Tampere
21 May, Tuesday
16° C

Proakatemian esseepankki

Markkinointia rautalangasta



Kirjoittanut: Emmi Salminen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Vetoa tunteisiin
Markkinoinnin uudet 4 p:tä
Minna Killström
Eka Ruola
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoitettu yhdessä Roosa Haakan ja Lauriina Matilaisen kanssa.

 

Johdanto

 

Jokainen meistä tämän esseen kirjoittajista on nimennyt markkinoinnin yhdeksi kiinnostuksenkohteeksi täällä Proakatemialla ollessaan. Kuinka paljon olemme oikeasti tienneet aiheesta tai nähneet vaivaa sen oppimisen eteen? Tiesimme luultavasti yhtä vähän kuin suurin osa. Ja vasta nyt tätä esseetä varten luimme ensimmäisen markkinointiin liittyvän kirjan. Hups.

 

Meidän ja teidän muidenkin markkinoinnista kiinnostuneiden onneksenne me kirjoitimme esseen markkinoinnista, missä käsittelemme perusasioita, jotka olisi hyvä tietää: Markkinoinnin merkitys ja tavoitteet, tärkeys liiketoiminnan näkövinkkelistä, onnistuneisuus ja epäonnistuneisuus, kilpailukeinot (4 P -malli) sekä subjektiiviset ja objektiiviset kilpailuedut.

 

Mitä markkinointi tarkoittaa ja mihin sillä pyritään?

 

Markkinointiin syventyessämme yllätyimme siitä, kuinka laajasta käsitteestä olikin kyse ja mitä kaikkea sana markkinointi oikeasti pitää sisällään. Kirjassa Markkinoinnin uudet 4 P:tä (Ruola 2021) sekä monissa eri internetin lähteissä markkinointi määriteltiin hieman eri tavoin. Määritelmistä löytyi kuitenkin paljon yhteneviä linjauksia, jotka tukivat toisiaan ja auttoivat ymmärtämään markkinoinnin käsitteenä laaja-alaisemmin.

 

Sivustolla Itewiki.fi sana markkinointi määriteltiin seuraavasti: “Markkinointia on kaikki ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan siihen, että asiakas ostaa yrityksen tuotteen. Markkinointi ei ole pelkkää mainontaa ja myyntiä, vaan asiakaslähtöisesti tarkkaan suunniteltu eri toimintojen kokonaisuus. Markkinointi perustuu siihen, että asiakkaiden tarpeet tunnetaan ja niihin vastataan kilpailijoita paremmin.” Mielestämme tämä kuvaus kiteyttää markkinoinnin tarkoituksen selkeästi ja kertoo, mihin se perustuu ja mitä se vaatii.

 

Kirjassa Markkinoinnin uudet 4 P:tä mainittiin siitä, että markkinoinnin määrittely on usein mennyt pieleen. Tässä kyseisessä kirjassa markkinoinnin käsitettä avattiin näin: “Markkinointi on johtamisen prosessi, jossa asiakkaalle tehty konsepti muuttuu tuotteeksi tai palveluksi. Siihen kuuluvat tuotteen kehittäminen ja hinnoittelu, kanavan valinta, jossa tuote jaellaan, markkinointiviestintästrategian laatiminen ja jalkautus.” (Ruola 2021, luku 3, 10:38). Tämän määritelmän perusteella voimme todeta, että markkinoinnin monimuotoisuuden ymmärtäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Useasti kun olemme vain yhdistäneet sanat markkinointi ja mainonta, ja luulleet ymmärtävämme asiasta jotain. Ei se ihan niin menekään.

 

Nyt olemme kuitenkin jo hieman perehtyneet markkinointiin käsitteenä, mutta vielä epäselvää on se, että mihin sillä pyritään ja mikä oikein on markkinoinnin tarkoitus? ’’Markkinoinnilla pyritään viestimään tuotteista asiakkaille ja sidosryhmille sekä pyritään nostamaan tuotteen tai palvelun kiinnostavuutta” (Saarinen 2010, sivu 10). Markkinoinnilla on iso rooli asiakkaan ja tuotteen tai palvelun välisessä suhteessa, sillä sen avulla voidaan esimerkiksi parantaa asiakkaan mielikuvaa. Onkin ilmiselvää, että markkinoinnilla on parhaassa tapauksessa isokin vaikutus asiakkaan ostopäätökseen.

