Tampere
20 May, Monday
15° C

Proakatemian esseepankki

Laatu-, arvo- ja kasvusijoittaminen



Kirjoittanut: Tuomas Santala - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Laatuguru
Pikkuguru
Arvoguru
Jukka Oksaharju
Karo Hämäläinen
Random Walker
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Laatu-, arvo- ja kasvusijoittaminen

 

Akateeminen essee – 3 ep.

 

Johdanto

Avaan tässä esseessä arvo-, laatu- ja kasvusijoittamisen eroavaisuuksia ja niiden perinteisiä peruselementtejä.

Menestyäkseen osakemarkkinoilla, on jokaisen sijoittajan laadittava itselleen yksinkertaiset ja selkeät sijoitusperiaatteet, ja noudatettava niitä. Sijoitusperiaatteita on seurattava kurinalaisesti antamatta tunteiden sekoittaa asioita. Jokaisella sijoittajalla on erilaiset sijoitusperiaatteet, joten universaaleja oikeita sijoitusperiaatteita ei ole olemassa. Omien sijoitusperiaatteiden hahmottamisen voi aloittaa määrittämällä oman riskitason, valitsemalla sijoituslajin huolella, pohtimalla sijoituksien ajoitusta ja miettimällä sopivia periaatteita, jotka sopivat omiin luonteenpiirteisiin. (Saario 2021, 124–125.)

Eri sijoitustyylit perustuvat tyypillisesti akateemisissa tutkimuksissa löydettyihin poikkeavuuksiin (anomaliohin). Kokemusperäisten tutkimusten perusteella todennettuja anomalioita ovat esimerkiksi arvo, laatu ja kasvu. (Huovinen 2022)

 

Mitä on osakesijoittaminen?

Osakesijoittaminen tarkoittaa yhtiöiden osakkeiden ostamista ja myymistä. Osakesijoittaminen tapahtuu perinteisesti pörssissä. Pörssissä sijoittamisen kohteena ovat noteerattujen yhtiöiden osakkeet. Ostamalla yhtiön osakkeen, olet yksi yrityksen omistajista. Osakkeenomistajana yhtiö, johon olet sijoittanut, maksaa sinulle palkkiota yrityksen rahoittamisesta. Tätä palkkiota kutsutaan osingoksi. Osinkoa maksetaan yrityksen tekemästä voitosta. (Raha.fi n.d.)

Toinen keino saada rahallista hyötyä osakkeiden omistamisesta on niiden mahdollinen arvonnousu. Osakkeen arvo perustuu sen tulevaisuuden kassavirtoihin. Jos yritys parantaa tuottoaan yllättäen ja selviää, että tulevaisuuden kassavirrat (osingot) tulevat todennäköisesti kasvamaan, tulee osakkeen hinta nousemaan. Tällöin osakkeen myydessäsi, saat siitä enemmän rahaa takaisin, kuin mitä siitä maksoit. (Raha.fi n.d.)

Suurimmalla osalla suomalaisista on aivan väärä kuva osakesijoittamisesta. He ajattelevat, että ainoastaan he, joilla ovat suuret tulot, voivat sijoittaa. Asia ei kuitenkaan ole näin. Sijoittamisessa alkuun pääsee todella pienellä pääomalla. Sijoittamalla menestymisen vaikein asia on sijoittamisen aloittaminen ja suurin menestyksen ajuri on pitkäjänteisyys. (Saario 2021, 16.) Osakesijoittamisen historia todistaa sen, että pitkällä aikavälillä huolellisesti varansa hajauttava sijoittaja tulee menestymään hyvin. Tähän auttaa osakemarkkinoiden yleinen kehitys. (Hämäläinen & Oksaharju 2020, 21.)

Miten pörssi on sitten tuottanut viime vuosikymmeninä? Kaikki Helsingin pörssin yhtiöt sisältävä OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi on perustettu 28.12.1990. Perustamispäivästä tähän päivään OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi on tuottanut keskimäärin 11,4 prosenttia vuodessa. Perustamispäivänä sijoitettu euro olisi tänä päivänä 27 euroa. Pääoma on kaksinkertaistunut alle seitsemän vuoden välein. Pörssiosakkeet ovat siis tuottaneet loistavasti. (Saario 2021, 19–20.)

