Kirjoittanut: Iida Manninen ja Milja Salo 

LELEI design tuotekehittely

Viime talvena, melko pian tiimijakojen jälkeen innovointipajassa löysimme yhteisen kiinnostuksen kohteen, käsityöt. Pidimme talven ja kevään aikana muutamaan ideointi palaverin, tuolloin mukana olivat myös Ida ja Susanna. Kävimme läpi, millaisia käsitöitä olimme aiemmin tehneet ja kuinka paljon ne olivat vieneet aikaa. Innovoimme erilaisia tuotteita, ja silloin ideoita tuli paljon. Keväällä kuitenkin kaiken aikamme vei pakolliset kurssit ja yrityksen perustaminen sekä muut projektit, ja oma käsityö projekti jäi näiden varjoon. 

Suunnittelu 

Ensimmäisessä palaverissa Iida oli kertonut tehneensä joskus betonista tuikkukuppeja, ja se oli jäänyt Miljalla mieleen. Alku kesästä, juuri kesäloman alettua Milja laittoi Iidalle viestiä, pitäisikö sittenkin aloittaa jokin projekti, ja alkaa valmistaa betonista jotain sisustustuotteita. Kesäloman alussa pidimmekin ensimmäisen palaverin ja mietimme mitä tuotteita haluaisimme valmistaa ja missä haluaisimme myydä ensimmäiset tuotteemme. 

Jo ensimmäisessä palaverissa keksimme, että voisimme hyödyntää tuotteiden valmistuksessa kierrätysmuotteja. Kierrätettyjä muotteja käyttämällä säästäisimme melkoisen summan rahaa, ja se olisi myös ekologista. Samalla kun mietimme mitä tuotteita alkaisimme valmistamaan, mietimme myös millaisen purkin tai astian avulla kyseisen tuotteen valmistus onnistuisi. Ennen ensimmäistä palaveriamme olimme molemmat miettineet mitä tuotteemme voisivat olla, ja saimmekin jo palaverin aikana päätettyä tuotevalikoimamme. Tuotteiksemme valikoitui ulkoroihunsuojus, lasinaluset ja tuikkukuppi kahdessa eri koossa. Alun perin meillä oli tarkoituksena testailla tuotteiden valmistusta jo kesällä, mutta Iidan kiireisen kesän vuoksi emme ehtineet tekemään projektin suhteen mitään koko kesänä. 

Testaus 

Syksyn aloitimme hankkimalla muotteja betonin valamista varten. Ensimmäiset muotit Iida sai helposti entiseltä työpaikaltaan, niiden avulla saisimme valettua roihut, tarvitsimme vielä muotit roihujen keskiosaa varten. Keskiosan valamisessa ajattelimme käyttää kierrätettyjä ulkoroihun hylsyjä. Saimmekin hylsyjä Kalajoen Venetsialaisista kaksi jätesäkillistä. Teimme ensimmäiset testiversiot, ja valaminen ei sujunutkaan ihan niin kuin olimme ajatelleet. Iidan entiseltä työpaikalta saadut muotit olivat täydellisen kokoisia, mutta ulkoroihun hylsyt eivät toimineetkaan toivotulla tavalla. Valaminen onnistui, mutta hylsyjä ei saanut ehjänä irti. Lopulta hylsyt irtosivat pihtien avulla repimällä, mutta valmiin ulkoroihunsuojan keskiosa oli niin pieni, ettei uusi roihu mahtunut sinne. Saimme vinkin laittaa teippiä hylsyn ympärille, jotta sen halkaisija hieman kasvaa. Niinpä kokeilimme sitäkin, mutta lopputulos oli sama. Lähdimme taas uudestaan miettimään, miten saisimme keskiosasta sopivan kokoisen. Lopulta onneksi keksimme tähän ratkaisun, ja saimme tässäkin käytettyä pääasiassa kierrätysmateriaaleja. Tässä välissä mietimme vielä myös, lähdemmekö tekemään roihunsuojuksia isoille vai pienille roihuille, sillä meillä oli kummankin kokoisia hylsyjä. Päädyimme tekemään Forms-kyselyn kumman kokoisia roihuja ihmiset polttavat. Jaoimme kyselyä muutamassa Facebook-ryhmässä ja saimme 153 vastausta. Vastausvaihtoehtoina meillä oli molempia, isoja vai pieniä. 47,2 % vastasi polttavansa molempia, 35,4 % pieniä ja 17,4 % isoja. Kyselytulostemme perusteella päädyimme tekemään roihunsuojuksia kahdessa eri koossa. 

