Läsnä, Etänä, Mahdollisuudet

Niin kuin varmasti kaikki muistamme, Suomeen saatettiin kevään korvilla 2020 valtava etätyön, etätyötoveruuden ja etäjohtamisen laboratorio. Tilanne oli väistämätön, ja kaikkien oli sopeuduttava, halusit, tai et. Iso osa yhteiskunnasta pyöri kuitenkin edelleen sen varassa, että ihmiset menivät työpaikoilleen tekemään työtään normaalisti. Sairaalat, kaupat, päiväkodit, suurkeittiöt ja monet muut palvelut eivät voi toimia etänä. Tilanteesta mielenkiintoisen teki se, että esimerkiksi sote-alan työntekijöillä ei ollut vaihtoehtoja valita, kuten monella muulla. En kuitenkaan lähde ottamaan esseessäni minkään näköistä poliittista kantaa, ja kirjoitan asiat niin kuin ne näin, ja miten sen lähteisiini vertasin. Hyödynnän lähteinäni kolmea eri kirjaa, joista sain hyvää tietämystä etänä työskentelyn puolista. Ironista esseen kirjoittamisesta tekee se, että minulla on itsellä toinen kierros tartuntaa menossa kotopuolessa, joten aihetta ei tarvinnut kaukaa hakea. Otan myös etänä työskentelyn hyödyt tulevaisuutta varten huomioon markkinoinnin näkökulmasta, sekä hyödyt ihmisten osaamisessa nyt, kun tilanne on jokseenkin rauhoittunut.

Etänä työskenteleminen

Kun keväällä 2020 pandemia levisi, oli sillä suuri merkitys etänä työskentelemiseen. Sadat tuhannet suomalaiset tekivät töitä kotoaan käsin, ja monet eri työnkuvat ja työpaikat joutuvat kärsimään tästä suuresti. Taloudellinen tasapaino alkoi horjua, ja jokaisessa organisaatiossa piti luoda uusi toimintasuunnitelma tämän poikkeustilanteen vuoksi.

Monet meistä eivät kuitenkaan kokeneet etänä työskentelyä mitenkään hankalana, saatikka kidutuksena, sillä se oli monelle arkipäiväistä. Joissakin tilanteissa työmatkojen ollessa pitkiä, tai liikkumisen vaikeaa, saattoi etänä työskenteleminen ja sen organisoinnin toimintaan laittaminen olla parasta mitä on tapahtunut töiden saralla. Meillä Proakatemialla kuitenkin alkoi juuri ensimmäinen opiskeluvuosi näinä aikoina, josta johtuen jouduimme verkostoitumaan, luomaan luottamusta, perustamaan osuuskunta, sekä toimimaan monissa eri ryhmätilanteissa etäyhteyksiä käyttäen.

Itselleni tosin etämahdollisuus antoi minulle hektiseen arkeeni paljon lisää aikaa olla kotona, ja kerätä akkuja. Olen kuitenkin hyvin toiminnallinen ihminen, jonka vuoksi harrastukseni ja työni vaikeutuivat todella paljon. Siinä kohtaa meni hermot, totaalisesti. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tapaamisrajoitusten hellittäessä, pystyimme näkemään omaa tiimiyritystämme pienehköissä ryhmissä. Harrastustoimintakin helpottui ja työntekokin onnistui taas oikein mukavasti, lukuun ottamatta maskien jatkuvaa käyttöä. Senkin toki turvallisuussyistä ymmärrän ja allekirjoitan.

Haastavinta pakotetussa etäilyssä oli selkeästi sosiaalisten kanssakäymisten puute. Tutustuminen ja yhteisten asioiden päättäminen yrityksen puolesta tuntui jotenkin kovin vaikealta ihmisten kanssa, ketä ei ole riittävästi päässyt näkemään kasvotusten. Vastuu oli kuitenkin meillä kaikilla, joten mielestämme onnistuimme hyvin luomaan hyvän alustan tulevaisuutta varten. Kirjassani annetaan hyvä viittaus, josta löysin punaisen langan opiskeluumme tuolta ajalta.

Overwatchissa pärjäävät parhaiten joukkueet, jotka pelaavat tiiminä hyvin yhteen. Yksittäiset pelaajat voivat olla teknisesti todella taitavia, mutta jos he eivät pelaa kuuden hengen tiimissä aidosti osana joukkuetta, joukkueen suoritus jää vaikkapa turnauksessa yleensä huonommaksi kuin hyvin nimenomaan porukkana pelaavien joukkueiden. (Etänä Läsnä, 2022, s. 49)

Hyötyjä etänä työskentelyssä

Etänä työskennellessä on myös paljon hyviä puolia. Edellä mainitsin töihin saapumisen helppouden, sekä ajan säästämisen päivittäisessä arjessa. Olen kuitenkin viimeisen vuoden ajalta kerännyt listaa, millaisia hyötyjä etänä työskentelystä on, niin Proakatemialla, kuin muissakin työympäristöissä:

• Sovittelu ja joustavuus: etenkin suurissa kaupungeissa matkustusaikaa voidaan käyttää muissa aktiviteeteissa, kuten on jo esseessä edellä mainittu. Tätä kautta työntekijä tuntee olevansa vähemmän fyysisesti uupunut. Koen tässä olleen suurin vaikutus minuun, sillä minulla menee tällä hetkellä matkustamiseen paljon aikaa omiin työ/koulu kuvioihin.