 

Laatusijoittaminen

Osakesijoittaja menestyy mainiosti rakentaessaan osakesalkkunsa indeksin mukaisesti. Indeksin pitäessä sisällään kaikenlaisia yhtiöitä – niin hyviä, kuin huonojakin – tulee indeksin mukaisesti sijoittavan osakesalkussa olemaan kaikenlaisia roskayhtiöitä, jotka laskevat salkun kokonaistuottoa. Mitä jos pystyisit rakentamaan oman osakesalkkusi niin, että nämä roskayhtiöt putoaisivat pois kelkasta, ja jäljelle jäisi ainoastaan laadukkaita ja tuottavia liiketoimintoja omaavia yhtiöitä. Jos roskayhtiöt pudotetaan osakesalkusta pois, tulee kokonaistuotto olemaan huomattavasti suurempi. (Hämäläinen, Oksaharju & Walker 2021, 17.)

Laatusijoittamisen filosofia haastaa tehokkaiden markkinoiden teorian. Laatusijoittaja uskoo, että osakkeita ei hinnoitella jatkuvasti oikein, vaan on mahdollista löytää laadukkaita liiketoimintoja omaavien yhtiöiden osakkeita alihinnoiteltuina. (Hämäläinen ym. 2021, 17..)

Laatuyhtiön tunnusmerkeistä on erilaisia näkemyksiä. Jotkut pitävät laatuyhtiön tunnusmerkkinä korkeaa sijoitetun pääoman tuottoa. Jotkut mieltävät yhtiön laadun heijastuvan yhtiön myyntikatteeseen suhteessa taseen loppusummaan. Joidenkin mielestä ei ole olemassa laatuyhtiön yhtä oikeaa tunnusmerkkiä, vaan yhtiön laadukkuus mitataan useilla mittareilla. (Hämäläinen ym. 2021, 33.)

Laatuyhtiön keskeisinä tunnusmerkkeinä voidaan yleisesti pitää kannattavuutta ja taloudellista vahvuutta. Laatusijoittajan tulee arvostaa myös osingonmaksun ja tuloksen ennustettavuutta. Keskimääräistä parempi kannattavuus kertoo yleensä kilpailuedusta. Vähävelkaisuutta kuuluu arvostaa keskimääräistä paremman turvallisuuden ansiosta. (Hämäläinen ym. 2021, 45.)

Laatusijoittaja on osakepoimija, joka valitsee osakesalkkuunsa ainoastaan laatuyhtiöitä. Laatusijoittaja ajattelee jokaisella ostohetkellä ostavansa koko yhtiön, vaikka kyse olisikin vain kourallisesta osakkeita. Liikevaihto tai voitto eivät ole ensisijaisia asioita laatusijoittajalle. Ensisijainen asia on, kuinka hyvin yhtiö saa oman pääomansa tuottamaan. Kasvu kasvun itsensä takia ei ole tavoiteltavaa. Kasvua tarkasteltaessa on huomioitava, kuinka paljon se sitoo rahaa itseensä. (Hämäläinen ym. 2021, 21.)

Vaikka kasvu ei ole laatusijoittajalle ensisijainen asia, ei ole hyvä asia, jos yhtiö jakaa kaikki voittovaransa osakkeenomistajille, jolloin yhtiölle ei jää ollenkaan mahdollisuutta kasvaa järkevien investointien avulla. Yhtiön johdon tulee aina kyetä tuottamaan paras mahdollinen tuotto omistajien sijoittamalle rahalle. (Hämäläinen ym. 2021, 22.)

