Janette Heikkinen

                                                                                                       Proakatemia 2023

 Kielen merkitys

Ulkomailla asuminen voi tuoda omat hankaluutensa suomen kielen ylläpitämiseen sekä itsensä ilmaisuun. Vieraassa kieliympäristössä voi tuntea olonsa hyvinkin tyhjäksi ja kummalliseksi. Kuitenkin maailman kieltä englantia suositaan suomessa hyvin paljon sekä suomen kieltä ei välttämättä arvosteta niin paljon kuin olisi tarpeen. Suomalaiset eivät joskus edes huomaa että puhuvat maailman vähemmistökieltä elleivät he joudu tilanteeseen jossa suomen kieltä ei ole mahdollista käyttää.

Anna Mari Sipilä on asunut ulkomailla, ja tämän vuoksi kuvaa itseään sanomalla “olen joko sadisti tai erittäin nöyrä ihminen”. Tällä Sipilä tarkoittaa sitä, että kielen menetys nöyryyttää ihmistä kaikista eniten. Hän kertoo kolumnissaan “Kielestä kiinni”, kuinka tärkeää on saada puhua omalla äidinkielellään. Sipilä korostaa että persoonallisuudesta häviää noin puolet vieraaseen kieleen siirryttäessä, siispä valtakielen puhujat ovat aina etulyöntiasemassa. Sipilä toteaa että vieras kieli muuttaa puhujansa hitaaksi ja yksinkertaiseksi tosikoksi. Mutta selventää että taantuminen tosikoksi ei tapahdu aina samojen kaavojen mukaan. Toisinaan jaksaa yrittää kommunikoida aktiivisesti, ja seuraavana päivänä ei jaksa edes yrittää. Sitä vain tuijottaa umpimielisesti  eteensä ja urahtelee Sipilä toteaa. (Sipilä 2007).

 Tämän vuoksi oman kielen ylläpitäminen yhteiskunnassa elinvoimaisena kielenä on hyvin tärkeää. Sipilä korostaa että oma kieli antaa eräänlaisen vallantunteen. Voi ilmaista itseään kaikilla elämän osa alueilla ja kaikki asiat hoituvat omalla äidinkielellä. Tällainen asema meillä suomalaisilla on Suomessa. Hän toteaa että kieli asiat ovat vähän niin kuin maanpuolustus. Olisi kummallista mikäli suomi lähtisi EU:ssa heikentämään jo valmiiksi heikkoa asemaansa. Hän sanoi olevansa epäluottavainen niitä suomalaisia kohtaan jotka vaativat EU:n tehostamista poistamalla yhteisöjen virallisia kieliä, sillä suomenkielihän se olisi siellä ensimmäisten joukossa. Monissa paikoissa pohditaan kielen elvyttämistä ja onko se kannattavaa, miksi niitä edes elvytetään? Kielet kantavat mukanaan huomattavia määriä kulttuuria ja ihmiset tuntevat yhteisöllisyyttä saman kielen ansiosta.(Sipilä 2007.)

Laura niemi Kostus blogissaan pohtii miksi englannin kieli on niin kovassa trendissä että suomi jää ikään kuin jyrän alle. Mikä tekee suomen kielestä vähemmän trendikkään, miksi sitä ei haluta käyttää hienoissa tilanteissa. Onko se joidenkin mielestä liian arkinen? Tällainen vieraiden kielten suosiminen suomenkielen kustannuksella hieman kismittää Niemeä. Englanti on valittu asiointi kieleksi joissakin helsinkiläisravintoloissa. Niemi oli käynyt ravintolassa ja aloittanut tilauksen suomeksi ja sitten tarjoilija oli pyytänyt vaihtaa kieltä englanniksi. Seuraavalla kerralla taas Niemi oli aloittanut keskustelun englanniksi ja tämän kertainen tarjoilija olikin osannut suomea. Tässä tilanteessa Niemi tunsi olonsa hyvin nolatuksi. Englanti on valittu eräissä ravintoloissa kieleksi tietoisesti, sillä kielen käyttö on tuntuvasti jokin trendi keino ja osana ravintolan imagoa.(Niemi 2019).

