Johdanto

How can the arts make us better in business?

Millainen on luova ihminen? Kun pohtii luovuutta, usein ensimmäisenä tulee mieleen maalaus ja piirtäminen. Sen jälkeen kenties musiikki, runous, tanssi, elokuvat. Luovuudella viittaamme usein puhekielessä jonkinlaiseen taiteelliseen ilmaisutapaan ja kuvailemme kuvataiteellisia ja esteettisiä ihmisiä luoviksi ja insinöörejä taas matemaattisiksi sekä teoriakeskeisiksi. Opiskelemallani kurssilla Artful Business Creations olemme tutustuneet luovuuteen ja siihen mitä luovuus tarkoittaa, ja haastaneet itseämme ajattelemaan luovuutta ilmaisullisen taidon ulkopuolelta. Mitä luovuus on? Onko kuka tahansa luova? Voiko luovaksi opetella?  Miten yrittäjä voi ruokkia luovuutta, ja hyödyntää sitä liiketoiminnassa?

Luovuudelle ei ole yhtä universaalia määritelmää, mutta Stenbardin ja Lubartin (1999) kuvaus on hyvä lähtökohta lähteä haastamaan yksilön luovuuskäsitystä:

”Luovuus on kyky tuottaa työ, joka on sekä uusi (omaperäinen, odottamaton) että soveltuva (käytännöllinen, toimiva).”

– Stenbard ja Lubart (1999) (Koskennurmi-Sivonen, Seitamaa-Hakkarainen, n.d. Viitattu Stenbard & Lubard 1999)

Yllä olevan määritelmän mukaan voimme käsittää luovuuden ajatusprosessina, jonka seurauksena syntyy jotain uutta ja omaperäistä. Määritelmä haastaa meitä ajattelemaan luovuutta taiteellisen ja esteettisen ilmaisun ulkopuolelta innovaatisena prosessina, jonka lopputuloksena syntyy yllättäviä, ennalta arvaamattomia tuotoksia. Tuotokset voivat olla tuotteita, tuloksia, tuotoksia tai muita arvoa tuottavia, tulkittavissa olevia asioita.

Tässä esseessä tarkastelen luovuutta liiketoiminnan näkökulmasta ja pohdin, miten luovuutta voidaan hyödyntää yrityksen kyvyssä kasvaa ja tuottaa toimivia tuotteita ja palveluita. Tarkastelen teemoja innovaatioiden, yrityskulttuurin sekä luovuutta ruokkivien elementtien näkökulmasta. Esseen lähteinä käytin kurssimateriaalien muistiinpanoja, Kokeilukultturi-kirjaa sekä verkkoartikkeleja.

Mitä eroa on luovuuskeskeisellä ja liiketoimintakeskeisellä ajattelulla?

Ennen kuin pohdin luovuutta liiketoiminnan kulmakivenä, on hyvä pohtia sitä, millaisia mindset-eroja luovaan ja liiketoiminnalliseen ajatteluun liittyy. Karkeasti sanottuna, liiketoiminnallinen ajattelu suuntaa raameihin, kriittiseen ajatteluun sekä päätöksentekoon, jotka ovat ydinkysymyksiä liiketoimintaa harjoittaessa. Aikaisemmin mainittuun Stenbardin ja Lubartin luovuuden määritelmästä tarkasteltuna luovuuskeskeinen ajattelu tähtää kokeiluun, laatikon ulkopuolelta ajattelemiseen ja uuden luomiseen. Karkeasti luovuus- ja liiketoimintakeskeinen ajattelu voidaan jakaa luennon oppien mukaan seuraavasti:

Liiketoimintakeskeinen ajattelu

• Järjestys
• Loogisuus
• Selkeys
• Pääpiirteet ja suuntaviivat
• Ratkaisujen löytäminen
• Ymmärrys & Analyysi

(Artful Business Creations, 2023)

Luovuuskeskeinen ajattelu

• Intuitio
• Inspiraatio
• Kysymysten esittäminen
• Kriittinen havainnointi
• Seikkailu ja leikkiminen (Exploration)
• Luovuus ja uudet näkökulmat

(Artful Business Creations, 2023)

