Johdanto

Nyt kun tiedämme ja tunnistamme painetilanteiden elementit, on helpompi alkaa kehittämään itseään näissä tilanteissa. Åhman esittelee kirjassaan viiden V.n kompassin, joka näyttää tältä:

KUVIO1: Keskusteluälykkyyden viiden V:n kompassi. (Mukaillen Åhman, H. Keskusteluälykkyys painetilanteissa s. 84).

Åhman huomauttaa, että yleensä näitä kaikkia ei tarvita painetilanteissa, vaan tyypillisesti riittää vain kolme ensimmäistä osaa konfliktin ratkaisemiseksi. Lisäksi nämä asiat ovat Åhmanin oman ajattelun tulos. Voit siis yhtä hyvin poistaa ja muokata omaa kompassiasi sinulle mukautuvammaksi. Käsittelen kuitenkin tässä esseessä Åhmanin kompassia kohta kohdalta.

Olen kirjoittanut jo yhden esseen samasta aiheesta ja tämä essee on jatkoa edelliselle. Jos et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, niin tämän esseen lukeminen kannattaa lopettaa tähän ja mennä lukemaan ensimmäinen osa tästä:

https://esseepankki.proakatemia.fi/keskustelualykkyys-painetilanteissa-tunnista-konfliktitilanteiden-elementit/

Jos olet jo lukenut ensimmäisen osan, niin voimmekin mennä suoraan asiaan!

Valmistele esitaidot

Oli kyse mistä tahansa isommasta suorituksesta, tehtävästä, asiasta tai keskustelusta, niihin on aina hyvä valmistua. Painekeskusteluunkin suunnitteluun on syytä kiinnittää huomiota. Ensimmäiseksi kannattaa lähteä liikkeelle omasta käytöksestäsi ja kysyä itseltään, miten minä toimin konfliktitilanteissa.

Esitaidot ovat perusvalmiuksia, joita kannattaa pohtia ja harjoitella ennen paineistakeskustelua. Painekäyttäytymisen ymmärtäminen luo perustaa keskusteluälykkäälle toiminnalle. Toimimme ja regoimme lievemmissä ja kovemmissa paineissa eri tavoilla, jonka myötä erilaisten toimintatapojen tunnistaminen on tärkeää. Mitä sinulle tapahtuu painetilanteissa? Millaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia ja riskejä siihen liittyy? Missä olosuhteissa ne aktivoituvat? (Åhman, H. 2019, s. 90.)

Harvardin yliopistossa on kehitetty termi strateginen empatia, jossa on samanaikaisesti kaksi erilaista elementtiä. Nämä elementit ovat suoruus eli määrätietoisuus ja empatia eli yhteistyö. Ajatuksena on, että vaativassa vuorovaikutustilanteessa viestit menevät paremmin perille, kun pystymme olemaan riittävän suoria, mutta tavalla, joka auttaa viestin käsittelyssä. Vaikka kyseessä onkin tilanteessa huomioitava havainnointitapa, sitä ei opita hetkessä (Åhman, H. s.91.)

Empatiasta ja suoruudesta voidaan muodostaa nelikenttä, joka kuvastaa erilaisia painekäyttäytymistyylejä:

KUVIO2: Erilaiset tyylit, joilla kohtaamme painetilanteita. (Mukaillen Åhman, H. Keskusteluälykkyys painetilanteissa s. 94).

Painekäyttäytymistyyleissä ei ole kyse siitä, että toinen olisi toistaan parempi, vaan siitä, että tunnistaa itselleen ominaisimman. Aina ei kuitenkaan ole hyvä pysyä yhdessä tyylissä, koska tilanteet ovat erilaisia ja joku muu tyyli voi viedä keskustelun paljon pidemmälle, kuin se itselleen ominaisin. Toisaalta me kaikki tiedämme, että harvoin painetilanteet ovat mustavalkoisia, jonka takia tyylejä täytyy sekoittaa toisiinsa. Silloin todennäköisemmin olemme enemmän nelikentän keskellä, kuin sen laidoilla.

Joku jo ehkä miettiikin, että voiko välttelevällä tyylillä saada aikaiseksi mitään? Ei ehkä suoraan itse tilanteeseen, mutta yksi paineistenkeskustelujen esitaidoista on miettiä, että onko tämä välttämättä minun keskusteluni. Jos tajuaa astua sivummalle, niin se antaa mahdollisuuden niille, joita asia oikeasti koskee. Tästä lisää seuraavassa kappaleessa.