Meillä oli jo isojen roihujen valuastiat olemassa, nyt piti hankkia sopivat astiat pieniä roihuja varten. Olimme saaneet aiemmatkin astiat ravintolasta, niinpä lähdimme kyselemään myös pienempiä astioita ravintoloista. Saimme ensimmäiset muotit kahvila Valkoisesta puusta. Testausvaiheessa totesimme kahvilasta saatujen muottien olevan taas juuri sopivan kokoisia käyttötarkoitukseemme. Saimme astioita vain muutaman, ja jotta saisimme valettua isompia määriä kerralla, tarvitsimme astioita reilusti lisää. Astioiden hankkiminen osoittautuikin pieneksi haasteeksi. Kyselimme kyseisiä kierrätysastioita useista kahviloista ja ravintoloista, kaikista vastattiin, että isompia astioita kertyisi useammin. Niitä meillä kuitenkin oli jo tarpeeksi, ja olimme saaneet ne kaikki kerralla. Onnistuimme kuitenkin pikkuhiljaa keräämään myös pienempiä astioita tarpeeksi, kun jaksoimme aktiivisesti kysellä ja hakea niitä eri ravintoloista. Muotit olivat onneksi uudelleen käytettäviä, joten saimme tehtyä samoilla muoteilla useamman erän.  

Pienempien tuotteiden eli tuikkukuppien ja lasinalusten testausvaihe sujui paljon helpommin, sillä niistä meillä oli kokemusta ja entuudestaan. Käytimme niiden valmistuksessa yhteensä kuutta erilaista muottia, joista viisi oli kierrätettyjä. Tuikkukuppien muotit olivat keskiosan muottia lukuun ottamatta kertakäyttöisiä, mutta saimme muotteja onneksi helpommin lisää. Yritimme kyllä useammalla eri tavalla onnistuisiko muottien uudelleenkäyttäminen, mutta kokeiluista huolimatta emme onnistuneet. Saimme muotteja meidän molempien sukulaisilta ja Facebookin roskalava ryhmien kautta.  

Kun olimme saaneet valmiit tuikkukupit irrotettua muoteistaan, huomasimme että tuotteen pinnasta irtosi hienojakoista pölyä jonkin verran. Aloimme pohtia eri vaihtoehtoja, ja kysyimme neuvoa Facebookin betoniaskartelu ryhmästä sekä alan ammattilaisilta, miten saisimme tuotteesta mahdollisimman viimeistellyn. Kyselimme tuttaviltamme, jotka voisivat olla myös potentiaalisia asiakkaitamme, mitä mieltä he olivat tuotteen viimeistelystä, ja siitä jos pölyä irtoaa hieman. Kyselyiden perusteella pölyn irtoaminen oli hyväksyttävää, suurin osa mielsi sen betonin luontaiseksi ominaisuudeksi. Päädyimme kuitenkin käsittelemään tuotteen päällisen saunasuojalla ja harjaamaan muilta pinnoilta enimmät pölyt pois. Ajattelimme ensin itse jonkinlaista lakkaa tai vahaa, mutta saimme vinkin saunasuojan käyttöön Facebookin betoniaskartelu ryhmästä. Saunasuoja ei tee tuotteesta kellertävää, vaan betonin alkuperäinen väri säilyy, eikä pinnan käsittely eroa muusta tuotteesta.  

Saimme myös betonialan ammattilaiselta vinkin kokeilla lisätä liimavesiseosta betonimassan sekaan. Emme kuitenkaan huomanneet liiman käytössä hyötyä lopputulokseen. Tosin voi olla, että laitoimme liimaa liian vähän. Koimme kuitenkin pinnan harjaamisen ja päällisen käsittelyn riittäväksi ratkaisuksi. 

Betoni 

Betoni on rakennusmateriaali, joka koostuu sementistä, hiekasta ja vedestä. “Sementti on jauhemaista sideainetta, joka imee vettä ja reagoi sen kanssa kemiallisesti muodostaen “liiman” hiekanjyvästen välille.” (Qvist 2004.) Samalla kun testasimme erilaisten muottien sopivuutta, testasimme myös erilaisia betonilaatuja. Aloitimme valamisen käyttämällä askartelubetonia. Ensimmäisten kokeilujen kuivuttua totesimme askartelubetonin olevan liian karkeaa käyttötarkoitukseemme. Lähdimme selvittämään Facebookin betoniaskarteluryhmästä eri betonilaatujen eroja. Sieltä saimmekin vinkin käyttää eri betonilaatua roihuihin kuin tuikkukuppeihin ja lasinalusiin. Pienempiin tuotteisiin kannattaa käyttää hienojakoisempaa betonia, jotta pinnasta saadaan mahdollisimman tasainen. Isommissa tuotteissa, eli ulkoroihunsuojissa betoni taas saa olla karkeampaa, kun valmiin tuotteen pinnan ei tarvitse olla ihan niin tasainen ja sileä. Olisimme voineet käyttää kaikkiin tuotteisiin samaa hienojakoista betonia, mutta karkeammassa betonissa hiekan raekoko on isompi, mikä tekee betonista kestävämpää. Halusimme, että roihunsuojukset varmasti kestävät ulkokäytössä, ja päädyimme käyttämään niiden valamiseen karkeampaa betonia. (Sundell 2016.) 