Laatuyhtiö kasvattaa liikevaihtoaan ja tulostaan ja samalla osingonjakovaraansa. Laatuyhtiön korottaessa osakekohtaista osinkoaan, nousee sijoittajan osinkotuottoprosentti. Vuodesta toiseen korottavia yhtiöitä kutsutaan osinkoaristokraateiksi. Osinkoaristokraatin nimen saaminen edellyttää Yhdysvalloissa 25 vuoden yhtäjaksoista osingon kasvattamista vuosittain. Erittäin laadukkaissa yhtiöissä sijoittaja saavuttaa tilanteen, jossa hänen maksamansa alkuperäinen osakkeen ostohinta on yhtä suuri, kuin osakkeelle maksettava osinko. (Hämäläinen ym. 2021, 23.)

Laatusijoittajan suurin riski, on tietyn yhtiön liiallinen painottaminen osakesalkussa. Yhden yhtiön osuus osakesalkussa ei saa kasvaa liian suureksi. Jos osakesalkussa on painotettu liikaa yhtä yhtiötä, ja tämän yhtiön kannattavuus heikkenee, tulee koko osakesalkun arvo laskemaan nopeasti. Toinen laatusijoittajan suuri riski on ostaa osakkeita liian kalliilla. Liiaksi arvostetut yhtiöt voivat olla laadukkaita, mutta niiden osakkeiden hinta on liian korkea laatusijoittajan tavoittelemaa tuotto-odotusta silmällä pitäen. Jos osakkeista maksaa liikaa, tulevat osakesalkun tuotot jäämään laatusijoittajan tuotto-odotuksista. (Hämäläinen 2021, 170.)

 

Arvosijoittaminen

Benjamin Graham ja David Dodd muuttivat sijoitusmaailmaa vuonna 1934 julkaisemalla kirjansa Security Analysis. Tämä kirja laittoi aluilleen yhtiön numeroista liikkeelle lähtevän arvosijoittamisen. Vaikka sijoitusmaailma on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavan paljon, on Grahamin ja Doddin kirja edelleen relevantti. Se johtuu siitä, että arvosijoittaminen toimii yhä. Toimivuuden takia arvosijoittamisesta onkin tullut yksi suosituimmista yhtiöanalyysiin perustuvista sijoitusmuodoista. (Hämäläinen, Oksaharju & Walker 2020, 17.)

Arvosijoittamisen voi jakaa kahteen päätyyliin: osakkeiden mekaaniseen seulontaan tunnuslukujen perusteella ja sijoittamiseen aliarvostettuihin yhtiöihin. Mekaanista seulontaa käyttävä arvosijoittaja käyttää yleensä apunaan yhtiöiden p/e- ja p/b-lukua. Tunnuslukujen perusteella sijoittava arvosijoittaja kasaa salkkunsa uudestaan tasaisin väliajoin, jotta voidaan pitää huolta, että kaikki osakesalkussa olevat osakkeet täyttävät mekaaniset kriteerit. (Hämäläinen ym. 2020, 27.)

Aliarvostettuihin yhtiöihin sijoittava arvosijoittaja etsii aliarvostusta aikaisemman suorituskyvyn perusteella ja luottaa havaintoihin ennusteiden sijasta. Arvosijoittajan sijoitusperiaatetta voisi kuvata niin, että arvosijoittaja haluaa euron 50 sentillä. Tämä on mahdollista arvosijoittajan omiin laskukaavoihin luotettaessa. Arvosijoittaminen perustuu yhtiöanalyysiin, kurinalaisuuteen ja malttiin odottaa sitä hetkeä, jolloin osakkeen hinta on riittävän halpa.  (Hämäläinen ym. 2020, 27.)

Arvosijoittamisen luoja Benjamin Graham luotti ainoastaan toteutuneisiin faktoihin, ei ennusteisiin. Hän aloitti arvonmääritysprosessin aina yhtiön taseesta, koska tase ei ennusta mitään. Tase on taseentekohetken faktuaalinen velkojen ja varojen tilanne. Analyysin pääpainona oli omaisuus, ei niinkään tulevaisuudessa mahdollinen omaisuudelle saatava tuotto. (Hämäläinen ym. 2020, 40.)