Viritä tilanne

Joskus painetilanteet tulevat yllättäen. Silloinkin on avuksi, että osaa tuntea reaktionsa, säädellä omaa olotilaansa ja tiedostaa, mitä tilanteessa kannattaa sanoa ja tehdä. Jos tilanne taas tiedetään etukäteen, niin on hyvä pohtia, kuka voi olla tilanteessa avuksi ja miten. Vasta sen jälkeen arvioidaan, kannattaako tilannetta ratkaista sillä hetkellä

Entisen presidentin ja nobelistin Martti Ahtisaaren mukaan painetilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin näihin asioihin:

1. Ovatko ihmiset valmiita ratkaisemaan tilanteen?
2. Onko asia valmis ratkaistavaksi?
3. Olenko minä oikea henkilö?

Kaiken keskiössä on tilannekartoitus. Jos menet lääkäriin, niin haluat todennäköisesti lääkäriltä ensiksi diagnoosin, ennen kuin hän tarttuu veitseen (Åhman, H. s. 136–137.)

Proakatemialla on hyvin tyypillistä, että konfliktit halutaan ratkaista mahdollisimman nopeasti. Olen itsekin näin toiminut, koska taustalla oleva konflikti luonnollisesti lisää ahdistustani ja vaikuttaa työntekooni. Kuinka moni onkaan pysähtynyt miettimään, että onko asia valmis ratkaistavaksi juuri nyt? Voiko prosessin väkisin maaliin vieminen mahdollisesti kasvattaa ahdistusta ja huonontaa työilmapiiriä?

Vapauta paine

Kommunikoinnissa on kolme tärkeää tekijää: sanat, joita käytämme, tapa, jolla sanomme asiat, myös ääni ja tunne, jota ilmaisemme. On tilanteita, joissa nämä asiat ovat ristiriidassa keskenään, emmekä huomaa niitä itse. Mikäli toinen ihminen huomaa viestinnässämme ristiriitoja, niin usein viesti ei mene perille parhaalla mahdollisella tavalla (Åhman, H. s. 178.)

Åhmanin listaamien asioiden lisäksi tärkeää on myös kehon kieli ja eleet. Jos haluat innostaa ja motivoida ihmisiä, niin välttämättä paras tapa siihen ei ole istua veltosti tuolissa. Olen viime aikoina kiinnittänyt paljon huomiota kehoni ja käyttämäni kieleni ristiriitoihin. Esimerkiksi minulla on usein kädet puuskassa, vaikka olen usein iloisella ja toiveikkaalla tuulella. Tutkimuksia kehon kielestä on paljon, ja käsien puuskassa pitäminen tutkitusti osoittaa henkilön eristäytymistä, vakavuutta ja puolustautumista. Annan siis täysin ristiriitaista viestiä, mitä tunnetilallani ja sanoillani haluan kertoa. Syy siihen miksi pidän käsiäni puuskassa, johtuu siitä, että se on vain itselleni luontainen tapa, ja pystyn silloin olemaan rentoutunut. Minun on vaikea olla tekemättä käsilläni mitään, minkä takia yritän vaihtaa asentoa ja säheltää käsilläni jotain. Painetilanteissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään minusta, vaan myös muista ihmisistä. Jos pystyn luopumaan omista pienistä toimintamalleistani, olen lähempänä parempaa vuorovaikutusta ja lopputulosta.

Vahvista keskusteluälykkyys

Keskustelut ja tilanteet eivät ikinä ole yksiulotteisia, minkä takia voi tuntua olevansa umpikujassa. Åhman esittää kolme merkittävää tekijää, joilla monimutkaiseen tilanteeseen voi saada uutta näkökulmaa:

1. Laita ego syrjään ja uskalla pyytää apua
2. ”Ei” on vasta painetilanteen alku
3. Hyödynnä mielen supervoima

Puhumme usein niin, että joillakin ihmisillä joko on tai ei ole suurta egoa. Väitän, että tämä on puoliksi totta. Kaikilla meillä on ”suuri” ego, se vain näyttäytyy eri tilanteissa erilaisella tavalla. Paine- ja konfliktitilanteissa egomme on parhaimmassa valmiudessa, minkä myötä egomme pääsee valloilleen tunteidemme kautta. Kun mielen malli tilanteessa rakentuu oman navan ympärille, painetilanteen ratkaiseminen on hankalaa. Siksi kyky siirtyä minä-näkökulmasta me-näkökulmaan on kestävämpi ratkaisu tilanteessa kuin tilanteessa. Kun pystyy ajattelemaan me-näkökulmalla, on helpompi pyytää vaikeaan ja monimutkaiseen asiaan apua toiselta.