Niemi pohtii onko trendikkyys riittävä peruste sille että ulkomaalaisilta työntekijöiltä ei vaadita edes välttävää suomen kielen taitoa. Samanlainen toiminta ei varmastikaan toimisi esimerkiksi Ranskassa. Siellä asukkaat osaavat useimmiten paremmin ranskaa ja saksaa kuin englantia. Heille ei koulussa opeteta englantia ennen kuin yläkoulun puolella. Suomessa suomen kielen käyttö on ensiarvoisen tärkeää, koska heti kun menee ulkomaille melkein kaikkialla voi käyttää englantia, mutta missään ei voi käyttää suomen kieltä. Omaa kieltä kun käyttää kulttuuri on vahvasti esillä aina, tästä turistitkin pitävät. Monesti turistit haluavat kuulla kansanmusiikkia, syödä paikallista ruokaa sekä tavata suomalaisia ihmisiä. Suomen kieli on katoava luonnonvara, sitä ei puhuta muualla kuin suomessa, mutta esimerkiksi englantia puhutaan kaikkialla. Meidän pitäisi varjella omaa kieltämme niin, että tulevat sukupolvet osaisivat arvostaa sitä. (Niemi 2019).

Suomen rajojen ulkopuolella suomea ei kylläkään ymmärretä, sen huomaa heti kun astuu Finnairin suomenkielisestä lentokoneesta esimerkiksi Sveitsin maaperälle. Kaikkialla kuuluu vain sveitsinsaksaa, saksaa ja ranskaa, englantiakinymmärretään vain vähäsen. Sitä tuntee itsensä hyvin kielipuoliseksi yrittäessään viittomalla saada kaupan henkilökunnalle asiansa selville. Yhdyn Annamari Sipilän väittämään että persoonallisuudesta häviää noin puolet, ehkä vähän enemmänkin puhuttaessa itselle vierasta kieltä. Kaikki pienet välähdykset sarkasmista, tai huvittuneisuudesta jäävät aistimatta keskittyessä vain sanojen ymmärtämiseen ja vastaamiseen asiallisesti.

Samalla reissulla vierailimme Ranskassa suomalaisessa perheessä jossa suomalaiset lapset olivat ranskankielisessä koulussa. He kommunikoivat toisilleen ranskaksi ja suomen kielellä puhuminen tuotti vaikeuksia koska perheessä ei puhuttu suomea riittävän paljon. Minulle valkeni, että mikäli suomen kieltä ei käytetä tarpeeksi aktiivisesti suomessa,se voi rapistua miltei olemattomaksi jo yhdessä sukupolvessa. Tältä kantilta ajateltuna Laura niemen negatiivinen suhtautuminen englannin kielen käyttämiseen pääasiointi kielenä suomalaisessa ravintolassa on perusteltua.Toisaalta kun suomeen muuttaa ihmisiä muista maista ja kulttuureista, suomeen asettuminen voi olla hyvinkin vaikeaa sillä suomen kielen opiskelu on haastavaa. Kansainvälistyminen olisi myös toivottavaa turismin ja ulkomailta saapuvan työvoiman näkökulmasta. Kuitenkaan mitään ei saisi tapahtua suomen kielen kustannuksella

Suomen kielen aikakausi ei vielä ole ohi, mutta tulevaisuudessa suomen kielen käyttö ja sen opetus on erittäin tärkeää opetusta peruskouluissa. Suomenkielen opetusta ei tulisi mielestäni karsia ollenkaan, jottei vuosien saatossa taito hupenisi kansalaisiltamme. Annamari Sipilän mukaan identiteetti kiinnittyy vahvasti äidinkieleen ja täten äidinkielen opetus vahvistaa opiskelijoiden suomalaista identiteettiä. Tämä on tärkeää koska, kun sinulla on vahva identiteetti ymmärrät olevasi vahva ja uniikki yksilö. Kaikilla elämän osa-alueilla itsensä ilmaisu on tärkeää ja tämän mahdollistaa ainoastaan äidinkielenkielen hyvä hallitseminen. Kouluissa ja kaikkialla kuuluu korostaa suomen kielen tärkeyttä ja arvostaa sitä jotta tulevat sukupolvet kantaisivat suomalaisuutta kunnialla. (Sipilä 2007).

Lähteet:

opetushallitus (2014) Oppilaan Oma äidinkieli – opetushallitus. Available at: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/179673_oma_mieli_oma_kieli_1.pdf (Accessed: April 5, 2023).

Niemi, Laura (2019) onko suomenkielen aikakausi jo ohi, Kotimaisten kielten keskus. Available at: https://www.kotus.fi/haku?searchterms=englannin%2Bkieli (Accessed: April 5, 2023).

Sipilä, A. (2007) Sipilä: Kielestä Kiinni, Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. Available at: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004475705.html (Accessed: April 5, 2023).