Luin kirjan: Älykäs johtaminen 7.0: Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Kirjan on kirjoittanut Pentti Sydänmaanlakka vuonna 2016.

Kirjassa käsitellään suomalaisen Miko Pietilän kehittymisprojektia johtajana. Kirja kertoo johtamisen haasteista ja johtajaksi kasvamisesta. Kirja kertoo myös hyvästä johtamisesta, miten johdetaan hyvin ja miten tulla viisaaksi johtajaksi. Johtaminen on haasteellista tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa johtajien on jatkuvasti pysyttävä mukana.

Kirjassa on lopussa myös Johtajan osaamiset -itsearvio, jonka tarkoituksena on auttaa esihenkilöitä ja johtajia tunnistamaan omaa johtamiskäyttäytymistä ja niiden kehittämistarpeita.

Miko Pietilä on 37-vuotias kauppatieteen maisteri, jolla on kaksi lasta ja vaimo. Miko on ollut useassa yrityksessä johtajana/esihenkilönä/päällikkönä, kunnes eräs headhuntteri soitti hänelle ja tarjosi johtajan paikkaa, jonka tarkoituksena on kehittää omaa aluetta globaalisti. Miko päätti ottaa paikan vastaan ja tarinassa koko perhe muuttaa ulkomaille työn perässä.

Miko halusi hankkia itselleen yritysvalmentajan, joka voisi auttaa häntä vahvistamaan omaa johtamisosaamistaan ja auttaa kasvattamaan itsestään globaalin johtajan. Hän sai puhuttua Peterin itselleen yritysvalmentajakseen ja heidän yhteinen matkansa alkoi.

Kirjassa toisena päähenkilönä on siis Peter, joka on johtamisen konsultti ja jonka kanssa Miko alkaa tehdä yhteistyötä.

Kirjassa on seitsemän johtamisen tasoa ja jokaisen seitsemän tason sisällä on seitsemän teemaa. Keskityn tässä käymään läpi vain ensimmäisenä mainitut seitsemän tasoa. Miko ja Peter pohtivat näitä tasoja aina yksi kerrallaan lähi- tai etätapaamisissa.

Nämä seitsemän tasoa ovat:

1. Miten johdan itseäni?
2. Miten johdan yksilöitä?
3. Miten johdan tiimiä?
4. Miten johdan hajautettua tiimiä?
5. Mitä on organisaation johtaminen?
6. Miten johdan verkostoa?
7. Miten toimin ekosysteemeissä?

Tässä työssä haluan kuitenkin nostaa jokaisesta tasosta yhden mielestäni tärkeimmän pointin; joku, joka iski ja kosketti minua. Kirja on todella avartava ja voin suositella sen lukemista laajemman käsityksen saamiseksi aiheesta. Pyrin kuitenkin pitämään omasta mielestä tärkeimmät pointit maltillisina, enkä referoi tähän kirjaa kokonaan.

1. Miten johdan itseäni?

Tässä kappaleessa erityisesti itseäni kosketti lista kokonaiskuntoisuuden alueista ja sieltä erityisesti fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- ja henkinen kunto.

Hyvä fyysinen kunto tarkoittaa terveellisiä elämäntapoja, riittävää liikuntaa ja unta. Johtajan on tärkeää luoda itselleen myös terveelliset rutiinit. Hyvä psyykkinen kunto tarkoittaa sitä, että ajatukset, havainnointi, muisti ja oppiminen on hallinnassa. Osataan rentoutua kokonaisvaltaisesti ja osataan hillitä ajatuksia. Hyvä sosiaalinen kunto puolestaan pitää sisällään tunteet ja ihmissuhteiden hallinnan. Muista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Läheiset ihmiset ovat meille voimavara. Henkinen kunto on tärkeä. Se tarkoittaa, että elämän tarkoitus ja arvot ovat tasapainossa, ja että meillä on jokin tarkoitus ja päämäärä.

Kun nämä osa-alueet ovat kunnossa on helpompi johtaa itseään. Itsensä johtamisen jälkeen voi alkaa johtaa muita. Mitä paremmin me tunnemme itsemme, sitä paremmin pystymme ohjaamaan omaa elämää ja muita.  Myös mitä paremmin tunnemme itsemme, pystymme ymmärtämään ympäristöä ja sen toimintaa tehokkaammin.

