Tampere
23 May, Thursday
23° C

Proakatemian esseepankki

Kiitos, mutta ei kiitos



Kirjoittanut: Iiris Määttä - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Suoraa palautetta
Juu ei: Pieni kirja priorisoinnista
Röyhkeästi rohkea
Anna Perho
Saku Tuominen
Sointu Borg
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat vetää kunnolla rajoja. Ja kun sanon kunnolla, niin tarkoitan sitä, että nämä ihmiset pystyvät vaivatta ja muitta mutkitta kieltäytymään asioista, ilman selittelymonologia tai itkuvirsiä siitä, miksi ei nyt onnistu. Yrittäjänä, sekä työelämässä yleisesti omien voimavarojen, motivaation, pystyvyyden ja yksinkertaisesti ajan riittävyyden kannalta rajojen asettaminen on avainasemassa, jos haluamme selvitä tulevatkin vuodet läpi ilman burn outtia. Tai ylipäätään – elää arvojemme mukaista elämää. Sain käsiini Sointu Borgin esikoisteoksen: Röyhkeästi rohkea. Kirja on hauskalla tavalla muotoiltu. Tällä tarkoitan tekstiä, ulkoasua, sekä sen osallistavaa sisältöä. Innostuin heti ja sen jälkeen totesinkin olevani kaupallisuuden näkökulmasta selkeästi sen ehdotonta kohderyhmää. Tämän kirjan inspiroimana päätinkin kirjoittaa esseen kieltäytymisen taidosta, rajojen vetämisestä ja priorisoinnista. Mitä konkreettisia keinoja on sen perustelulle, että joskus antaakin kieltävän vastauksen mielenkiintoiseltakin tuntuvalle työehdotukselle, jos kalenterin sivut jo pursuavat tavaraa?

Ja alkuun voin todetakin, että olen parantunut siinä. Siis rajojen vetämisessä. Huomattavasti. Proakatemia on osaltaan koulinut minua tämän suhteen ja todella saanut minut kyseenalaistamaan ajankäyttöäni ja pakottanut laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Haluaisin välillä vaan auttaa kaikkea ja kaikkia, välttyä parhaani mukaan fomolta ja osallistua joka ikiseen tempaukseen ja projektiin, mitä ehdin luetella. Proakatemialla keskustelemme usein kestävästä yrittäjyydestä ja aiheena omien rajojen tiedostaminen on keskiössä. Olen tiedostanut kuitenkin sen, että yhtälö on jaksamiseni kannalta mahdoton. Jos tahdon pystyä asioihin, joihin todella tunnet intohimoa, jotka vievät tavoitteitani eteenpäin ja kiinnostavat, on vedettävä rajoja ja joskus osata kieltäytyä niistä houkuttelevista, mutta ei niin tärkeistä asioista. Jokaiseen asiaan osallistuminen ja energian laittaminen kaikkeen mikä liikkuu, saa työskentelystäni tehotonta ja kokonaisuuksien ollessa hallitsemattomissa on vaikeaa suoriutua mistään.

Perho kertoo kirjassaan, että itsensä johtamisen tärkein taito arvojensa tunnistamisen jälkeen, on kyky sanoa asioille ei. On inhimillistä, että tämä herättää meissä kauhukuvia ja ajatuksia siitä, mitä seuraa pahaa seuraa, jos kieltäydymme. Tuleeko paikkani laumassa kyseenalaistetuksi, jos en suostu siihen mitä muut ehdottavat? Vaikka suostuminen ei olisi arvojemme mukaista, tai vuorokausirajojen paukkumisen arvoista, on ehdotuksiin ja pyyntöihin suostuminen helpompaa, kuin totaali kieltäytymien. Kuulostaa brutaalilta, joten olisiko olennaista kantaa vastuu omasta hyvinvoinnissa ja asioiden ja arjen sujuvuudesta? On olennaista tiedostaa, oletko korvaamaton. Karu maailma, mutta tuskin olet. (Perho 2019, luku 12)

Vahingollisen myöntyvyyden takana voi olla kiltteys syndroomaa tai uskomuksia siitä, että ”minulla ei ole oikeutta kieltäytyä mistään” tai ”minun täytyy aina asettaa muiden tarpeet omieni edelle”. Pyrimme varmasti kaikki elämään arvojemme mukaista elämää, joka ei välttämättä ole helpompaa, mutta se on kestävämpää ja tyydyttävämpää, kuin jatkuva miellyttäminen ja muille eläminen. Perho esittää kirjassaan listan kysymyksistä, joita tarkastelemalla priorisointi ja arvojen jalkauttaminen omiin tekemisiin helpottaa ja luovat kokonaiskuvaa siitä, millaisiin asioihin haluat elämässäsi priorisoida.