 

Haluamme tähän vielä selventää, että mainontaa ja markkinointia ei suinkaan tule sotkea keskenään, sillä mainonta on maksettua näkyvyyttä missä tahansa mediassa. Markkinointi taas on kaikkea sitä, mitä yritys tekee, jotta tuotteet kävisivät paremmin kaupaksi” (Jukka 2010). Mainonta kuuluu siis markkinoinnin alle, jolloin se on vain yksi markkinoinnin välineistä. Esimerkiksi kun teet markkinointisuunnitelman niin mainoskampanjat ovat vain pieni osa sitä.

 

Markkinoinnin tärkeys liiketoiminnassa

 

Liiketoiminnassa markkinoinnilla on erittäin suuri merkitys. Sen avulla pyritään tuomaan asiakkaiden tietoisuuteen ensiksi itse yritys, sekä tietenkin sen tarjoamat tuotteet tai palvelut. Markkinointia käytetään siis houkutuskeinona. Pärjäisikö yritys ilman markkinointia? -Todennäköisesti ei. Ilman markkinointia tuskin olisi myyntiäkään. Markkinoinnin ja myynnin sanotaankin kulkevan ikään kuin käsi kädessä.

 

Yritystulkin nettisivuilla kerrotaan Business Tampereen laatimia seikkoja, jotka vaikuttavat markkinointi- ja myyntisuunnitelman luomisessa. Markkinoinnissa tarvitaan markkinointisuunnitelmaa. Kun markkinoinnin suunnittelu ja toteutus on järjestelmällistä ja huolellista, se ohjaa liiketoimintaa suoraviivaisesti eteenpäin. Mikäli markkinointia ei pystytä toteuttamaan yrityksen vaatimalla tasolla, siitä tuskin on hyötyä. Perehdymme seuraavassa kappaleessa syvemmin onnistuneeseen markkinointiin.

(Yritystulkki.fi n.d)

 

 

Onnistunut ja epäonnistunut markkinointi

 

Mistä tietää onko markkinointi onnistunut? Kuka tai mikä sen määrittää? Seuraavaksi käsittelemme markkinointia onnistumisien ja epäonnistumisien näkökulmasta. Mikä voi johtaa onnistuneeseen markkinointiin ja mikä taas epäonnistuneeseen? Käymme myös läpi hyvän ja huonon markkinoinnin piirteitä sekä pohdimme, miten nämä erilaiset piirteet voivat vaikuttaa esimerkiksi ihmisten ostopäätökseen.

 

Mitä onnistunut markkinointi vaatii? Markkinointi on laaja kokonaisuus, jonka haltuun ottaminen vaatii asioiden katsomisen ja suunnittelemisen laajemmasta näkökulmasta. Helposti sitä haluaisi hypätä suoraan markkinoinnin syvään päätyyn ja saada tuloksia saman tien. Haluammekin nyt muistuttaa, että suunnittelu- ja pohjatyön tekeminen on äärimmäisen tärkeä osa toimivaa ja kestävää markkinointia. Käymme seuraavaksi läpi muutamia asioita, jotka ovat tärkeää ottaa huomioon markkinoinnin suunnitteluvaiheessa.

 

Ensimmäisenä tulee taustatyö, jonka pohjalta markkinointia lähdetään rakentamaan. Tähän sisältyy esimerkiksi kohderyhmän kartoittaminen ja sen tarkentaminen. Kartoittamisen jälkeen olisi hyvä miettiä konkreettisia tavoitteita markkinoinnille, sillä tavoitteet ohjaavat markkinoinnin etenemistä. Redland.fi sivustolla (2019) konkreettisiin tavoitteisiin nimettiin esimerkiksi kappale- tai euromääräinen myynti tai uusien asiakkaiden määrä. Tästä suunnitelmaa voi jatkaa eteenpäin pikkuhiljaa kanavatasolle asti. Tämän taustatyön ja tavoitteiden pohjalta luodun suunnitelman olisi tärkeä olla selkeä, jotta muutkin kuin markkinoinnista vastaavat ymmärtävät sen. Tällöin myös heidän näkemyksiään kannattaa hyödyntää suunnitelmaa tehdessä.

