Kommenttiessee kahdesta esseestä:

Ville Leino: Onnellisuuden ja menestyksen suhde

Tämä on mielenkiintoinen aihe! Esseessä kiteytyi hyvin Sarasvuon ajatuksia, Proakatemian pajojen yön juttuja ja omia ajatuksiasi. Olen itsekin hiljattain miettinyt paljon, miten onnellisuus ja menestys ovat kytköksissä toisiinsa.

Olen lukenu Frank Martelan kirjaa “Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja”, josta esseetä lukiessani mieleeni se, kun Martela käsittelee juuri samaa aihetta. Hänen mukaansa menestyminen näyttäytyy valitettavan usein ihmisten päämääränä. Pahiten ojaan mennään, jos menestyksen kuva luodaan ulkoisten motivaatiotekijöiden houkuttelemana ja itse tekeminen kohti päämäärää ei tuo onnellisuutta. Mitä, jos päämäärää ei onnistu saavuttamaan? Entä, jos saavutetaan, oletko sitten onnellinen?

Tiivistetysti Martelan mukaan parhaita asioita, mitä ihminen voi menestyksen eteen tehdä, on harjoittaa sellaisia asioita, jotka tulevat sisäisen motivaation synnyttämänä. Tärkeää on myös haastaa itseään ja miettiä, kuinka voi luoda arvoa muille ihmisille ja ympäröivälle maailmalle. Kun ihminen, toimii näin, menestys syntyy usein kuin sivutuotteena.

Kiitos Ville 9. vinkin listauksesta! En epäile hetkeäkään, ettei niitä noudattamalla pääsisi pitkälle. Laitoin muutaman myös itselleni korvan taakse, etenkin kohdat 1. ja 9.

Erika Niemi, Sade Elo, Tuomas Kuusisto: Kadonnut keskittymiskyky

Pidin esseen rakenteesta, etenkin alun johdattelusta samaistuttavien esimerkkien kautta. Sen jälkeen näkökantoja tuotiin mukavalla tavalla menneisyydestä ja yhteiskunnan vinoumista.

Keskittymiskyvyn heikentyminen on vakava ongelma yksittäisten henkilöjen lisäksi erilaisille yhteisöille ja organisaatioille sekä myös koko yhteiskunnalle. Mitä tapahtuu, jos pian kukaan ei osaa keskittyä?

Uskon, että keskittyminen on tietyllä tavalla taitolaji. Sen kehittäminen lähtee nykytilanteen tiedostamisesta ja jatkuu asennoitumalla oikein harjoitteluun sekä tavoitteisiin. Sen vahvistaminen on prosessi, joka vaatii sitoutumista ja pienten askelten ottamista oikeaan suuntaan. Jokaisen on löydettävä itselleen sopivat tavat ja tekniikat.

Muistan myös hyvin Rokmindin Melina Näätäsen vierailun pajassamme. Melina käytti pitkän ajan neljän tunnin sessiosta multitaskaamisesta paasaamiseen. Luulen, että se ja informaatiotulva ovat varmasti kaksi keskittymiskyvyn suurinta vihollista.