Ennen ajatusten myllerrystä ja tuttujen kaavojen haastamista olen ajatellut yrittäjyyttä ja liiketoimintaa hyvin mustavalkoisena, asiakeskeisenä teemana. Kun liiketoimintaa tarkastelee aikaisemmin mainittujen, kahden eri ajattelutavan risteymänä, käy cocktail järkeen ja luovuuden merkitystä liiketoiminnan kehityksessä ei voi kiistää. Mitä enemmän olen asiaa tutkinut ja havainnoinut käytäntöjä esimerkiksi Proakatemian tiimiyritysten kohdalla olen huomannut, että tiimit, jotka kykenevät yhdistämään luovuuden ja innovatiivisuuden liiketoimintakeskeisen ajattelun kanssa, ovat pärjänneet parhaiten. ”Pärjääminen” on subjektiivinen käsite, jonka jokainen ymmärtää eri tavalla, mutta mielestäni on ihailemisen arvoista jos +10 yrittäjyyttä harjoittelevan ummikon kokonaisuus onnistuu luomaan yhteystyöllä jotain uutta. Projekti-esimerkkinä esimerkiksi Jääsauna-elämys sekä pakopeli-joulukalenteri ’Joulumysteeri’ ovat hyviä esimerkkejä innovatiivisesta, ideoita yhdistelevästä liiketoiminnasta. Myös erilaiset tavat hyödyntää paja-aikoja oppimiseen ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten luovuutta ja innovaatioita hyödynnetään yhdessä tiimitasolla arvon tuottamiseksi.

Ilman luovuutta ei synny uutta – Yritykseenkään

Liiketoiminnan kenttä muuttuu jatkuvasti valtavaa vauhtia ja ne keksinnöt ja ideat jotka toimivat ennen, eivät ole todennäköisesti 10 vuoden päästä enää relevantteja. Palvelujen ja tuotteiden kenttä on valtavan kilpailtu, ja yritykset joutuvat toden teolla haastamaan näkemyksiään ja toimintatapojaan jatkuvasti, jotta pysyvät pinnalla markkinoilla. Yrityksistä kliseinen, mutta erinomainen, esimerkki on Apple, joka on yli kymmenen vuotta kyennyt pitämään itsensä älypuhelin- & oheistuotemarkkinoiden ylivoimaisena ykkösenä. Applen kyky tuottaa innovaatioita ja ratkaisuja on ollut kilpailijoihin nähden suorastaan ylivertaista. Maailmassa, jossa valtava määrä yrityksiä kilpailee ykköspaikasta, parhaimman mahdollisen uniikin ongelman (ja ratkaisun) keksijä voittaa, puhuttiin sitten tuotteista tai palveluista, esimerkiksi brändäyksestä. Tarve moniulotteiselle, luovalle ja ongelmanratkaisukykyiselle työvoimalle ei ole koskaan ollut yrityksissä näin suuri (Artful Business Creations, 2023).

Koska suurin osa käsillä tehtävästä, fyysisestä työstä, voidaan hoitaa nykyään robotiikalla, tekoälyllä ja automaatiolla, on arvostettujen työelämän taitojen painopiste muuttunut. Vaikka robotiikka ja automaatio ovat tehokkaita tapoja tehostaa tuotettavaa työtä, ne eivät pysty tuottamaan ihmismielen tavoin impulsiivisia ja spontaaneja ratkaisuja, sillä ne seuraavat prosessissaan loogista ja systemaattista, ennalta määriteltyä ketjua. Vaikka tekoäly ja automaatio pystyvät simuloimaan tietynlaisia luovia prosesseja ja toiminnallaan muistuttamaan luovaa toimintaa, ne eivät pysty toistaiseksi korvaamaan ihmismielen tuottamaa aitoa luovaa ajattelukykyä, jonka lopputulos on ennalta-arvaamaton. (Devan, 2022) On myös mielenkiintoista pohtia voiko tekoäly olla koskaan aidosti utelias vai vain simuloida uteliaisuuden elementtejä?

Yrityksen kyky olla utelias ja tarkastella ratkaisuja luovasta näkökulmasta tuntuu olevan mielestäni avainasemassa uusien innovaatioiden kehittämisessä. Kuinka paljon uutta saisimmekaan pöydälle, jos valitsisimme epäilyksen ja tuomitsemisen sijaan leikin ja kokeilun kulttuurin? Entä jos esimerkiksi Roimassa kokeiltaisiinkin kaikkea tutun ja turvallisen sijaan, oikeasti sekopäisellä ja luovalla tavalla? Kuinka paljon uutta ja toimivaa löytäisimmekään matkan varrelta. Hyvä esimerkki täysin uudenlaisesta laatikon ulkopuolelta-ajattelusta on Verohallinnon some, jonka toteuttamisessa toimittiin täysin ennalta-arvaamattomalla tavalla. Lopputuloksena syntyi kenties Suomen legendaarisimpia ja mieleenpainuvimpia markkinointisisältöjä.

