Johdanto

Valmistumiseni fysioterapeutiksi häämöttää jo horisontissa, eli on aika päivittää homeinen cv ja etsiä töitä.

Valmistumisen lähestymisen herättämät tunteet ovat kuitenkin hieman ristiriitaiset. Tein kovasti töitä, että pääsin korkeakouluun, johon valitaan alle 10 % hakijoista. Koulu oli ajoittain rankkaa ja opintovelkaa on kertynyt 18000 € 6 % korolla.

Nyt kun koulu on loppumaan päin, lähdin etsimään avoimia fysioterapeutin työpaikkoja verkosta ja huomasin, että tarjolla oli Pirkanmaan seudulla yksi paikka kuntarekryn avoimen haun kautta, johon ei tarvittu lisäkoulutuksia, 2 vuoden työkokemusta tai paikkaa ei tarjottu kehykseksi omalle toiminimelle. Tämäkin haku jatkuu pitkälle ensi vuoteen, joten työpaikan löytyminen kyseisestä paikasta ei ole todennäköistä.

Tuntuu, että vaihtoehtoina on aloittaa yrittäjyys todella kilpaillulla alalla, jossa asiakkaista tapellaan kynsin ja hampain, yrittää löytää sijaisuus julkisella puolella heikolla palkalla, tai hakea hierojaksi yksityiselle puolelle. Välillä mietin, että miksi edes käydä tätä korkeakoulututkintoa, kun reilusti parempipalkkaisia töitä löytyisi pelkällä toisen asteen koulutuksellakin.

No ok, kärjistin ehkä hieman, ei aivan kaikki ole niin huonosti, kuin olen antanut ymmärtää. Avoimia työpaikkoja, joita ei vain ole julkaistu, on varmasti paljon. Työllistyminen vaatii aktiivista asennetta ja verkostoitumista. Tämän lisäksi pitää erottua joukosta, ja yksi hyvä mahdollisuus tähän on työhaastattelussa.

Työhaastattelun rakenne

Työhaastattelun rakenne voi vaihdella suuresti, mutta joitain peruselementtejä voidaan löytää lähes kaikista haastatteluista.

Paragraaffin verkkosivuilla suositellaan jakamaan työhaastattelun kysymykset avoimiin ja suljettuihin kysymyksiin. Kysymysten avulla pyritään saamaan selville työnhakijan ammatilliset valmiudet, kokemus, motivaatiotekijät ja työpersoonallisuus. (Piirainen 2023.)

Sivuilla painotetaan avointen kysymysten hyödyllisyyttä haastattelijan näkökulmasta. Esimerkeiksi hyvistä avoimista kysymyksistä annettiin: ”Miksi hait juuri tätä paikkaa?”, ”Millaisia tavoitteita tai suunnitelmia sinulla on urallesi?” ja ”Millainen on paras työympäristö sinulle?”. (Piirainen 2023.)

Työnhakijan näkökulmasta on tärkeää pohtia tällaisia kysymyksiä jo etukäteen, jotta haastattelussa pystyy vastaamaan mahdollisimman kattavasti.

Nonverbaalinen viestintä

On täysin normaalia olla jännittynyt työhaastattelussa, etenkin jos niissä on täytynyt käydä harvoin. Jännittyneisyys saattaa kuitenkin aiheuttaa turhia mokia ja antaa vääränlaisen kuvan itsestään erityisesti nonverbaalisien viestien kautta.

Naim ym. tutkivat nonverbaalisen viestinnän vaikutusta työhaastattelun onnistumiseen automatisoidun analyysin avulla. Tutkimukseen osallistui 69 harjoittelupaikkaa hakevaa opiskelijaa Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa. Automatisoitu analyysi piti sisällään haastateltavien kasvojen ilmeet, kielen ja prosodiset tiedot (esim. äänenkorkeus, intonaatio ja tauot). (Naim ym. 2018.)

Erilaisia nonverbaalisia viestejä verrattiin yhdeksän arvioijan antamiin tuloksiin haastattelun onnistumisesta. Parempiin tuloksiin pääsivät haastateltavat (korrelaatio 0,7 tai suurempi), jotka puhuivat sujuvammin, käyttivät vähemmän täytesanoja, puhuivat me -muodossa, käyttivät uniikimpia sanoja ja hymyilivät enemmän. Tärkeää oli myös se, saivatko arvioijat positiivisen ensivaikutelman haastateltavasta. (Naim ym. 2018.)

Pohdinta

On tärkeää erottua työhaastattelussa muista hakijoista varsinkin silloin, kuin työkokemusta ei ole ehtinyt tulla vielä paljoa. Työnhakijan kannattaa tutustua yleisesti kysyttyihin kysymyksiin etukäteen ja valmistautua vastaamaan niihin. Täysin työhaastatteluun ei kuitenkaan pysty valmistautumaan, sillä haastattelut voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen haastattelun järjestävästä henkilöstä.

Työhaastattelutilanteessa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin omaan olemukseen ja kielenkäyttöön. Positiivisen ensivaikutelman antaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa koko haastattelun kulkuun. Lisäksi laadukas artikulointi ja positiivinen asenne vaikuttavat positiivisesti työhaastattelun onnistumiseen.

Lähteet

Naim, M. I. Tanveer, D. Gildea and M. E. Hoque, “Automated Analysis and Prediction of Job Interview Performance,” in IEEE Transactions on Affective Computing, vol. 9, no. 2, pp. 191-204, 1 April-June 2018, doi: 10.1109/TAFFC.2016.2614299.

Emmi Piirainen. Vinkit työhaastattelun järjestämiseen. 4.5.2023. Paragraaffi. https://paragraaffi.fi/artikkeli-tyohaastattelun-jarjestamiseen/