävät huolen itsestään”.

Tunnistan ainakin itsestäni, että liian helposti ajattelee haluavansa sitä tai tuota ja laittaa tavoitteen johonkin asiaan ja sitten vaikka sinne ei pääsisikään niin ei sen väliä. Tässä olisi itselläni kehittämisen paikka, kuten Clear sanoi: ”Et nouse tavoitteesi tasolle, vaan vajoat menetelmiesi tasolle”. Voikin olla, että olisi parempi tarkastella niitä omia menetelmiä ja rutiineja ja tätä kautta lähteä löytämään parempia menetelmiä, jotka todennäköisesti tuovat myös parempia tuloksia.

Onkin hyvä kysyä itseltämme johdattavatko nykyiset rutiinimme menestykseen, onko minusta tulossa sellainen ihminen, joka haluan olla. Jokainen teko näet on ääni sellaisen ihmisen puolesta, joksi toivot tulevasi. Niin hyvien kuin huonojenkin rutiinien suhteen. Ja aina kuitenkin, olemme juuri omien menetelmiemme summa, halusimme tai emme.