Yritys – Kannusta työntekijöitä leikkiin

Terhi Aho kuvailee kirjassaan ”Kokeilukulttuuri” oivalluksen ilon kuuluvan innovatiiviseen työkulttuuriin, jossa luodaan aktiivisesti uutta. Kirjailijan mukaan kokeilukulttuuri on työpaikalla vallitseva ajattelutapa, jossa kokeillaan uusia asioita ja opitaan yhdessä sallivassa ja kannustavassa ilmapiirissä. (Aho 2023, s. 15) Kirjassa kokeilu voidaan oman tulkintani mukaan mieltää toimintana, jonka lopputulos ei ole ennalta arvattavissa – Täten se on verrannollinen luovaan toimintaan. Luovuus ja kokeilemisen ilo piilee siinä, että asioita voi tarkastella uudessa valossa ilman pelkoa tuomitsemisesta tai lyttäämisestä. Mielestäni ajatus haastaa käsityksen, syntyvätkö parhaat timantit sittenkään paineen alla?

Moni meistä toimii tutulla ja turvallisella tavalla, koska lopputulos on usein ennalta-arvattavissa. Tutulla tavalla toimiminen kuitenkin estää uuden syntymisen ja pitäydymme samoissa vanhoissa ratkaisuissa, jotka saattavat olla meille hidastavia ja elämänlaatua huonontavia tekijöitä. Sama pätee myös yrityksiin ja yrityskulttuuriin – Toimimalla aina samalla tavalla sabotoimme huomaamattamme yrityksen potentiaalia ja kasvua. Mitä kaikkea sijaitseekaan tutun ja turvallisen tuolla puolen? Ahon mukaan yrityksessä on tärkeää vahvistaa kulttuuria, jossa rohkeasti kokeillaan ja epäonnistutaan turvallisesti. Tärkeää on myös tietää, mitkä ovat kokeilun tavoitteet. (Aho 2023, s.17-18) Apple muutti koko maailman kyseenalaistamalla sen, tarvitsemmeko laisinkaan puhelimien näppäimistöä. Kääntämällä täysin päälaelleen sen, mihin kaikki olivat tottuneet, Apple leimasi itsensä historiankirjoihin. Päätös luopua tutusta ja turvallisesta loi pohjan älypuhelinkulttuurille, joka tällä hetkellä pyörittää ihmisten arkea ympäri maailman.

Mistä kokeilukulttuurin tunnistaa? On helppoa todeta, että meidän yrityskulttuurissamme varjellaan uusia ideoita ja kannustetaan oma-aloitteisuuteen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä, ja yrityksessä saattaa löytyä piileviä tekijöitä jotka jarruttavat luovuutta ja uuden syntymistä. Aho kirjoittaa, että kokeilukulttuurin tunnistaa siitä, kuinka keskeneräisenä uskalletaan edetä ilman valmista suunnitelmaa. Kun suuret linjat ovat määritelty ja luottamus johdon tasolta korkealla, yritys kokenee soveltamaan rohkeasti uutta, etsiä uusia mahdollisia ratkaisuja sekä luomaan uniikkeja lopputuloksia. (Aho 2023, s.18-19) Luottamus, turvallisuus, luovuus ja leikki tiettyjen raamien sisällä vaikuttaa olevan avainasemassa innovaatioiden synnyssä. Jos johdon painopiste on kuitenkin suunnitelmassa ja siinä pitäytymisessä, on kyseessä enemmän etenemisen hallitseminen, kuin mahdollistaminen (Aho 2023, s.18-19). Prosessin ja lopputuloksen kohtuuton hallinta kuihduttaa täten kokeilemisen ilon sekä luovuuden.

Luovuus muutosprosessin tukena

Koska muutosvauhti on kiihtynyt, myös työntekijöiltä vaaditaan kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Yksittäistä muutosta voi olla vaikea tunnistaa, sillä muutoksia tapahtuu jatkuvasti niin paljon, että uusi muutos kerkeää alkaa ennen kuin edellinen päättyy. Tämä näkyy työpaikoilla siten, että ennen kuin edellisestä muutoksesta on toivuttu, uusi muutos painaa jo niskassa. Jatkuvat muutokset, joita emme voi estää, kuormittavat työntekijöitä ja ovat riski hyvinvoivalle työyhteisölle. (Aho 2023, s.21) Kuinka yrityskulttuuri pystyy kokeilemisen ja luovuuden avulla parantamaan työntekijöiden hyvinvointia sekä yrityksen toimintaa?

