Yksin olemisen taito on monipuolinen ja vaikuttava tekijä ihmisen elämässä. Se ei ole pelkkä taito, vaan myös tila, joka mahdollistaa syvemmän itsetuntemuksen, henkisen kasvun ja emotionaalisen vahvistumisen. Kirja “Yksinäisyyden filosofia” (Anthony Storr, 1988) ja sivusto nimeltä: “mielenihmeet.fi” tarjoavat syvällisiä näkökulmia yksin olemisen merkitykseen ja taitoon.

Mitä voimme saavuttaa olemalla yksin?

Kun osaamme olla yksin, se voi auttaa meitä välttämään pinnallisuutta ja ulkoisten odotusten painetta. Se antaa meille mahdollisuuden kohdata omat ajatuksemme ja tunteemme, mikä on ensiarvoisen tärkeää henkisen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Yksin olemisen kautta voimme oppia itsestämme asioita, joita emme ehkä muuten huomaisi. Se voi auttaa meitä pääsemään lähemmäs omaa ydintämme ja löytämään oman arvomme.

Storrin teos “Yksinäisyyden filosofia” avaa keskeisen kysymyksen: Voiko yksinäisyys ja yksin oleminen olla positiivinen voimavara? Storr esittelee monia historiallisia ja nykyaikaisia hahmoja, jotka ovat löytäneet yksinäisyydestä inspiraatiota ja luovuutta. Hän korostaa yksinäisyyden mahdollisuutta syventää suhdetta omaan itseeni, joka puolestaan auttaa ymmärtämään muita ihmisiä paremmin. Kirja tarjoaa oivaltavia näkökulmia yksin olemisen rikkauteen. (Storr, 1988.)

Yksin olemisen taito ei tarkoita eristäytymistä tai yksinäisyyden tunteen voimistamista.

Se tarkoittaa taitoa viettää aikaa yksin ilman ulkoisia ärsykkeitä ja häiriötekijöitä sekä osata hyödyntää tätä aikaa tavoitteellisesti. Yksin olemisen taito voi tarjota meille mahdollisuuden:

1. Itsetuntemuksen syventämiseen: Yksin olemisen hetket voivat auttaa meitä kysymään syvällisiä kysymyksiä itsestämme. Kuka minä olen? Mitä minä todella haluan? Mitkä ovat arvoni ja tavoitteeni? Näiden kysymysten pohtiminen ja niiden ymmärtäminen ovat avainasemassa henkisessä kasvussamme.  Jostain kummasta syystä en löydä näihin kysymyksiin vastauksia ja tuntuu, että pörräisin paikallani.

2. Stressin ja ahdistuksen lieventämiseen: Yksin olemisen taito voi toimia tärkeänä stressinhallintakeinona. Ilman ulkoisia häiriötekijöitä voimme laskea stressitasoamme ja antaa mielen levätä. Meditaatio, mindfulness-harjoitukset ja luontoympäristössä oleminen ovat esimerkkejä tavoista, joilla yksin olemista voi hyödyntää stressin lieventämisessä.

3. Luovuuden ja itsensä ilmaisun edistämiseen: Monet suuret luovat hetket ja oivallukset ovat syntyneet yksin olemisen aikana. Kun ei ole ulkoisia odotuksia tai häiriötekijöitä, voimme uppoutua oman mielikuvituksemme maailmaan ja ilmaista itseämme vapaasti.  Olen huomannut, kun pajassa aihe käy saman asian toistamiseksi yhä uudellee, mieleni lähtee seikkailulle ja löydän aina uusia yritysideoita tai huomaan ratkovani omia ongelmiani.  Parasta on, että nämä asiat tapahtuvat täysin huomaamattani.

4. Rakentamaan vahvempia ihmissuhteita: Paradoksaalisesti, yksin olemisen taito voi auttaa meitä ymmärtämään muita paremmin. Kun tunnemme oman itsemme syvällisemmin, olemme myös paremmin varusteltuja rakentamaan terveempiä ihmissuhteita, koska ymmärrämme omat tarpeemme ja rajoituksemme paremmin.

