Oletko ajautunut tilanteisiin, jossa oma kirjoitettu viestisi on ymmärretty täysin väärin? Ehkä harmittomasta ohimennen kirjoitetusta viestistä on eskaloitunut isompi konflikti tai rivien välistä on luettu jotain, mitä et ole missään nimessä tarkoittanut.

itse olen useasti ajautunut tilanteeseen, jossa oma kirjoitettu viestini on tulkittu syystä tai toisesta väärin. Se on laittanut miettimään, kuinka voisin parantaa kirjoitettua tekstiäni niin, että se vastaisi enemmän tarkoitustaan. Haluan myös oppia ymmärtämään paremmin viestini vastaanottajaa ja ymmärtämään mahdollisia syitä tulkinta virheisiin. Kirjoitettu viestintä on osa arkipäiväistä kommunikointiamme. Whatsapp, snapchat, teams, sähköposti, some alustat ja muut netissä toimivat keskustelut kuuluvat joka päiväiseen kanssakäymiseen joten kasvotonta viestintää on mahdotonta välttää. Nämä ovat tuoneet esiin sen, kuinka merkittävää se on, miten ihmiset kirjoittavat ja mitä viestiä haluavat välittää viesteillään. Sanna Wicströmin ja Reija Könösen kirjassa Lempeyden kirja esitellään huomioita, kuinka kirjalliseen kanssakäymiseen voi saada mukaan lempeyttä ja lämpöä sekä ystävällisyyttä. Heidän mukaansa jokainen kirjoitettu viesti on mahdollisuus lempeyden harjoittamiseen. Kuinka saisin lisää lempeyttä omaan viestintääni ja viestini perille siten kuin sen olen tarkoittanut?

Kasvokkain saamme enemmän viestejä

Kun viestimme kasvokkain, on käytössä enemmän viestintäkanavia. Sanojen lisäksi on eleet, ilmeet, olemus, äänensävy ja asento, joita ihminen lukee jatkuvasti. Kirjoitetussa viestissä on vain sanat sekä emojit ja hymiöt, joilla saa ilmennettyä tunnetta. Mutta kuinka nuo tunnetta ilmaisevat emojit oikein tulkitaan? Hymiöt ovat hyvä lisä kirjoitetun viestin tunne ilmaisuun, mutta ne ovat silti kapea ilmaisun keino, jossa on väärin ymmärtämisen mahdollisuus. Luulen, että olen käyttänyt niitä aivan väärin. Vähän arpomiseksihan se välillä menee, että mikähän hymiö tähän sopii ja pitääkö tässä käyttää jotakin tunnetta ilmentävää kuvaa. Kuinkahan passiivis-agressiivisia hymiöillä marinoituja viestejä olenkaan tahattomasti lähettänyt? Mutta jos taas jätän kokonaan hymiöt pois, niin onko viesti sitten täysin ilmeetön ja tunteeton ja jopa töykeä?

Emme voi tietää viestittelyn välityksellä, että missä tilanteessa ja millaisella tunteella toinen parhaillaan on. Ehkä pitkittynyt vastausaika ei johdukaan sinusta vaan huonosta hetkestä. Joskus kiireessä vastaamme vaan nopeasti, jolloin tulkinnaksi voi tulla töykeä, vaikka vastaajan tarkoitus on saada vain asia kuitatuksi nopeasti. Se, mitä kirjallisesti ei sanota, jää vastaanottajan tulkittavaksi ja nämä rivien välit täytetään omalla tulkinnalla ja tunteella. Tulkintaamme ohjaavat myös tunnelukot. Ne ovat haitallisia sisäisiä uskomuksia itsestämme, toisista ihmisistä ja elämästä ylipäätään. (Wikströn & Könönen 2020, s. 157)

Itse tunnistan, että tulkitsen viestejä joskus ainakin yhden tunnelukkoni: hylkäämisen pelon kautta. Se saa minut joskus tulkitsemaan viestejä siitä, että kirjoittaja ei ehkä halua tavata oikeasti juuri tänään tai ei koe keskustelua kanssani tärkeiksi. Se voi saada mieleni keksimään keinoja pakenemaan tilanteesta tai peruuttamaan tapaamisen. Samoja tulkintoja teen myös tunnelukkoni pohjalta kasvotustenkin, mutta siinä muut vastapuolen viestit, kuten eleet ja ilmeet voivat hälventää tunnetta. Tunnistan myös, että ehkä jotkut viestini väärinymmärtäneet ovat tulkinneet niitä oman tunnelukkonsa kautta. Epävarma ihminen lukee helposti kritiikin rivien välistä, silloinkin kun sitä ei siellä ole ja pessimistisyyden tunnelukon kanssa painiva näkee viestit aina pahimman kautta. On hyvin eri asia tulkitseeko asioita lasi on puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä-mentaliteetilla.

Keinoja ehkäistä rivienvälitulkintoja

Wikströmin ja Könösen (161-186)kirjoittamasta kirjasta löytyy yhdeksän asian lista tavoista, joilla voi tilkitä rivienvälitulkintoja. Seuraavassa käyn niitä läpi:

1. Ihminen

Psykologisia perustarpeita on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Se on tärkeää kaikille meistä. Kirjalliseen viestiin ihminen voidaan huomioida hampurilaismallin mukaisesti. Ensin huomioidaan vastaanottaja, sitten asia pihviksi väliin ja lopuksi vielä huomioidaan viestin vastaanottaja eli ihminen. Anna myös näkyä viestissä, että olet itse ihminen, joka tuntee ja kokee asioita.