 

Usein hyvin suunniteltu ja toteutettu markkinointi johtaa positiivisiin tuloksiin. Mistä kuitenkin voi tietää onko markkinointi onnistunutta? Selkeä ja konkreettinen onnistuminen on esimerkiksi asetettuihin tavoitteisiin pääseminen. Onnistumista jokainen voi kuitenkin mitata omalla tavallaan esimerkiksi oppimalla jotakin uutta tai saamalla positiivisen asiakaspalautteen.

 

Mikä taas voi johtaa epäonnistuneeseen tai huonoon markkinointiin? Monet uskovat siihen, että markkinointi tuo lisää myyntiä sekä näkyvyyttä itselleen, yritykselleen, tuotteelleen tai palvelulleen. Usein ihmiset luulevat tietävänsä, mitä markkinointi tarkoittaa teoriassa ja haluavat itse lähteä tekemään esimerkiksi oman yrityksensä markkinointia. Markkinoinnin tietäminen teoriatasolla ei kuitenkaan aina riitä, vaan asiat täytyy osata myös käytännössä. Ilman käytännön kokemusta voi olla tarpeen pyytää ulkopuoliselta taholta apua markkinointiin, jolloin se saadaan heti alkuunsa hyvälle mallille. Markkinointiin kannattaa ehdottomasti budjetoida rahaa ja palkata ammattilainen hoitamaan sitä, sillä tänä päivänä kilpailu on kovaa ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta saadut asiakkaat tekevät päätöksensä puhtaasti siellä esiintyvien mainoksien pohjalta. Markkinointia ei siis todellakaan tule laiminlyödä enää vuonna 2022.

 

Olemme kaikki erilaisia ja jokaiselta meiltä löytyy omia mielipiteitä ja näkökulmia eri asioihin. Näin ollen esimerkiksi sama mainos voi olla toisen mielestä todella hyvä, kun joku toinen taas näkee sen aivan kamalana. Ihmiset tulkitsevat ja näkevät asiat eri tavalla, jolloin voidaan puhua sanonnasta “kauneus on katsojan silmässä”. Onnistuneen tai epäonnistuneen markkinoinnin määrittää pääasiassa kohderyhmä eli asiakas. Usein jos markkinointi on onnistunutta ja hyvää niin se myös vetoaa asiakkaaseen paremmin, jolloin asiakas voi ostaa helpommin tuotteen tai palvelun. Markkinoinnin ollessa huonompaa se ei välttämättä tuo yritykselle yhtä paljon asiakkaita kuin, mitä ammattimaisella ja hyvällä markkinoinnilla olisi voitu saada.

 

Markkinoinnin kilpailukeinot

 

Jotta markkinoinnista saadaan kaikki sen tarjoamat hyödyt irti, täytyy keskittyä kilpailukeinoihin. Luultavasti aina on jotain mitä voisi tehdä paremmin liiketoiminnan markkinoinnin kannalta ja silloin kannattaakin pysähtyä miettimään, kuinka hyvin käytössä olevat keinot toteutuvat käytännössä. Kilpailukeinoja kuvataan usein joko 4P tai 7P -malleilla.

 

Alun alkaen yrityksillä oli käytössään 4P -malli, joka koostuu sanoista product, price, place ja promotion. Suomeksi siis tuote, hinta, jakelu ja mainonta. Myöhemmin laajennettu 7P -malli täydentyi vielä sanoista people, processes ja physical evidence. Nämä puolestaan tarkoittavat asiakkaita ja henkilöstöä, toimintatapoja sekä toimintaympäristöä. Tässä esseessä haluamme kuitenkin keskittyä alkuperäisten mallien sijaan Eka Ruolan teokseen nimeltä Markkinoinnin uudet neljä P:tä (2021).  Ruolan mukaan uudessa mallissa on kyse samoista asioista, mutta korkeammalla tasolla. ’’Uudet neljä P:tä ovat välttämätön lisäosa vanhan mallin yhteyteen: ne tekevät siitä relevantimman aikaan, jota elämme, ja tulevaisuudellemme. ’’Kyseessä on myös emotionaalisempi taso varsin rationaalisen alkuasetelman päälle’’, hän toteaa.

 

Uudet neljä P:tä:

 

  1. People (ihminen)
  2. Purpose (merkitys)
  3. Platform (alusta)
  4. Passion (intohimo)

 

People, eli asiakkaat ja henkilöstö pitävät sisällään kaikki ne henkilöt, jotka ovat mukana joko palveluiden ja tuotteiden myynnissä tai niiden kuluttamisessa, suorasti tai epäsuorasti. Markkinoinnin kannalta avainasemassa tässä kilpailukeinossa on palvelukulttuurin laatu ja etenkin asiakasymmärrys. Asiakasymmärrys pitää sisällään asiakkaiden tuntemisen ja heidän tarpeidensa ymmärtämisen.