  1. Elämässä merkittävien tärkeiden asioiden listaaminen. Mitkä asiat saavat tuntemaan, että elät täyttä elämää? Mikä aiheuttaa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita? Mitä vaalit?
  2. Tavoitteiden listaaminen. Millaisessa suhteessa tavoitteet ovat arvoihisi?
  3. Konkreettisten tekojen ja valintojen listaaminen, joita aiot tehdä seuraavien kuukausien aikana näiden saavuttamiseksi? Mitä asioita tehdessäsi tiedät, että olet menossa oikeaan suuntaan
  4. Asioiden listaaminen, mistä joudut kieltäytymään saadaksesi tilaa tärkeille asioille.
  5. Estävien ajatusten ja uskomusten listaaminen. Mitkä ajatukset estävät näiden arvojen toteutumisen? Millaiset tilanteet saavat minut antamaan periksi ja miltä minusta tuntuu, kun suostun asioihin, joita en halua tehdä?
  6. Kauhuskenaarioiden listaaminen. Mikä on pahinta, mitä kieltäytymisestä seuraa? Missä olen vuoden kuluttua, jos jatkan samaa kaavaa, kuin tähän mennessä?

(Perho 2019, luku 12)

Saku Tuominen kirjassaan Juu ei: pieni kirja priorisoinnista, tuo esille priorisoinnin nelikentän, jossa asiat jaotellaan neljään ryhmään, eli kepeisiin, isoihin, pieniin ja raskaisiin. Tuominen painottaa, että meidän tulisi keskittyä näihin keveisiin asioihin, jotka tuovat merkityksellisyyden tunnetta ja iloa. Elämänlaadun parantamiseksi, sekä resurssien vapauttamiseksi taas meidän tulisi osata kieltäytyä raskaaksi luokitelluista asioista. (Tuominen 2020, luku 2)

 

Kirjassaan Borg nostaa esiin syitä, mikä ajaa jatkuvaan miellyttämiseen, kiltteyden syndroomaan, sekä rooliin. Monelle miellyttäminen ja ylikiltteys on voinut olla strategia elämässä pärjäämiselle ja kun lopulta alamme huomaamaan siitä aiheutuvaa pahoinvointia, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uudistua. On olennaista tiedostaa, että me itse opetamme muille ihmisille, kuinka meitä kuuluu kohdella, joten muutoksen ensimmäinen askel on tiedostaminen ja vastuun ottaminen, sekä itsensä kunnioittaminen. Rajojen vetämisen keskiössä ajatuksen herättely, että onko rajoja koskaan menneisyydessä ollutkaan, jos olemme olleet vietävissä? (Borg 2023. Luku 6.)

On ilmiselvää, että vaikka kuinka teemme listauksia, sekä kaavioita arvoistamme, voimme silti olla kieltäytymisen hetkellä täysin hukassa. Siispä se vaatii jatkuvaa harjoittelua, tarkastelua, sekä tilanteisiin valmistautumista jopa konkreettisesti treenaamalla ääneen, mitä todennäköisimmin vastaisimme vasta-argumentteihin tai kysymyksiin. Taustalla voi olla koko elämän kestänyttä ylikiltteyttä, josta eroon pääseminen on oppimisprosessi ja vaatii vuosien työtä, mutta asian tiedostaminen on varmasti paras investointi itseesi. Rajojen vetäminen ei tarkoita sitä, että meidän tulisi luopua empaattisuudesta tai lempeydestä, jonka itse koen vahvaksi osaksi itseäni. Haluan uskoa usein hyvään, joka on voimavara, mutta liian naiivi en salli itseni olevan.

Lähteet:

Perho, A. 2019. Suorat sanat – Miten puhun asioista, joista mieluiten vaikenisin? Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Borg, S. 2023. Röyhkeästi rohkea – Kuinka haistattaa asialliset v*tut? Helsinki: Supla 20203, osa Nelosen Mediaa, joka on osa Sanoman konsernia.

Tuominen, S. 2020. Juu ei: Pieni kirja priorisoinnista. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. Kustantamo: Otava

Kommentoi