On kuitenkin tärkeää huomata, että yksin olemisen taito ei ole kaikille helppoa, ja se voi vaatia harjoittelua. Alkuvaiheessa se saattaa tuottaa ahdistusta tai epämukavuutta, mutta nämä tunteet voivat vähitellen muuttua voimavaraksi. Storrin kirjassa painotetaankin, että yksin olemisen taito on opittavissa ja kehitettävissä.  Koen, että olen todella huono olemaan yksin. Tuntuu, että seinät kaatuvat päälle, jos en näe kavereita tai ole heihin yhteydessä muutamaan tuntiin. Voiko syynä olla lapsuuden painajaiset yksin kauppaan hylätyksi jäämisestä, tai suunnistaessa eksyessäni? Onneksi osaan jo käydä kaupassa yksin ja kompassi pölyttyy Virroilla.

Yksin olemisen taito voi olla maaginen polku itsetuntemuksen ja henkisen kasvun löytämiseen. Se voi auttaa meitä löytämään sisäisen voimamme ja rauhan keskellä hektistä maailmaa. En tiedä kaipaanko takaisin maalle vai olenko tullut muuten vaan hulluksi. Väitän, että maalla yksin oleminen rentouttaa ja on hyväksyttävämpää kuin kaupungissa. Kuten Storr ja mielenihmeet.fi opettavat, yksin olemisen taito on arvokas voimavara, joka ansaitsee paikkansa jokaisen elämässä. Se ei tarkoita eristäytymistä, vaan mahdollisuutta syventyä itseensä ja löytää maagisia ulottuvuuksia omassa sisimmässämme. (Storr, 1988.)

Onko yksinäisyys paha asia?

Yksinäisyys ja yksin olemisen taito ovat kaksi eri asiaa. Yksinäisyys viittaa usein negatiiviseen tunteeseen, joka syntyy siitä, kun ihminen kokee olevansa eristyksissä, yksin ilman haluttua sosiaalista vuorovaikutusta. Se voi olla haitallista terveydelle ja hyvinvoinnille, ja se on yleinen ongelma erityisesti nykyaikaisessa, kiireisessä yhteiskunnassa.

Toisaalta yksin olemisen taito, kuten kirjat korostavat, on taito oppia olemaan yksin itsensä kanssa ilman ahdistusta tai epämukavuutta. Se ei ole paha asia, vaan arvokas taito, joka voi parantaa henkistä vahvuutta ja hyvinvointia. Yksin olemisen taito ei sulje pois sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhteita; sen sijaan se voi vahvistaa niitä, kun ymmärrämme paremmin omia tarpeitamme ja rajojamme.

On tärkeää erottaa yksinäisyys ja yksin olemisen taito toisistaan. Yksinäisyys on negatiivinen tunne, kun taas yksin olemisen taito on voimavara, joka edistää henkistä hyvinvointia. Se auttaa meitä syventämään suhdettamme omaan itseemme, mikä taas parantaa suhteitamme muihin ihmisiin.

Yksin olemisen taito ei ole paha asia, päinvastoin se on arvokas taito, joka voi rikastuttaa elämäämme ja edistää henkistä kasvuamme. Tämä taito auttaa meitä ymmärtämään syvemmin itseämme ja muita, ja se voi toimia voimavaraksi nykyaikaisessa, kiireisessä yhteiskunnassa.

Lähteet:

Storr, Anthony. (1988). “Yksinäisyyden filosofia.” Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Franco, F. 2022. Jos yksin ollessasi tunnet itsesi yksinäiseksi, olet huonossa seurassa. 22.12.2022 Viitattu 29.10.2023 https://mielenihmeet.fi/jos-yksin-ollessasi-tunnet-itsesi-yksinaiseksi-olet-huonossa-seurassa/