• Vapaa ajan lisääntyminen: En usko että kukaan pani pahitteeksi, saadessaan lisää vapaa-aikaa käytettäväksi muissa aktiviteeteissa, kuten tietokone/lautapelien pelaamisessa, harrastusten harjoittamisessa, viettää enemmän aikaa perheen kanssa tai jopa opiskelussa. Pahimmassa tilanteesta suuri osa edellä mainituistakin oli poissuljettuja, joten jokaisen piti oppia kuluttamaan aikaa myöskin yksinään.

• Tuottavuuden kasvu: jos mietimme taloudellisesta näkökulmasta, työntekijän suorituskyky kasvaa huomattavasti, koska he panostavat energiansa tekemään työnsä hyvin tuhlaamisen sijaan.

• Rahan säästäminen: tämä on mielestäni positiivisin etu, sekä työntekijälle, että yritykselle. Työntekijä säästää rahaa matkoilla, ja yrityksellä on pienemmät ja paremmin optimoidut toimistot. Suomalaiset ovat muutenkin suurimmaksi osaksi heikkoja säästäjiä, joten menojen vähentyminen antoi varmasti monelle eri tavan katsoa kulutusyhteiskuntaa taloudelliselta kannalta.

• Saastuminen: se vähenee huomattavasti, varsinkin jos se ulottuu valtaosaan työntekijöitä, mikä on henkilökohtaista ja sosiaalista hyötyä. Työmatkoja ei juurikaan ole, ja ollessaan ne nykyään tehdään monesti junia hyödyntämällä mahdollisuuksien salliessa.

• Poissaolojen vähentäminen: etätyö vähentää työstä poissaoloja ja onnettomuuksien ja uhrien määrää. Tämän lisäksi, jos joillakin on uupumisen tai kiireiden vuoksi ollut mahdollisuus ottaa päiviä vapaaksi, on tämäkin tarpeetonta etätöitä tehdessä, sillä energiatasot, sekä ajankäyttö on huomattavasti paremmassa kunnossa.

• Vähemmän stressiä: se on yksi nykyisen yhteiskuntamme suurimmista epidemioista, mutta etätyön aiheuttama stressi vähenee huomattavasti. Toki osa Proakatemialla opiskelevista pystyy varmasti allekirjoittamaan stressin aikaansaamattomuuden projekteissa, esseiden kirjoittamisessa, ja sosiaalisen yhteisön uupumisen vuoksi.

Meidän Kipinäläisten mielestä kuitenkin oli parasta se, että etäilyjakso oli heti alkuopinnoissa. Emme osanneet tietää muusta vielä silloin, joten nykytilanne on meille kaikille helpotus menneeseen nähden.

Lopuksi asiakaskokemuksesta ja pohdintaa

Miettiessämme etätyön hyötyjä täysin taloudellisesta näkökulmasta, useiden yrittäjien osalta vaikutus, on osoittautunut menestystarinaksi. Pandemia aikaan suuri osa vanhoista fyysisissä liiketiloissa asioivista asiakkaista, sai/joutui siirtymään verkkosivuille, ja tekemään ostoksensa ja toimintansa verkkopalveluissa. Aikaisemmissa esseissäni olen kirjoittanut paljon digitalisaatiosta markkinoinnissa, sekä sen yleistymisestä. Todella hyvää materiaalia löytyi digitaalisen asiakaskokemuksen luomisesta, ja hyvästä näkökulmasta lähestyä tätä netin ilmiötä.

Suuri osa yrittäjistä oli kaukaa viisas panostaessaan verkkosivuihin, sekä muuhun internet tarjontaan yrityksensä osalta, jo ennen sulkutilaa. Tämä mahdollisti räjähdysmäisen kasvun niille yrityksille, jotka saivat koppia asiakkaista, jotka siirtyivät tuon vaikean kevään aikana verkkokauppa ostoihin, liikkeiden ollessa kiinni.

Havaitsin monen kuluttaja-asiakkaan oppivan käyttämään huomattavasti paremmin mediaa, verkkolaitteita, sekä hyödyntämään yritysten tarjontaa netin puolella. Nämä uudet taidot tulivat pakolliseksi, mikäli ostoksia halusi tehdä.

Esseitäni hyödyntäessä, huomasin hakeneeni tietoa paljon digitaalisen osaamisen hyödyistä yritysmaailmassa. Digitalisaatio ja sosiaalinen media on ollut suuressa kasvussa jo ennen pandemia aikaa, mutta liikkumisen rajoittumisen pahimman vaiheen ohi päästyämme, se tuli olemaan vielä isompi ja tärkeämpi osa asiakashankinnassa. Toimin itse paljon markkinoinnin ja myynnin parissa, ja meillä on niiden ulkoistamiseen liittyvä projekti Intovision kanssa. Olen iloisesti yllättynyt kollegoideni kanssa myynnin, markkinoinnin, verkkosivujen ja somekanavien ulkoistamisen kysynnästä monien yritysten kohdalla. Hienoa että yritykset haluavat panostaa omaan verkko toimintaansa, ja maksaa sen ulkoistamisesta alan ammattilaisille.

Edellä mainittu digitalisoitumisen ilmiö on kaiken tämän toiminnan takana. Uskon pandemian tilanteen olleen jonkinlainen murrosvaihe myöskin digitalisoitumisen osalta, vaikka se oli kasvussa jo aikaisemminkin.

Lähteet:

Filenius, M, Digitaalinen asiakaskokemus, 2015, Docendo

Saarijärvi, H, Puustinen, P, Strategiana asiakaskokemus, 2020, Docendo

Haapakoski, K, Niemelä, A, Yrjölä, E, Läsnä Etänä- Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä, 2022, Alma Talent Oy