 

Kaikki me tiedämme sanonnat ’’Asiakas on aina oikeassa’’ ja ’’Asiakas on kuningas’’. Näin sen pitää olla. Maksimaalisen tyytyväisyyden ja tuottavuuden saavuttamiseksi palveluntarjoajien tulisi pitää kyseinen mindset mukana toiminnassaan, sillä Ruolankin sanoin asiakaskokemuksen merkitys kiilaa hurjaa vauhtia yhdeksi keskeisimmistä kilpailueduista. Ruola on liittänyt kirjaansa yhden Applen perustajan sekä toimitusjohtajan Steve Jobsin lausahduksen ’’People don’t know what they want, until you show it to them.’’ ja tämä on markkinoinnin asiakaskeskeisyyden kannalta hyvin tärkeää muistaa. (Ruola 2021: 14, 17.)

 

Purpose, eli merkitys. Tämä P ei tullut vielä esille aikaisemmissa malleissa, mutta luettuamme aiheesta tarkemmin, tajusimme, että tästä on syytä pitää visusti kiinni. ’’Start with why’’, sanoo lastenkirjailija Simon Sinek. Jos emme pysty ymmärtämään, että minkä takia jotain asiaa tehdään, mielenkiinto tuskin säilyy kovin kauaa matkassa mukana. Sen sijaan jos markkinoinnin sarallakin pystyisimme saamaan vastauksen kysymykseen Miksi? niin lopputulos olisi todennäköisesti sekä palveluntarjoajan sekä asiakkaan näkökulmasta win-win.

 

Ruola kertoo kirjassaan, kuinka parhaat meistä ymmärsivät purpose -ilmiön voitokkaalla tavalla ja onnistuivat ensinnäkin löytämään aidon merkityksen sekä myöhemmin rakentamaan tasapainoisen, johdonmukaisen ohjelman purposen sisäisen ja ulkoisen viestinnän tueksi. Mitä tarkoitetaan purposen sisäisen ja ulkoisen viestinnän tuella? Sitä, että merkitys kiinnittyy niin lujaa jokaisen toimijan aitoon käyttäytymiseen, joka heijastuu sekä sisäpiiriin että ulkopuolelle. Kuten Ruolakin toteaa, yrityksen toimintaa ohjaavan merkityksen ei tarvitse olla maailmanparantamista tai planeetan pelastamista. Ihmisyyteen se sen sijaan voi vaikuttaa. Merkitys on nimenomaan vastaus kysymykseen, miksi yritys tai brändi on olemassa. Ja tähän on suotavaa hakea jotain syvällisempää, ei niinkään ilmiselvää, kepeää vastausta. Irrelevantti, jokseenkin klisee ja höttöinen vastaus yrityksen merkitykselle on jo saanut oman käsitteensä. ’’Osa ihmisistä koki purposen lisäyksenä ääririkkaaseen bullshit bingoon ja osa käsitti sen puhtaasti väärin – sitä kautta syntyi fake purpose -käsite’’, Ruola kertoo. Hänen mukaansa kyseinen käsite on hyvin petollinen, sillä siihen ansaan astuminen on äärimmäisen helppoa. Pahimmassa tapauksessa asiakkaita voidaan johtaa harhaan ja yleisestikin yrityksen tai brändin epätotuudenmukainen merkitys ei voi kantaa pitkälle. Sen avulla kustaan omaan nilkkaan. (Ruola 2021: 29, 30.)