Myyntityössä koulutetaan, että asiakkaan ensimmäinen kieltäytyminen ei merkitse välttämättä kauppojen mitätöitymistä. Sama asiaa pätee myös painekeskusteluissa. ensimmäinen ”ei” on vasta ensireaktio, josta voi kysymysten kautta avata paremmin tilannetta. On parempi siirtää keskustelu hetkeksi toiseen ihmiseen ja sinusta poikkeavaan näkökulmaan, koska silloin osoittaa välittävänsä toisen todellisuudesta, ja pystyy luomaan hyvää tunnesidosta, vaikka keskustelu ei menisikään osapuolten toivomalla tavalla.

Kuvitellaan tilanne, jossa on luminen mäki. Kukaan ei ole koskaan laskenut mäkeä, ja sinä olet ensimmäinen, kuka siitä laskee suksilla. Kun olet laskenut mäen, olet luonut lumeen ladun. Kiipeät uudelleen mäen päälle ja nyt sinun on helpompi laskea tekemääsi latua pitkin. Näin ajattelumme toimii. kun puhumme ajattelun urautumisesta, emme näe enää muita reittejä, tai jos näemme, niin umpihangessa kulkeminen kuluttaa kallisarvoista energiaamme enemmän. Emme kokeile uutta reittiä varsinkaan siinä tilanteessa, jos olemme valinnut toisen reitin ja kaatunut siellä. Erityisesti hankalissa tilanteissa kuljemme usein vanhaa tuttua reittiä. Meillä on kuitenkin olemassa ajattelun supervoima nimeltään intuitio. Intuition näkökulmasta ei ole mahdottomia ongelmia ja esteitä, on vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja. Yksi tilannetajun kysymyksistä onkin kysyä itseltään ”mitä en ehkä juuri nyt näe?”, ja sen takia tämä kysymys on hyvin oleellinen vaativissa tilanteissa. Intuitio ei analysoi eikä päättele, siksi se ei kulje latua pitkin, vaan se mahdollistaa hypyn lumiseen rinteeseen (Åhman, H. s. 232.)

Varmista ketteryys

Ketteryydellä tarkoitetaan sitä, että vaikka keskusteluälykkyyskompassi olisi tänään relevantti, niin se ei välttämättä ole sitä enää huomenna. Siksi hereillä oleminen ja valmius oppimaan ja vaihtamaan menetelmiä ylläpitää keskusteluälykkyyttä. Kirjan luettuani olen koonnut itselleni viiden kohdan listan toimia paineisissa tilanteissa:

1. Tilanteen alussa jätä hetkeksi omat mielipiteesi syrjään ja kuuntele toista.
2. Ymmärrä ja välitä toisen todellisuudesta. Älä kyseenalaista, tuomitse tai hyökkää toista kohtaan. Luo kytköksiä.
3. Älä ohjaa muita tai itseäsi suoraan, vaan ylöspäin. Tällä tavalla voidaan yhdessä tarkastella kokonaisuutta.
4. Me-ajattelun kautta etsitään ratkaisu tilanteeseen. Ratkaisu voi olla myös se, että tällä kertaa ei vielä asiaa ratkaista, mutta prosessia jatketaan toisena ajankohtana.
5. Varmista tilanteen päätyttyä, että molemmat osapuolet ovat samalla sivulla. Tällä tavalla keskusteluyhteys säilyy vielä huomennakin.

Kiteytys

Koko Proakatemia aikanani en ole innostunut niin paljoa mistään aiheesta kuin keskusteluälykkyydestä. Olen oppinut tunnistamaan konfliktitilanteiden elementtejä ja saanut työkaluja toimia painetilanteissa. Koen, että jopa oma elämänlaatuni on parantunut keskusteluälykkyyden myötä. Pelkäsin ennen konfliktitilanteita, mutta nyt näen nämä tilanteet enemmän pelikenttänä, jossa voin pelata korttini fiksusti. Mielikuva pelikentästä myös auttaa itseäni pysymään rationaalisena, enkä anna tunteilleni liikaa valtaa – toki tunteet on hyvä tunnistaa. Tilanteet eivät tietenkään ole samanlaisia, eikä niissä voi aina onnistuakaan. Kirjasta poimittu lause onkin sellainen, jonka vien varmasti hautaani asti:

”Jos epäonnistumisiin suhtautuu nöyrästi, ne ovat onnistumisen siemeniä.” Åhman, H. 2019

LÄHTEET:

Åhman, H. 2019. Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Helsinki: Alma Talent Oy