Graham jakaa arvosijoittajat defensiivisiin sijoittajiin ja aggressiivisiin sijoittajiin. Defensiivinen arvosijoittaja haluaa turvaa ja huolettomuutta. Defensiiviselle arvosijoittajalle riittää pienehkö tuotto, kun aggressiivinen sijoittaja tavoittelee huomattavat suurta tuottoa. Defensiivisen arvosijoittajan kriteereiksi Graham luettelee yrityksen riittävä koon, vahvan taseen, tuloksen vakauden, osinkohistorian, tuloskasvun, kohtuullisen p/e-luvun ja kohtuullisen p/b-luvun. Aggressiivisen arvosijoittajan kriteereiksi Graham luettelee tulosarvostuksen, tasekriteeristön, tuloksen vakauden, osinkohistorian ja arvostuksen. Arvosijoittaminen perustuu yhtiöanalyysiin, ei ennustamiseen. (Hämäläinen ym. 2020, 44–48.)

Arvosijoittamisen suurin riski on yhtiöanalyysin epäonnistuminen. Jos yhtiöanalyysi epäonnistuu, muuttuu arvo helposti roskaksi. Yhtiöanalyysissä on otettava huomioon kaikki tekijät, jos haluaa onnistumisen todennäköisyyksien kasvavan. Toinen arvosijoittajan suuri riski on pitää kiinni osakkeista, jotka eivät enää ole arvosijoituskriteerien mukaisia. Kurinalaisuus noudattaa arvosijoituskriteerejä voi olla todella vaikeaa. (Hämäläinen ym. 2020, 206–207.)

 

Kasvusijoittaminen

Kasvusijoittajat etsivät osakesalkkuunsa yhtiöitä, jotka kasvavat muuta markkinaa nopeammin. Kasvusijoittajat eivät etsi tasaisesti kasvavaa osakekohtaista osinkoa, vaan potentiaalista tulevaisuudessa kasvavaa osakekurssia. Useat tilastotutkimukset ovat osoittaneet, että markkina-arvoltaan pienemmät yhtiöt ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet enemmän kuin osakkeet keskimäärin. (Hämäläinen, Oksaharju & Walker 2019, 15.)

Selityksiä pienyhtiöiden ylituotolle on etsitty pitkään. Pienyhtiöiden tuottoja saattavat selittää suuremmat riskit. Kaupankäynti on usein kalliimpaa pienyhtiöiden osakkeilla, kuin suuryhtiöiden osakkeilla pienyhtiöiden osakkeiden vaihtuessa vähemmän. (Hämäläinen ym. 2019, 33.)

Kasvusijoittaja perehtyy myös niihin yhtiöihin, joihin suuri massa ei ole kiinnostunut. Osakkeen arvostus ei ole kasvusijoittajalle ensisijainen asia. Kasvusijoitusstrategia vaatii yleensä pitkää sijoitusaikaa. Kasvusijoittaja pyrkii löytämään potentiaalista kasvua ennustavan yhtiön, jota muut eivät ole vielä löytäneet. Kun muut sijoittajat huomaavat saman kasvuyhtiön laadukkuuden ja kasvupotentiaalin, tulee osakkeen hinta nousemaan, jolloin kasvusijoittaja saavuttaa ylituottoa. (Hämäläinen ym. 2019, 35.)

Tuottoisa kasvusijoitusstrategia edellyttää huolellista analyysiä ja laadun löytämistä, pitkäjänteisyyttä ja yhtiön fundamenttien painottamista. Kasvusijoittajan on oltava poikkeuksellisen varma oman analyysinsa oikeellisuudesta. Kun analyysin avulla löytyy potentiaalinen kasvuyhtiö, tullaan kasvusijoittajalta vaatimaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. (Hämäläinen ym. 2019, 37.)

Perinteinen kasvusijoittaminen eroaa pienyhtiösijoittamisesta siten, että kasvusijoittaja voi hyvin sijoittaa suureenkin yhtiöön, jonka kasvumahdollisuuksia hän pitää todennäköisenä. Pienyhtiösijoittaja pyrkii löytämään nimenomaan pienyhtiöitä, jotka eivät ole vielä nousseet muiden tietoon. Sekä kasvusijoittaja, että pienyhtiösijoittaja antavat merkittävää painoarvoa tulevaisuudelle. (Hämäläinen ym. 2019, 39.)