 

Seuraavaksi tarkastelussa purposen tavoin uusi ilmestys, passion eli intohimo. Ruola sanoo kirjassaan tyhjentävästi: ’’Intohimo on moninaista. On turha luulla, että kysymyksessä on vain liekkimeren ympäröimänä pidetty hurmoksellinen brändipuheenvuoro. Kysymys on myös vankkumattomasta uskosta omiin ja oman tuotteen mahdollisuuksiin ja valloituskykyyn.’’ Henkilökohtaisesti me rakastamme tätä P:tä. Ihan sama mitä olet tekemässä, parhaan lopputuloksen saat, kun teet sitä koko sydämelläsi, täydellä intohimolla. Ihan oikeasti. Varmasti osa ihmisistä ajattelee skeptisesti, mutta kun oman intohimon löytää ja sen parissa pääsee työskentelemään, vain taivas on rajana. Miten tätä voi hyödyntää markkinoinnissa? Ruolan mukaan kyseinen P on mielipuolinen voima. Ei vain asiakkaille, vaan kaikille sidosryhmille. Parhaiten siitä nauttii oma väki. ’’Perustan ollessa kunnossa intohimo maustaa keittoa chilillä’’, hän toteaa. Kun ihmiset työskentelevät intohimonsa parissa, kunnianhimo ja määrätietoisuus pääsevät aivan uudelle levelille. Voimme lähes 100 prosenttisesti väittää, että sellaisen tuotteen tai palvelun markkinointi, jota on kehitetty täydellä intohimolla, aidosta omasta tahdosta, vetoaa asiakasryhmään moninkertaisesti tehokkaammin kuin rahankiilto silmissä toteutettu mainostempaus. Myös tuonkaltaiset mainostempaukset saattavat joskus toimia, mutta ainakaan mitään pitkäkestoista asiakassuhdetta sellaisella ei saavuta. (Ruola 2021: 49, 55.)

 

Haluamme vielä jakaa Ruolan kertomat intohimon työkalut teidän kanssanne:

 

  1. Intohimo on viestintää.
  2. Intohimo täydentää tarinan.
  3. Jokainen kontakti eri sidosryhmiin on mahdollisuus jalkauttaa intohimoa.
  4. Intohimoa voi oppia.

 

Viimeisenä sukellamme myös täysin uuden P:n, nimittäin platformin (alustan) pariin. Sen monimuotoisuus muutti maailman, myös markkinoinnin näkökulmasta. Ruolan sanoin: ’’Platformit saapuivat jäädäkseen.’’  Tänä päivänä suurin osa ihmisistä kuluttaa aikaansa erilaisten alustojen syövereissä. Myös yritysten on täytynyt ottaa teknologian ulottuvuus haltuunsa, sillä siellä ovat asiakkaatkin. Mainostuottojen maksimoiminen on puhuttanut viime aikoina paljon, sillä tällainen tavan tallaaja tuskin pystyy enää väistymään kaupalliselta materiaalilta esimerkiksi sosiaalista mediaa selatessaan. Se närkästyttää, mutta toisaalta ymmärrämme täysin. Tottakai alustoja täytyy hyödyntää, olipa kyse sitten markkinoinnista tai vaikkapa rakkauden etsimisestä. (Ruola 2021: 39, 40.)

 

Missään kohtaa Ruolan ei ole ollut tarkoitus vähätellä alkuperäisiä malleja. ’’Neljä alkuperäistä P:tä tarjoavat edelleen äärimmäisen tehokkaan alkupisteen, kunhan samalla ymmärretään täysimääräisesti markkinoinnin merkitys. Tuotteeseen ja palveluun liittyvät päätökset, hinnoittelu, jakelu ja kaupallisen viestinnän päätökset ovat kaikki markkinointia, ei vain tuo viimeinen’’, hän toteaa loppupuheissaan. Hän korostaa sitä, kuinka vanhan ja uuden mallin sekoituksessa kytkeytyvät mainiosti yhteen yrityksen merkitys, näkemyksellinen ymmärrys asiakkaasta, tuote tai palvelu, monimuotoinen alustaosaaminen sekä tarinnankerronnan luovuus, unohtamatta aitoa intohimoa. (Ruola 2021: 74.)

 

Subjektiivinen ja objektiivinen markkinointietu

 

4 P:n mallin lisäksi markkinointikeinoja voi tarkastella myös subjektiivisten ja objektiivisten kilpailuetujen kautta. Seuraavaksi esittelemme ne.