Mitä vähemmän betonimassassa käytetään vettä, sitä vahvempaa betonia saadaan. Massan on kuitenkin oltava notkeaa, jotta valumuottien täyttäminen onnistuu vaivattomasti. (Qvist 2004, 12.) Huomasimme myös, että jos massassa on liikaa vettä, tuikkukuppeja valaessa vesi nousee pintaan ja keskiosan muotti ei pysy paikoillaan. Tämän takia erityisesti hienojakoisemmasta betonista massaa tehdessä vesimäärän kanssa sai olla todella tarkkana.  

Tuotanto 

Isompia tuotantoeriä varten teimme tarkat muistiinpanot kunkin tuotteen valmistamisesta, kuten betonin ja veden määrä, sekä massan määrä ja paino. Joko mittasimme tai punnitsimme jokaisen tuotteen valuvaiheessa, jotta kaikista tuotteista tulisi mahdollisimman samankokoisia. Valmiit mitat muoteissa, sekä painomäärät helpottivat ja nopeuttivat tuotantoprosesseja ja laadusta tuli tasaista. Pieniä mittausvirheitä saattoi kuitenkin välillä tulla, kun tuotteita tehtiin kerralla kymmeniä, mutta totesimme että käsityö saa näkyä tuotteissa ja näin ollen jokainen tuote on uniikki, kun se on käsin valettu. Valamisen jälkeen betonin tuli kuivua muoteissa muutaman päivän ajan, jonka jälkeen tuotteet irrotettiin muoteista. Irrotuksen jälkeen tuotteet tuli upottaa veteen ja harjata läpi. Veteen upottaminen tekee tuotteesta kestävämmän, ja harjaamalla saatiin ylimääräiset betonin jäämät pois tuotteen pinnasta. Kun tuote oli kuivunut kokonaan, voitiin se viimeistellä. Kaikkiin tuotteisiimme laitoimme pohjaan vedenkestävällä leimasinmusteella ja leimalla meidän brändin logon. Tuikkukuppeihin ja lasinalusiin kiinnitimme lisäksi korkkilevyä suojaamaan kalusteita naarmuuntumiselta. Käsittelimme myös sisäkäyttöön tarkoitettujen tuotteiden pinnat saunasuojalla. Tämän jälkeen tuotteiden ympärille tuli vielä narua, sekä tuotekortit, joissa on LELEIn logo ja tuotteen nimi.  

Saimme valmistettua kerralla isompia eriä, sillä olimme saaneet kerättyä kasaan hyvän määrän muotteja. Tämä helpotti paljon työtämme eikä valupäiviä tarvinnut pitää niin useasti kuin olimme ajatelleet. Viimeistelyvaihe oli hieman työläämpi mitä olimme aluksi suunnitelleet, joten päädyimmekin hinnoittelussa ottamaan sen huomioon. Tuotannossa meidät yllätti se, kuinka työlästä tuotteiden valmistaminen kokonaisuudessaan oli, varsinkin kun teimme isompia määriä. Työ oli myös fyysisesti yllättävän raskasta, sillä valmiit betonituotteet painavat paljon ja betonin työstö sekoituksesta annosteluun asti vaati myös hyvää kuntoa. Saimme tuotantoa varten lainaan tilan sekä välineitä, joissa säästimme myös huomattavasti rahaa. Oli myös järkevää hyödyntää olemassa olevia välineitä, uusien hankkimisen sijaan. Saimme myös apua tuotannon eri vaiheissa tiimiläisiltämme, joka helpotti työtämme.  

Pohdinta 

Täysin uuden tuotteen myyntiin saattaminen täysin alusta asti oli kaiken kaikkiaan isompi ja vaativampi prosessi kuin alun perin ajattelimme. Opimme kuitenkin paljo hyödyllisiä taitoja eri vaiheista, joita voi hyödyntää myös tulevaisuuden projekteissa. Vaikka projektin aikana tuli tuotteiden valmistuksen osalta vastoinkäymisiä ja jouduimme kokeilemaan eri valmistusmenetelmiä, niin emme kuitenkaan luovuttaneet ja saimme tuotteet myyntiin asti. Monesti tuotekehityksessä saattaa olla ongelmana, että tuotetta hiotaan ja yritetään saada täydelliseksi liian pitkään. Valmistuksen lisäksi tuotteistukseen liittyy monia asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon, kuten laatu, hinnoittelu, kohderyhmä ja myyntipaikka. (Presnal, Kilpatrick 2021.) 

Lähteet: 

Presnal, K., Brathwaite, B. 2021. E-kirja. Big Rich Money – Miten tehdä yrittäjän unelmista kannattavaa liiketoimintaa. Helsinki: Basam Books.  

Qvist, L. 2004. Pihan ja puutarha tyylikkäät betoni rakennelmat. Porvoo: WS Bookwell Oy. 

Sundell, T. Luomuksia betonista, savesta, kipsistä, mosaiikista. -Ei Myyntiä-. 2016.  

Tietoisku erilaisista betoneista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Luettu 4.9.2021. (3) Luomuksia betonista, savesta, kipsistä, mosaiikista. -Ei Myyntiä- | TIETOISKU ERILAISISTA BETONEISTA JA NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA | Facebook