Johdanto

Teemmekö tämän projekteille, koska sitä vaaditaan vai näemmekö oikean hyödyn liiketoimintasuunnitelmassa? Ah, tämä niinkin kuiva aihe on saanut ihokarvani pystyyn joka projektin kohdalla. Kuulun siihen joukkoon, joka näkee hyödyn, mutta ei niin selkeästi, että tämä olisi mitenkään miellyttävä aihe minulle.

Ajattelin, että nyt jos joskus on korkea aika miettiä vastauksia kysymyksiin: Mikä on liiketoimintasuunnitelma? Miten teen liiketoimintasuunnitelman? Onko sen pakollista olla ns. perinteinen? Miksi teen liiketoimintasuunnitelman ylipäätään? Avukseni tähän luin Johannes Hesson kirjan Hyvä liiketoimintasuunnitelma (2013).

Mikä on liiketoimintasuunnitelma?

Puhuttaessa hyvästä liiketoimintasuunnitelmasta se kertoo meille heti, että mitä tehdään, kenelle tehdään ja miten tehdään. Liiketoimintasuunnitelma kertoo miten tullaan saamaan liiketoiminta nousuun (Hesso 2013, 10.) Liiketoimintasuunnitelmia voidaan rakentaa eritavoin, ihan niin kuin yritys/projekti kokee itsellensä hyväksi. Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä kannattaa enemmän ajatella sitä matkana ja hyötyjen kautta. LTS opettaa sitä tehdessään liikeideasta paljon ja sen toimivuudesta. Siinä tullaan tarkentamaan liikeideaa ja keskittymään asioihin, mihin ei välttämättä muutoin kiinnitettäisi huomiota. Liiketoimintasuunnitelma valmistaa yritystä riskeihin, joka voi olla jopa yrityksen pelastus tulevaisuudessa (Hesso 2013, 24).

Liiketoimintasuunnitelma tiivistää yrityksen liikeidean, jolloin uudet osakkaat tai jäsenet pääsevät pelkän liiketoimintasuunnitelman avulla hyvin perille liiketoiminnan sisällöstä. Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä kannattaa tehdä hyvää taustatyötä ja hyödyntää ulkopuolista apua. (Manninen 2021.)

Miten teen liiketoimintasuunnitelman?

Liiketoimintasuunnitelman tekoon löytää monia monia hyviä kirjoja ja nettisivuja, sen lisäksi jokaisella tekijällä on oma kuva, miltä liiketoimintasuunnitelman tulisi näyttää. Olen alkanut nyt pohtimaan, että onko kuitenkaan ihan välttämätöntä seurata kuin sääntökirjaa näitä ohjeita, vai voisiko projekteilleni olla jopa helpompaa soveltaa suunnitelmaa projektille mahdollisimman hyödylliseksi. Miksi ei!

Liikeidea, visio ja arvot

Liiketoimintasuunnitelma aloitetaan yleensä liikeidealla, joka avaa lukijalleen täysin yrityksen idean. Liikeidean avattua on hyvä siirtyä heti visioon. Jos haluaa saavuttaa jotain, on pakko olla tavoite. Joskus olisi hyvä pohtia kysymystä: Voiko elää ilman tavoitteita? Visio on suora kuva siitä, mihin yritys pyrkii. Visio ohjaa yritystä tiettyyn suuntaan ja selkeyttää pisteen, mihin halutaan päästä (Hesso 2013, 27).

Nykypäivänä enemmän ja enemmän teemme ostopäätöksiä ja valintojamme arvopohjaisesti. Arvot yhdistyvät visioon, sillä arvot ohjaavat meitä kohti visiota. Mikäli yritys ei kulje tämän arvojen ohjenuoran mukaan, se voi olla yritykselle lopun alkua. Yrityksen asiakkaat, työntekijät, kilpailijat ja kaikki sidosryhmät seuraavat yrityksen arvoja aktiivisesti. Niitä rikkomalla yritys voi kokea ison laskun taloudellisesti. Sen vuoksi ne on hyvä määritellä liiketoimintasuunnitelmaan selkeästi (Hesso 2013, 28-29).

Kilpailutus

Joka tapauksessa perinteisissä liiketoimintasuunnitelmissa otetaan huomioon muutamia asioita, kuten kilpailutus ja taustatyö. Tämä kohta on ollut aina itselleni se kohta, mistä pidän kiinni. Meistä jokainen tulee varmasti olemaan osallisena erinäköisissä projekteissa, joilta löytyy jo kilpailijoita. Ainakin itselleni on tärkeää, että rakennan brändin, joka erottuu joukosta sekä ulkomuodoltaan, että tietysti vähän sisällöltään. Tämä kohta vie aikaa, ja kannattaakin ottaa aikaa, emmehän me halua perustaa mitään isoa brändiä uudelleen, vaan luoda uutta.