Vaikka muutos kuulostaa joltain hallitsemattomalta, epäinhimilliseltä massalta, on muutoksen keskiössä aina ihmiset. Ilman ihmisiä, ei olisi muutosta (Aho 2023, s.21). Voi siis paradoksaalisesti ajatella, että siellä missä on ihmisiä, luovuutta ja kilpailua, tapahtuu myös ihmisiin vaikuttavia muutoksia. Kun kilpailu innovaatioista on kova, on muutostahti nopea.

Koska muutoksen keskiössä ovat ihmiset, on muutoksen hallinnan keskipiste suunnattava prosessien ja järjestelmien sijaan jatkuvaan dynaamiseen yhteistyöhön ja ajatteluun. Yrityksille on liiketoiminta-ajattelun vuoksi hyvin tyypillistä viitata huolelliseen suunnitteluun ja järjestelmälliseen toteuttamiseen, jossa jokaista prosessin vaihetta seurataan, mitataan ja analysoidaan pienen työryhmän toimesta. Prosessille on myös tyypillistä se, että lopputulos on usein määritelty sen perusteella, mikä on toiminut kutakuinkin muualla aikaisemmin. Perinteinen malli ei nykyisessä nopeassa tahdissa toimi, sillä kun prosessi ja etukäteen määrätty tavoite on saavutettu, on lopputulema todennäköisesti jo vanhentunut. (Aho 2023, s.21-22) Liian tarkkaan hallittu muutos hukkaa siis pahimmillaan resursseja ja johtaa vain vanhentuneeseen lopputulokseen. Miten tätä tietoa voitaisiin soveltaa Roimassa esimerkiksi tavoitteita asettaessa?

Kokeilukulttuurissa painopiste on luovuudessa, kokeilussa, uudenlaisiin ratkaisuihin tutustumisessa ja vanhan haastamisessa. Ryhmässä tapahtuva innovatiivinen ajattelu ei ole vain dynaamista mukautuvaa toimintaa, vaan tuo merkitystä yksilöille, jotka pystyvät itse vaikuttamaan välttämättömään muutokseen ja olemaan sen keskiössä. Kokeilukulttuurin päämääränä ei ole ratkaista muutoksen tuomia ongelmia kerralla, vaan tuottaa arvoa, jonka avulla ongelmat voidaan mahdollisesti ratkaista. Lopputulos muovautuu yrityksen tärkeimpien resurssien, ihmisten näköiseksi (Aho 2023, s.21-23).

Mitä Roima voi oppia taiteilijoilta?

Kun matka Proakatemialla ja osuuskuntayrittäjänä alkoi, tunnistin että suurimmalla osalla (ml. itselläni) oli kiire saada hyödynnettyä oma aika mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi, vaikka varsinaista päämäärää tai tavoitetta ei ollut. Tämä näkyi kiirehtimisenä, päätöksenteon paineena ja sellaisten asioiden tekemisenä, jotka ei välttämättä ollut ihan sitä ominta itseä. Kiire jatkuu helposti ensimmäisestä vuodesta toiseen ja kiireen tuntu saattaa jäädä pysyväksi osaksi tiimiyrittäjän arkea akatemialla ja nopeasti se tutkinto tuleekin pääkseen. Osa Proakatemialla toimivista käytännöistä ajaa helposti tämäntyyppiseen käyttäytymiseen, kuten aika- ja ryhmäpaine sekä juoksevat kulut. Se, onko se hyvä vai huono asia, on varmasti ihan oma esseensä. Mielestäni jokainen on kuitenkin näiden asetettujen raamien sisällä vastuussa itsestään ja omasta ajankäytöstään.

Olen huomannut, että kiireen tunnussa on vaikea olla luova ja tehdä luovia ratkaisuja. Jos ei kykene luovaan ajatteluun, on helposti ajanut itsensä A to B-prosessiloukkuun, josta jo aikasemmin kirjoitin. Kiireen ja paineen tunnussa tekee helposti valintoja, jotka ovat tuttuja ja turvallisia: Valitsen tämän toimintatavan/ajatusmallin, koska tiedän että lopputulos on OK – Joksei paras mahdollinen. Kuten kirjoitin, kiire saattaa olla vahingossa opittu malli ja tuttujen valintojen tekeminen saattaa tuntua tehokkaalta (koska en käytä aikaa ajatusprosessiin ja teen valinnat nopeasti, olen tehokas) vaikka oikeasti ne ovat itseä sabotoivia kaavoja. Entä jos pyrkisimme liiketoiminnallisen tehokkuuden sijaan luovaan ajatteluun, ja oppisimme jotain vuorostamme taiteilijoilta?

