Markkinointia on joka lähtöön. Sosiaalisen median kautta markkinointia, mainostaulut, suoramarkkinointi ja piilomarkkinointi. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Markkinointi on kuin jäniksen kolo, jos sinne sukeltaa ei siihen liittyville asioille näytä tulevan loppua. Halusin erityisesti sukeltaa markkinoinnin psykologiaan, etenkin hinnoittelun ja sosiaalisen median kulmasta. Aihe on ajankohtainen oman kesäprojektin vuoksi, mihin pystyn saada oppeja perehtymällä sosiaalisen median ja hinnoittelun markkinointiin.

Markkinointia on pakko harjoittaa. Mikäli ei tuotetta tai brändiä lähde markkinoimaan, tulee tuotot olemaan murto-osa sitä, mitä se voisi potentiaalisesti olla. Mikäli markkinointia osaa katsoa eri kulmista ja suorittaa sitä hyvin, niin se on suuri voimavara. Sosiaalisenmedian markkinoinnin hallitseminen ja ymmärtäminen on suuri etulyöntiasema.

Sosiaalinen media ja markkinointi ovat tänä päivänä hyvin tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Kuitenkaan se ei ole niin helppoa, että luukuttaisi jokaiseen somen kanavaan mitä sattuu. Tämän kaltainen epäorganisoitu markkinointi voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen imagoon. Kaikessa markkinoinnissa olisi hyvä olla selkeä markkinointisuunnitelma, jonka pohjalta markkinointia lähdetään toteuttamaan. Markkinointisuunnitelman laatiminen ei ole nopea prosessi. Siihen kuuluu monia asiahaaroja, joita mm. ovat: tavoitteet, kohderyhmä, kilpailuanalyysi, markkinointikanavat, budjetti.

Hyvin suunniteltu markkinointisuunnitelma on puoliksi toteutettu. Iso kompastuskivi yrityksille voi olla sosiaalisen median täyden hyödyn huomiotta jättäminen. Kaikki ymmärtävät, että sosiaalinen media tavoittaa kiistämättä eniten kuluttajia. Mutta siellä piilee myöskin toinen kultaakin arvokkaampi ominaisuus, nimittäin vuorovaikutuksen mahdollisuus. Näin yritykset saavat arvokasta palautetta tuotteistaan tai palveluistaan, minkä pohjalta voidaan nostaa asiakastyytyväisyyttä ja tuotteen laatua. Sosiaalinen media on myös kiehtova alusta markkinoinnille, sillä siellä on erilaisia tapoja markkinoida. Sisältömarkkinoinnilla luodaan laadukasta ja asiapohjaista sisältöä, jolla pyritään herättämään kiinnostusta brändiä kohtaan, ja sitouttamaan kohderyhmää. Mainonnalla saadaan kohdennettua mainokset tarkemmin kohderyhmän näkyville, esimerkiksi autovideoita katsoville tulee mainoksia varaosista. Yhtenä merkittävästi kasvavista strategioista on myydä tuotettaan vaikuttajien kautta. Siinä on ideana tehdä yhteistyötä suurien seuraajamäärien omaavien henkilöiden kanssa. Tällä yritetään vedota sisällöntuottajan uskottavuudella hänen seuraajiinsa ja sitä kautta saada uusia asiakkaita. On kuitenkin hyvä muistaa seurata sosiaalisen median markkinointia aika ajoin. Mikä toimii, mikä ei ja tehdä havaintojen perusteella muutoksia strategiaan.

Sosiaalinen media on aivan täydellinen alusta altistaa kuluttajia mainonnalle. Mainoksia ei pääse puhelimelta pakoon, mainoksia tulee jatkuvasti ja mainokset on usein osattu luoda hauskoiksi ja mukaansatempaaviksi. Aina ei välttämättä tunnista videota mainokseksi, jolloin kyseessä onkin jo mestariteos, joka painuu katsojan alitajuntaan ja voi tulla sieltä ostopäätöstä tehtäessä esille.

Tehokkaan markkinoinnin takana on tarkkaan hiotut mainokset; kuvat, videot, tekstit, värit, kokojen sommittelu jne. Näitä pyritään muokkaamaan mahdollisimman houkutteleviksi markkinoinnin psykologian avulla. Markkinoinnin psykologiassa tutkitaan esimerkiksi ihmisten ostomotivaatiota, tarpeita, tunteita, asenteita ja tottumuksia. Lyhykäisyydessään markkinoinnin psykologia tutkii kaikkea ihmisen käyttäytymistä ostoprosessin aikana ja ostopäätökseen vaikuttavia asioita. Tärkeimmäksi kuitenkin nousee asiakkaan tarpeiden ja halujen ymmärtäminen. Kohderyhmä on tehtävä selkeäksi ja oppia ymmärtämään asiakkaan päässä toimivaa ostoprosessia. Näin voidaan muokata kuluttajalle lähes täydellinen tuote, joka täyttää hänen tarpeensa.

On myös tärkeä luoda brändistä psykologisesti positiivinen mielikuva. Tämän positiivisen mielikuvan luominen ja ylläpitäminen on nimenomaan ne asiat, kuinka pystytään erottautumaan kilpailijoista, ja haalimaan uskollisia asiakkaita. Jos brändi näyttäytyy ihmiselle aidolta ja hänen omia arvojansa kohdataan yrityksessä, usein hän kallistuu jatkossa kyseisen brändin tuotteisiin kilpailijoiden sijaan.

Markkinointi on siis ihmisten ohjailua. Usein kuluttajien päätöksentekoa johtaa alitajunta, vaikka usein ajattelee itse tekevänsä päätöksen siinä hetkessä. Esimerkiksi hinnoittelu pelaa suurta roolia päätöksiä tehtäessä. Lappuun laitettu alennettu hintalappu punaisella vetää ostajia puoleensa, ihan vaan koska se on alennuksessa. ”Ostin kun halvalla sain”. Alitajuntaisesti vaikuttaa myös onko tuotteen hinnaksi merkitty 9,95€ vai 10€. Usein kalliita tuotteita pidetään laadukkaina ja halpoja taas huonoina. Designer aurinkolasit voivat maksaa satoja euroja, mutta tuote on lähestulkoon sama Zalandosta ostettu ”normi” aurinkolasit. Ihmisen mieli tekee jatkuvasti havaintoja, ja kaikkea ei rekisteröidä tietoiseen muistiin. Kognitiivinen ajattelu voikin edesauttaa ostopäätöksiä tehtäessä, varsinkin jos hanke on maitopurkkia isompi. Markkinoinnissa käytetään jatkuvasti ihmisen mieltä hyväksi. Esimerkiksi seuraavia keinoja näkee käytettävän paljon: haloefekti, harhautusvaikutus, ankkurointivaikutus ja ämpäri-efekti. Näistä suosittelen jokaisen ottavan itse selvää.

Markkinoinnin psykologia on jatkuvasti kehittyvä ala, joka muuttuu jatkuvasti. Markkinoijien on tärkeää pysyä ajan hermoilla ja seurata kehitystä, jotta he voivat hyödyntää uusia tutkimustuloksia. Aihe on erittäin laaja ja mielenkiintoinen, varsinkin jos kiinnostaa ihmisten ajattelumallit ja on halua oppia ymmärtämään, miksi asiakas tekee tietyn päätöksen.