Kohderyhmä

Kenelle haluamme myydä ja tarjota palveluitamme, eli suomeksi sanottuna kohderyhmä. Tämä vaikuttaa paljon markkinointikanaviin ja tuotteisiin tai ainakin helpottaa (Manninen 2021.) Haluamme osata myydä tuotteita oikeille henkilöille, ei ole järkeä lähteä ehkä markkinoimaan Tiktok:issa vanhusten vaippoja. Liiketoimintasuunnitelmasta tulisi myös saada selville yksinkertaisuudessaan liikeidea ja mitä tuotteita/palveluita ollaan tarjoamassa, niin kuin tuossa ylempänä käytiinkin läpi. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta on tärkeä miettiä tarpeeksi ajoissa tuotteensa tai palvelunsa kysyntää ja mihin ongelmaan liikeidea vastaa. (Yrittäjät n.d..)

Kannattavuuslaskelmat

Budjetti, katetuottolaskelma ja raha, tämä niin mielenkiintoinen asia. Liiketoimintasuunnitelman tulisi kuitenkin vastata esimerkiksi kysymyksiin: Millä saada myyntiä ja rahaa yritykselle? Minkälaiset rahalliset tavoitteet yrityksellä on? (Yrittäjät n.d..) Jos näitä alamme miettimään on todella loogista yritystoiminnan alkuun miettiä, että mistä se raha tulee. Ainakaan minua ei motivoisi yritystoiminnan pyörittäminen veloissa ilman, että siitä itse mitään tulen saamaan, varsinkin jos pääomaa ei ole määräänsä enempää sijoittaa. Tässä kohden on myös hyvä ottaa huomioon menoja, esimerkiksi jos on ottanut lainaa yritykselle.

Jotta liiketoimintasuunnitelma selkeyttää lukijalleen, mutta myös tekijälleen yrityksen taloudellisen kasvun mahdollisuuden tai ylipäätään mahdollisen liiketoiminnan pyörittämisen, on katetuottolaskelma tekeminen lähes poikkeuksetta välttämätöntä.

Riskianalyysi

Riskit ovat tärkeä mitoittaa liiketoimintasuunnitelmassa, mutta miten sen voisi tehdä? Meille proakatemialaisille on varmaan erittäin tuttua tehdä SWOT-analyysia. Mutta mielestäni se on yksinkertainen ja hyvä tapa hahmottaa yrityksen tai projektin riskejä ja mahdollisuuksia. On hyvä hahmottaa, että mitä heikkouksia ja uhkia kyseisellä projektilla voi olla, jotta niihin osaisi varautua (Yrittäjät n.d.).

Pohdinta

Kirjoitin tämän esseen jo tammikuussa, nyt on huhtikuu. Tämä jonkin verran kertoo kiinnostuksestani liiketoimintasuunnitelmia kohtaan ja tämä essee ei aiheesta mehukasta tehnyt. Ajattelin esseen kuitenkin julkaista, jos tästä jollekin hyötyä olisi ja ehkä myös oman kehitykseni vuoksi. Opin myös sen, että esseenaiheen on oltava itselle mielenkiintoinen ja aihe, johon haluaa syventyä. Tämä mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan esseen sisällön, joka tuo lukijalleen uutta oppia aiheeseen.

Tämä avasi silmiä sille, että liiketoimintasuunnitelman teko on tärkeää, mutta miksi se täytyisi tehdä näin tylsällä tavalla? Olisiko mahdollista saada sen tekemisestä mielenkiintoisempaa. Itse olen alkanut tehdä liiketoimintasuunnitelmista enemmän visuaalisia ja yhdistänyt brändin visuaalisen ilmeen jo tässä vaiheessa. Näin liiketoimintasuunnitelma näyttää mielenkiintoisemmalta lukijalleen, mutta tuo lisää inspiraatiota myös tekijälleen.

Summa summarum, liiketoimintasuunnitelman tekeminen on lähes välttämätöntä, halusit sitä tai et.

Hesso, J. 2013. Hyvä liiketoimintasuunnitelma. Kauppakamari.

Uusyrityskeskus. n.d. Kannattavuuslaskelmat. Verkkosivut. Viitattu 30.3.2024.

Kannattavuuslaskelmat

Manninen, O. 2021. Näin laadit liiketoimintasuunnitelman – huomioi nämä 10 kohtaa. Verkkosivut. Viitattu 1.4.2024.

https://www.op-media.fi/yrityselama/yrittajyys/nain-laadit-liiketoimintasuunnitelman/

Yrittäjät. n.d. Liiketoimintasuunnitelma. Verkkosivut. Viitattu 5.4.2024.

https://www.yrittajat.fi/tietopankki/yrittajaksi-ryhtyminen/liiketoimintasuunnitelma/