2. Kirjoitettuna asiallinen on usein tylyä

”Emme muista mitä toinen sanoi, mutta muistamme, mitä hän sai meidät tuntemaan”- Maya Angelou.

Saatamme ajatella, että kirjoitettuna asia on neutraalia kieltä. Asiat asioina, mutta se on tylympää kuin kuvittelemme. Mieti vaikka näitä esimerkkejä: ok. En voi auttaa. Asia selvä. Millaisilla keinoilla, voisit tuoda lempeyttä näihin asiallisiinkin viesteihin?

3. Luo lempeitä yhteyksiä

Aina on mahdollista luoda lempeää ja positiivista yhteyttä toiseen, oli se sitten tuttu tai tuntematon. Ihmisiä me kaikki ollaan.

Viiden koon sääntö:

1. Kiitä: Kiitä aina kun mahdollista
2. Kysy: Ole kiinnostunut toisesta ihmisestä
3. Kehu: Jos näet jotain hyvää, sano se.
4. Kannusta: Kerro että toivot toiselle hyvää ja onnistumista.
5. Kohota: Kohottaa voi vaikka iloisella tervehdyksellä

4. Persoonapronominien valinta

Käytätkö minä, sinä vai me muotoa? Vai ehkä epämääräistä rajoittunutta joukkoa passiivissa. Mieti mitä pronominia ja tekijää käytät milloinkin ja millaisen vaikutelman se antaa. On hyvin epämääräistä sanoa vaikka että ”täällä asiasta ajatellaan näin” kuin käyttää tarkempaa määritelmää, kuka ajattelee näin vai ajatteletko itse näin. Johonkin tilanteeseen se voi sopia, mutta se kannattaa pitää mielessä se muoto ja tarkoitus miten asian haluaa ilmaista.

5. totuuskieli vs. mahdollisuuskieli

Totuuskieli on ehdottomuuskieltä, joka ilmaisee, ettei muita vaihtoehtoja ole.

Asia on näin.

Kaikki

Aina

Ei koskaan

Mahdollisuuskielellä voi luoda lempeämpää tunnelmaa. Se jättää paljon tilaa ja valinnanmahdollisuuksia vastaanottajalle.

Minun mielestäni…

Näen asian niin…

Minusta tuntuu…

Oman kokemukseni mukaan…

Totuuskieltä voi myös hellentää pienillä sanavalinnoilla.

Voi olla

Joskus

Moni

Joissain tilanteissa

Voit kokeilla erilaisilla lauseilla, miten ilmaista sama asia totuuskielellä ja mahdollisuuskielellä. On asioita, jotka ovat totuuksia ja silloin niihin ei ole syytäkään laittaa pehmennyksiä. Mutta käytätkö joskus totuuskieltä vaikka kyseessä olisikin mahdollisesti vain oma tuntemuksesi tai mielipiteesi, jonka vahvistat yleistyksellä?

6. Vertaistarinat

Joskus on hyvä esittää viestinsä vertaistarinan kautta. Siinä voi käyttää rehellisesti omia kokemuksiaan ja voi päästä jaetun ymmärryksen äärelle. Tämä voi saada toisen oivaltamaan jotain olennaista omasta tilanteestaan. Joskus oivalluttaminen täytyy saada muuta kautta kuin tykittämällä totuutta.

7. Sanavalinnat

8. Kysy

Ymmärrystä avaavilla ja lisäävillä kysymyksillä saa paljon pehmeyttä ja lempeyttä vuorovaikutukseen, oli se sitten kasvokkain tai viestien välityksellä. Aito halu ymmärtää, on toisen ihmisen ja toimintansa arvostamista. On aina parempi kysyä kuin olettaa. Näin välttyy myös väärinkäsityksiltä.

9. Lempeä kielenkäyttö on automaatio kun se tulee sydämestä

Lopuksi

On selvää, että kasvokkain on helpompi saada viesti perille siinä tunteessa ja tarkoituksessaan kuin sen oli tarkoittanut. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista viestiä kasvotusten, joten jokaisen on hyvä oppia taitoja siitä, kuinka lisäämme ripauksen lempeyttä ja inhimillisyyttä kasvottomaan viestintään. Eri ikäisillä saattaa myös olla erilaisia tyylejä viestiä, joka voi vaikeuttaa viestien tulkintaa. Tässä olen hyvää oppia saanut vuosien varrella ja nyt erityisesti Roimassa, jossa on laaja ikähaitari. Ehkä melkein parikymmenen vuoden ikäero saattaa aiheuttaa välillä virheellisiä tulkintoja viesteistä. Iän lisäksi tiimin sisällä vaikuttaa viestien tulkitsemiseen se, kuinka tärkeänä kukin pidämme tiimin ja sen jäsenten kehittymistä. Se vaikuttaa luottamukseen, jolloin epäkohdan esiin nostaminen tai haastaminen voidaankin tulkita hyökkäykseksi, jolloin nopea reagointi saattaa joskus olla vastahyökkäys tai tiukka puolustus. Jokainen tulkitsemme asioita ja viestejä oman maailmamme kautta. Kaikille olisi hyvä lisätä ripaus lempeyttä ja ymmärrystä kaikkeen viestintään, se tekee ihmeitä.

Lähteet:

Wikström, S. & Könönen, R. 2020, Lempeyden kirja, Otava