Tampere
20 Jun, Thursday
14° C

Proakatemian esseepankki

Keskiverto suomalainen



Kirjoittanut: Olivia Pynnönen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Aloitin alkusyksystä ”Henkilökohtaisen talouden hallinta”-kurssin vapaavalintaisina opintoina. Kurssi on ollut erittäin hyödyllinen ja saanut minut miettimään omaa kulutustani, säästämistä ja sijoittamista uudella tavalla. Kurssin innoittamana aloitin vihdoin sijoittamisen, ja olen tehnyt itselleni tarkat kuukausittaiset budjetit, sekä laskelmoinut kuinka pian tulevaisuudessa pystyn ostamaan ensimmäisen oman asuntoni. Kurssi on siis ollut erittäin hyödyllinen tällaiselle huithapelille, joka eli ennen palkkapäivästä palkkapäivään. Järkevän budjetoinnin ja säästösuunnitelman avulla rahaa on jäänyt joka kuukausi säästöön!

Yhtenä kurssin tehtävänä oli pohtia omaa taloudellista tilannetta ja suhdetta rahaan vertailemalla omaa rahankäyttöä tutkimustuloksiin suomalaisten kuluttamisesta.

Suomalaisten kulutus vuonna 2020

Findikaattorin aineiston mukaan suomalaisten kulutusmenoissa oli nähtävissä poikkeuksellisen suuria vaihteluita kulutusluokittain. Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla ja ulkomaalaisten kulutusmenot Suomessa jäivät poikkeuksellisen matalalle. Laskua oli havaittavissa myös kulttuurin, vapaa-ajan sekä vaatetuksen kulutuksessa. Kasvua sen sijaan nähtiin elintarvikkeissa, kodinkoneissa ja alkoholissa. Kotitalouksien säästämisaste onkin kasvanut korona vaikutuksesta, käytettävissä olevat tulot hieman nousseet ja kulutus puolestaan laskenut. Kotitaloudet säästivät vuonna 2020 6,9 miljardia euroa, kun vuonna 2019 säästö oli vain 1 miljardia euroa. Säästöaste kasvoi 5,7 prosenttiin vuonna 2020.

 

Minkälainen kuluttaja minä olen?

Kotitalouksien tulot jakautuvat eri kulutusmenokategorioihin. Kulutuspäätökset tehdään tarpeiden mukaan tulojen puitteissa markkinoilla tarjolla olevien tavaroiden ja palveluiden välillä.

Suhteellisesti entinen suomalaiset kotitaloudet kuluttavat asumiseen, syömiseen ja juomiseen, vapaa-aikaan ja liikkumiseen. Tarkastellessani verkkopankista saatavaa kaaviota omasta kulutuksestani viimeisen vuoden ajalta, huomaan sen jakautuvan aika lailla juuri näille osa-alueille. Lähes puolet kuukausittaisista ansioistani menee asumiskustannuksiin ja ruokaan (sekä muihin päivittäistavarakaupasta saataviin hyödykkeisiin). Seuraava neljäsosa jakautuu puhelin -ja vakuutusmaksuihin ja viimeinen neljäosa terveyteen, hyvinvointiin & vaatteisiin sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Voin siis sanoa kuluttavani kuin keskiverto suomalainen.

Oma rahasuhteeni on melko rationaalinen: laitan laskuista suoraveloituksen menemään palkkapäivänäni ja siirrän rahaa sivuun kuukauden ruokaostoksia ja muita pakollisia menoja varten. Ylijäävästä osuudesta osan sijoitan ja loput käytän vapaa-aikaan tai muihin hyödykkeisiin, mikäli niille on tarpeita. Tällä hetkellä talouteni on paremmassa jamassa kuin vuosiin. Ennen saatoin elää yli varojeni samalla maksaen kulutusluottojen korkeita korkoja. Olin ajautunut kierteeseen, josta on hyvin hankala päästä ulos. Korona-aika ja kotiin jääminen oli sopiva hetki jättää kaikki ylimääräinen kulutus ja keskittyä samaan talous raiteilleen. Tämän myötä olen huomannut pärjääväni paljon vähemmällä, ja itseasiassa olevani nyt paljon onnellisempi. Uskon tämän johtuvat pitkälti siitä, että olen vihdoin saanut luotua itselleni taloudellisen mielenrauhan.

 

Lähteet:

Autio, J. Autio, M. Kylkilahti, M. & Pantzar, M. 2018.  Kulutus ja talous – näkökulmia yhteiskunnan muutokseen. Helsingin yliopisto. Helsinki.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/297680/Autio_ym_2018_Kulutus_ja_talous_verkkoversio_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kotitalouksien säästämisaste. 2021. Findikaattori. Luettu 10.12.2021.

https://findikaattori.fi/fi/115

Jahromi, B. 2021. Covid muutti suomalaisten kulutuskäyttäytymisen. Salkunrakentaja. Luettu 10.12.2021.

https://www.salkunrakentaja.fi/2021/07/covid-19-muutti-suomalaisten-kulutuskayttaytymisen/

Kommentoi