 

Subjektiiviset kilpailuedut ovat tunteita tai mielikuvia, joita yritys tai brändi, niiden tuote tai palvelu voi herättää (Trustmary 2022). Monet yritykset hyödyntävät subjektiivista kilpailuetua tunteisiin vetoamalla. Minna Killströmin kirjoittamassa kirjassa Vetoa tunteisiin- luo parempia asiakaskokemuksia ja pysyvämpiä asiakassuhteita (2020), kerrotaan eri tavoista, kuinka tunteisiin vetoamalla markkinointia voidaan hyödyntää. Yhtenä esimerkkinä toimii tilanne, jolloin musiikin avulla pyritään vaikuttamaan asiakkaan vierailuun kaupassa. Rauhallinen musiikki vaikuttaa ihmisiin pysymällä kauemmin kaupassa, kun taas nopeatempoinen musiikki saa ihmiset tekemään vaikkapa ruokaostoksensa nopeammin. (Killström 2020, 0:35:59.)

 

Toinen hyvä esimerkki vedota tunteisiin päätöksenteossa on luoda asiakkaalle kiire ostaa tuote. Monet yritykset markkinoivat verkkosivuillaan erilaisten vihjeiden avulla. Esimerkiksi kuluttajalle tuodaan esille tietyn tuotteen kohdalla ”tuote vähissä” tai tieto siitä, kuinka monta kuluttajaa katsoo samaa tuotetta samaan aikaan. Näin ollen kuluttaja voi tehdä hätäisen ostopäätöksen pelätessään, ettei tuotetta riittäisi hänelle. (Killström 2020, 1:01:24.)

 

Vastakohta subjektiiviselle kilpailuedulle on objektiivinen kilpailuetu. Ne ovat faktoihin perustuvia etuja, kuten faktojen vertailu kahden eri tuotteen välillä (Trustmary 2022). Yleensä yritykset haluavat luoda uuden version edellisestä tuotteesta tai mallista paremmilla ominaisuuksilla. Markkinoinnissa voidaan hyödyntää faktoja, jotka ovat parempia tai tehokkaampia mitä edellisessä mallissa on. Kuluttajat antavat eniten painoarvoa asioille, joita on helppo arvioida. Esimerkiksi tietokonetta ostaessa on helpompi arvioida asioita, joita ymmärrät kuin vaikkapa koneen teknisiä ominaisuuksia. (Killström 2020, 1:00:06.)

 

Lopetus

 

Uskomme, että kaikilla edellä mainituilla uusilla ja vanhoilla eväillä yrityksen tai brändin markkinoinnilla on mahdollisuus nousta aivan uudelle tasolle. On syytä perehtyä markkinointiin pintaa syvemmälle, jotta siitä saa kaiken tarvittavan irti.

 

Ymmärrä asiakasta, selvitä hänen tarpeensa.

Löydä merkitys, käytä oikeita alustoja.

Käytä luovuutta, anna intohimon kukoistaa.

Vetoa tunteisiin, vetoa faktoihin.

Usko itseesi. Usko tekemiseesi.

 

 

 

 

 

Lähteet

 

Jukka. 2010. Mainonta ja markkinointi painivat eri sarjassa. Verkkosivu. Viitattu 3.4.2022. https://tuplaamo.fi/2010/02/mainonta-ja-markkinointi-painivat-eri-sarjassa/

 

Killström, M. 2020. Vetoa tunteisiin- luo parempia asiakaskokemuksia ja pysyvämpiä asiakassuhteita. Äänikirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 28.3.2022. Vaatii käyttöoikeuden.

https://www.nextory.fi/kirja/vetoa-tunteisiin-luo-parempia-asiakaskokemuksia-ja-pysyvämpiä-asiakassuhteita-10832606/

 

Ruola, E. (2021). Markkinoinnin uudet 4 P:tä. Viitattu 28.3.2022. Vaatii käyttöoikeuden.  https://www.nextory.fi/kirja/markkinoinnin-uudet-4-p-t%C3%A4-11019200/

 

Itewiki. N.d. Markkinoinnin määritelmä. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2022. https://www.itewiki.fi/opas/markkinoinnin-maaritelma/

 

Redland.fi. Näin onnistut tuloksellisessa markkinoinnissa. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2022. https://www.redland.fi/nain-onnistut-tuloksellisessa-markkinoinnissa

 

Trustmary. 2022. Markkinointimix ja markkinoinnin kilpailukeinot. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2022. https://trustmary.com/fi/markkinointi/markkinointimix-ja-markkinoinnin-kilpailukeinot/

 

Yritystulkki. N.d. Markkinointi ja myynti. Verkkosivu. Viitattu 2.4.2022.

https://yritystulkki.fi/fi/alue/businesstampere/toimiva-yrittaja/myynti-ja-markkinointi/

 

 

Kommentoi