2. Miten johdan yksilöitä?

Luvusta kaksi haluan erityisesti nostaa esiin samaa teemaa kuin yllä: Pidä hyvää huolta itsestäsi, niin voit huolehtia muista. Muun muassa vinkiksi Mikolle Peter antaa ajanhallinnan työkaluja ja käskee huomioimaan ja tunnistamaan konkreettiset tavoitteet omaa hyvinvointia helpottaakseen.

Oman hyvinvointini ylläpito vaatii minulta ajankäytön suunnittelua muun muassa koulun, harrastuksen, vapaa-ajan sekä parisuhteen kanssa. Jotta asiat saadaan hoidettua, on ne hyvä kirjata kalenteriin konkreettisilla ja mahdollisilla deadlinella.

3. Miten johdan tiimiä?

Kolmannen luvun nosto on tunteisiin vetoava visio. On helpompi saada muut tiimiläiset innostumaan, kun on itsekin innostunut. Yhdessä tiimin kanssa voi ihmetellä ja kyseenalaistaa, juhlia ja keksiä. Mikäs sen parempaa, kun yhtenäinen tiimi? Tällöin syntyy tehokkaita ja menestyviä yrityksiä ja tiimejä.

4. Miten johdan hajautettua tiimiä?

Hajautettu tiimi voi olla virtuaalitiimi, mikä tarkoittaa tiimejä, jotka työskentelevät esimerkiksi etäyhteyttä hyödyntäen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. He ovat töissä eri paikoissa, kuten eri maissa, jolloin heillä voi olla myös eri kellonajat. Myös eri kulttuurit ja koulutustaustat on hajautetulle tiimille tyypillistä. Yleensä viestintä tapahtuu sähköisesti.

5. Mitä on organisaation johtaminen?

Organisaation johtamisen luvusta haluan nostaa esille, että organisaatiolle on hyvin tärkeää omistaa yhteiset arvot, prosessi sekä toimintatavat. Tällöin kaikille on selvää, miten tehdään, mitä tehdään ja milloin tehdään.

6. Miten johdan verkostoa

Kuudennessa luvussa Miko ja Peter ovat etäyhteydellä tapaamisessa, eri aikavyöhykkeillä. Miko yöllä 3:30 paikallista aikaa ja Peter iltapäivällä neljältä. Niin kuin aiemmassa luvussa totesin, hajautettu tiimi voi työskennellä yhdessä ja yhteisiä tavoitteita ja päämäärää kohden eri maissa tai aikavyöhykkeillä. Tässä luvussa huomioni kiinnittyi eri kulttuurien ymmärtämiseen ja sen tärkeyteen, sillä johtaminen on usein moninaisuuden johtamista.

Nykymaailma on niin kulttuuririkas, että on tärkeää oppia tuntemaan, ja mielestäni tärkeää oppia olemaan kiinnostunut erilaisuuksista.

7. Miten toimin ekosysteemissä?

Viimeisessä luvussa käydään läpi ekosysteemiä ja sen johtamista. Ekosysteemi on tämän ajan (2016) muotitermi. Se on eri kokoisten yritysten, tutkimusten, kolmannen sektorin ja kaiken tämän välille muodostuneita verkostoja. Kirjassa puhutaan Kalifornian Piilaaksosta ja siitä, kuinka se on toimiva ekosysteemi. Nostan esille Peterin huomion Suomesta, ja kuinka täältä puuttuu ekosysteemi. Suomen tulisi luoda pian toimivia ekosysteemejä, jotta meidän kilpailukykymme pysyisi yllä. Hmm. Onko meillä täällä Suomessa jo nyt vuonna 2023 toimivia ekosysteemejä?

Kirja on ehdottomasti lukuvinkki kaikille tuleville ja nykyisille johtajille tai itseään johtaville, ja miksi ei myös johdettaville. Kun luin kirjaa ja kun jokin kolahti minuun, laitoin post-it -tarran ja palasin jälkeenpäin asiaan. Huomasin kirjaillessani pointteja, että moni pointti liittyy hyvin pitkälti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen huomioimiseen johtamisessa. Johtajan on nykyään yhä suuremmissa määrin tärkeää osata kääntää katsetta objektiivisesta johtamisesta ja ymmärtää eri tekijöiden vaikutuksia omaan sekä johdettavien hyvinvointiin. Siten saadaan lisättyä mm. työssäjaksamista, sitoutumista, tuloksellisuutta ja tyytyväisyyttä, sekä pienennettyä kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemisen myötä.