Meidät liiketoiminnan ammattilaiset koulutetaan toimimaan tehokkaasti ja luomaan tulosta, katsomaan numeroita ja oppimaan totutuista tavoista. Ihan peruskoulusta asti meidät opetetaan tavoittelemaan valmista lopputulosta ja etsimään oikeaa vastausta kysymyksiin sen sijaan että etsisimme oikeaa kysymystä (Hindi, 2020). Tämän vuoksi yllättävän moni kopioi täysin toista ja etsii valmiita vastauksia, eikä sovella oppimaansa luodakseen jotain täysin ennennäkemätöntä. Taiteellinen ajattelutapa kannustaa pysähtymään, ja uteliaasti kyseenalaistamaan kaikki mitä olemme tähän asti oppineet, ja kannustaa haahuilemaan kuvitteellisten ideoiden ja ratkaisujen maailmaan. Taitelijat luovat vanhasta jotain uutta. He yhdistävät toimivia asioita uusiksi kokonaisuuksiksi.

Mitkä sellaiset asiat toimivat Roimassa, joista voisi kokeilemalla ja yhdistelemällä luoda jotain aivan uutta ja uudenlaista? Mistä totutusta ja turvallisesta meidän olisi hyvä luopua?

Entä jos…?

Pohdinta

Mielestäni on mielenkiintoista haastaa itseään yrittäjänä sekä myös omaa tiimiyritystä ajattelemaan luovasti. Toivottavasti essee auttoi lukijaa ymmärtämään luovuutta liiketoiminnan työkaluna ja ymmärtämään potentiaalin kokeilu- ja luovuuskeskeisessä yrityskulttuurissa. Tunnistan, että Proakatemialla monet toimivat tuttujen kaavojen mukaan ja toisinaan syyttävät näistä kaavoista muita, vaikka monella tiimillä on vapaus valita. Rohkaisen kuitenkin omalta osaltani luovaan ajatteluun ja miettimään onko oikeasti olosuhteiden uhri, vai voisiko asioita toteuttaa aidosti täysin uudenlaisella tavalla jota ei ole ennen nähty? Jos tiimi ei ole tyytyväinen esimerkiksi tiimin sisäiseen tai itse Proakatemialla vaikuttaviin käytäntöihin, onko niihin pakko mennä mukaan? Voiko tiimi olla edelläkävijä ja luoda keskustelunavauksella jotain uutta ja tehokkaampaa?

Olen ylpeä omasta tiimistäni Roimasta, ja olen kiitollinen siitä että tiimissäni pystytään puhumaan epäkohdista ratkaisukeskeisesti ja analyyttisesti. Olen myös iloinen siitä, että meillä on rohkeutta kyseenalaistaa ja muuttaa asioita, jotka eivät mielestämme toimi. Myös huumori kukkii, ja osaamme hyödyntää sitä luovasti esimerkiksi pettymysten käsittelyssä. Mitä kaipaisin meille lisää, on juurikin ennakkoluuloton kokeilukultturi -> Tehdään päätöksiä nopeasti, kokeillaan ja kehitetään. Spontaaneja, innovatiivisia ja myös hupsuja projektitempauksia olisi kiva kokea enemmän, kerran kun me osuuskuntana yhdessä ollaan. Mutta älkää käsittäkö väärin: spontaaniudessa ja aloitekyvyssä on kuitenkin jo vuodessa näkynyt aivan valtava kehitys. Ootte mussukoita puspus

Aho, T. 2023. Kokeilukulttuuri. Alma Talent: Helsinki

Artful Business Creations, 2023. Artful Business Creations-luento. Muistiinpanot luennon dioista. 4.9.2023. Viitattu 14.10.2023.

Koskennurmi-Sivonen, Seitamaa-Hakkarainen, N.d. Luovuus. Aalto-yliopiston verkkomateriaali. Lähteestä R. & Lubart, T. (1999). The Concept of Creativity: Prospects and Paradigms. Luettu 14.10.2023. Viitattu 14.10.2023.

Leos, D. 2022. Is AI A Risk To Creativity? The Answer Is Not So Simple. Blogiteksti. Luettu 14.10.2023 Viitattu 14.10.2023 https://www.entrepreneur.com/science-technology/is-ai-a-risk-to-creativity-the-answer-is-not-so-simple/439525

Hindi, N. 2020. An Artistic Mindset Is Fundamental for Business Leaders. Artikkeli. Luettu 14.10.2023. Viitattu 14.10.2023 https://www.ie.edu/insights/articles/an-artistic-mindset-is-fundamental-for-business-leaders/