Huhut mediassa ovat kertoneet, että sun reissu ei ole täysin haasteitta mennyt. Kuitenkin kohteeseen päästiin turvallisesti perille ja kaikki on hyvin nyt pienistä takaiskuista huolimatta. Kelit ovat Surigaossa olleet kohdallaan ja matkalle on mahtunut monenmoisia kokemuksia. Kertoisitko vielä koontina, kuinka oma matkasi on sujunut.

”Matka on alkoi Tampereen rautatieasemalta 1. marraskuuta. Asemalle tultaessa selvisi, että juna millä piti siirtyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle oli puoli tuntia myöhässä. Se meni kuitenkin siinä hyvin, että saatiin paikat sitten aiemmasta junasta ja oltiin Helsinki-Vantaalla hyvissä ajoin. Sitten Helsinki-Vantaalle päästyä selvisi aika nopeasti, että Turkish Airlinesin koko boarding-järjestelmä oli maailmanlaajuisesti alhaalla, mikä aiheutti sen, että kaikki boarding passit kirjoitettiin Helsingin päässä käsin. Tästä syystä lento viivästyi sitten jollain melkein 3 tunnilla. Sitten tää johti siihen, että tietysti Istanbulin päässä oli myös ihan täysi hälinä päällä. Istanbulin lento myöhästyi kanssa semmoisen kolmisen tuntia ja tota siellä päässä oli sitten vähän ongelmia niitten jatkolennon (Istanbul-Manila) boarding passien kanssa, koska se ongelma oli edelleen olemassa. Kaikki saatiin kuitenkin järjestymään ja päästiin hyvin Manilaan, mutta sitten Manilaan päästyämme huomattiin, että kahden meidän neljäntoista hengen seurueesta matkatavarat eivät olleet saapuneet, mikä tietysti pitkän reissun jälkeen aiheutti hieman harmia. Siellä täytettiin sitten jos jonkun näköistä tikettiä, tämmöisiä ”hukkunut matkatavara”-ilmoituksia. Mutta siinä mielessä loppu hyvin kaikki hyvin, sillä matkatavarat on tällä hetkellä Manilan lentokentällä. Olikohan reissun toisena vai kolmantena päivänä, kun tuli viesti, että ne oli tullut myöhemmällä lennolla Istanbulista. Koska me ollaan Filippiineillä ja Manilasta tänne etelään on aika pitkä matka, niin lentoyhtiö ei sitten lähtenyt kuljettamaan niitä. Mutta koska ollaan lämpöisessä maassa, missä pystyy käytännössä elämään uimahousuilla ja suihkusandaaleilla, niin tästä ei onneksi muodostunut sen suurempaa ongelmaa. Kokonaisuutena reissu on mennyt kyllä mielestäni odotetusti ja on ollut kyllä uskomattoman hieno reissu tähän asti. Täytyy toivoa, että toi kotiinpaluu sujuu vähintäänkin yhtä hyvissä merkeissä, kun tänne tuleminen.”

Matkalle on mahtanut monia reissuja, joiden aikana ollaan päästy näkemään upeita juttuja. Mitkä ovat olleet sun mielestä reissun ikimuistoisimmat highlightit?

”Ehdottomasti reissun kohokohta oli vierailu Socorron saarelle, jonne oli ensin kahden tunnin ajomatka ja sen jälkeen neljäkymmentäviisi minuuttia lautalla. Tää Socorro on paikkana sellainen, että se koostuu pienemmistä saarista ja siellä mennään veneellä hienoja laguuneja ympäri. Se kierros huipentui upeaan luolastoon, mihin ensin uitiin sisään ja sitten sieltä kiivettiin 4-5 metrin korkeuteen, josta pääsi sitten hyppään veteen. Toinen reissun kohokohdista oli Leiten saari, minne kesti noin 2,5–3 tuntia. Se on semmoinen saari, että siellä on mahdollista nähdä valashaita edustalla. Olin itse onnekkaana siinä porukassa, jotka sen pääsi näkemään. niin oli kyllä siistiä päästä näkemään tommonen yks maailman suurimmista merenelävistä tai mitä ne nyt sitten onkaan”

Reissujen ohella työstettiin projektikokonaisuutta eteenpäin pikkutiimeissä. Mikä oli roolisi Final Camp projektissa? Millaisia asioita teit?

”Oma rooli Final Camp-projektissa koostui periaatteessa kahdesta asiasta. Toinen tehtävä oli tämmöinen eräänlainen yhteyshenkilön rooli Resortin toisen omistajan kanssa, jonka kanssa käytiin paljon asioita lävitse. Olin hänen kanssaan paljon tekemisissä. Sitten sen lisäksi olin menutiimissä, jonka tehtävänä oli tehdä keittiölle uusi menu. Sitten sen menun lisäksi siihen niin sanottuun talon ohjekansioon kasattiin myös tietoa paikan historiasta, aktiviteeteista, Filippiinien nähtävyyksistä ja sitten esimerkiksi Resortin järjestyssäännöissä.”

Tänään ollaankin täällä Surigaon Resortilla pakkailtu jo kamoja kasaan, sillä huomenna lennetään aamupäivästä Manilaan. Siellä yhden yön vietettyämme lennetään Istanbulin kautta takaisin Suomeen. Millä fiiliksillä lähdet paluumatkalle?

”Tosiaan tämän päivän aikana ollaan pakattu kamoja ja tehty viimeiset reissut tonne keskustaan. Tietysti tässä kohtaa reissua turnausväsymys painaa, mutta koska tietää, että vielä kotosuomessa on paljon kouluhommaa ja vaikka on kiva palata, niin ihan olisin mielelläni voinut olla vielä vaikka toiset kaksi viikkoa täällä. Lämmin ilma ja tämmöinen aika tavalla suomalaisesta kulttuurista poikkeava meininki on ainakin avannut paljon silmiä ja oon kyllä tykännyt olla täällä tosi paljon. Mutta siis niin, kuin sanoin tuossa aikaisemmin on kiva lähteä kotiin päin ja kiva päästä katsomaan vielä paikkoja Manilan käsittämättömän kokoisessa kaupungissa. Muutenkin mukavaa viettäen sitten aikaa vielä tuolla meidän omalla porukalla ilman ulkopuolisia tekijöitä.”