Kasvusijoittajan suurin riski on ostaa kalliita osakkeita, jotka eivät koskaan lähde kasvamaan. Jos kalliilla ostettu osake ei pitkästä sijoitusajasta huolimatta saavuta kasvua, jää kasvusijoittajan tuotot huonoiksi. Pienyhtiöissä riski on yleensä liiketoiminnan kasvattaminen kannattamattomuus ja epäonnistuminen, jolloin kasvu jää haaveeksi. Yhtiökohtaisessa analyysissa on oltava todella tarkkana, jotta analyysivirheitä ei satu omalle kohdalle. Yleensä elinkaaren varhaisimmassa vaiheessa olevat yhtiöt ovat kaikkein eniten riskiä sisältäviä sijoituskohteita. (Hämäläinen ym. 2019, 160–161.)

 

Yhteenveto

Jokainen sijoittaja valitsee oman sijoitusstrategiansa omien tavoitteiden ja realiteettien mukaan. (Saario 2021, 20). Laatusijoittaja ostaa ainoastaan ensiluokkaisia liiketoimintoja, toimialojensa kannattavimpia yhtiöitä ja poikkeuksellisen kyvykkäiksi osoittautuneita yhtiöitä. Laatusijoittaja uskoo, että vaikka osakkeesta maksaisi hieman enemmän, on yhtiön laatu ja sen mukanaan tuomat tulevaisuuden kassavirrat hyvä ostokohde. Laatusijoittaja luottaa laatuyhtiöihin ja pitää kiinni kaikista laadukkaimmista liiketoiminnoista. Arvosijoittajan tuotto perustuu yleensä osakkeen aliarvostuksen purkautumiseen. Arvosijoittaja pyrkii löytämään aliarvostettuja osakkeita yhtiöanalyysin perusteella. Arvosijoittaja ostaa aina halvalla. Arvosijoittaja luopuu osakkeistaan aliarvostuksen purkautuessa ja alkaa etsimään uusia ostokohteita. Kasvusijoittaja etsii potentiaalisia kasvukohteita yhtiöanalyysin perusteella, joita muut sijoittajat eivät ole vielä löytäneet. Kasvusijoittaja luottaa tulevaisuuteen ja oman analyysin perusteella tehtyihin ennusteisiin. Kasvusijoittaja voi ostaa kallistakin osaketta tulevaisuuden kasvun toivossa. (Hämäläinen ym. 2021, 21)

Laatu-, arvo- ja kasvusijoittamisen pystyy kärjistäen kiteyttämään seuraavasti. Laatusijoittaja ostaa kohtuullisella hinnalla laadukkaita liiketoimintoja, arvosijoittaja ostaa halvalla kohtuullisia liiketoimintoja ja kasvusijoittaja ostaa hinnalla millä hyvänsä potentiaalisesti kasvavia liiketoimintoja. (Hämäläinen ym. 2021, 223.)

 

Lähteet:

Huovinen, H. 2022. Miten sijoitustyylit toimivat eri taloussuhdanteissa. Salkunrakentaja 19.9.2022. Viitattu 4.12.2022. https://www.salkunrakentaja.fi/2022/09/sijoitustyylit-taloussuhdanteet/

Hämäläinen, K., Oksaharju, J. & Walker, R. 2019. Pikkuguru. 4. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Hämäläinen, K. & Oksaharju, J. 2020. Sijoita kuin guru. 2. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Hämäläinen, K., Oksaharju, J. & Walker, R. 2020. Arvoguru. 2. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Hämäläinen, K., Oksaharju, J. & Walker, R. 2021. Laatuguru. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Osakesijoittaminen: Näillä helpoilla vinkeillä pääset alkuun. n.d. Raha.fi. Viitattu 4.12.2022. https://raha.fi/osakesijoittaminen/

Saario, S. 2021. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. 21. painos. Helsinki: Alma Talent.

22-vuotias yrittäjänalku.

Kommentoi