Kuuntelin Kate Murphyn Et Taida Kuunnella -kirjan, ja tässä esseessä pohdin ajatuksiani, jotka nousivat esiin kyseisestä kirjasta. Kuuntelin kirjan äänikirjapalvelusta kahteen kertaan, koska tuntui etten ensimmäisellä kerralla kuunnellut. Toisella kuuntelukerralla tajusin, että teen kaikkea muuta samaan aikaan kun yritän kuunnella kirjaa. Multitasking; tapa, jolla luulen olevani tehokas, vaikka lopputulemana aikaa kuluu tuplasti enemmän, koska en pysty keskittymään kuuntelemiseen ja tekemään jotain muuta samaan aikaan. Tämän ymmärrettyäni toisella kuuntelukerralla pyrin oikeasti kuuntelemaan kirjaa. Kuuntelemiseen keskittyminen tuntui todella vaikealta. Aloin miettimään yleisellä tasolla, että oliko ennen erilaisia teknologiaratkaisuja ja sosiaalista mediaa kuuntelemisen ja keskittymiskyvyn ylläpitäminen yhtä vaikeaa kuin nykyään se tuntuu olevan? Ei luultavasti.

Nykymaailmassa kuunnellaan paljon erilaisten applikaatioiden kautta esimerkiksi kirjoja ja podcasteja. Näiden kuuntelu tapahtuu kuitenkin useimmiten nopeutetulla toistonopeudella ja teemme jotain muuta samaan aikaan. Kuten minä itsekin tämän kirjan kohdalla. Kun kuuntelee podcastia nopeutetulla toistonopeudella, kuunnellusta jää usein erilaiset äänenpainot ja vivahteet huomiotta, jotka ovat oleellinen osa puhetta ja tarinaa. Miksi sitten pysähtyminen ja kuuntelu (edes normaalilla nopeudella) tuntuu niin uskomattoman vaikealta, vaikka se antaisi meille enemmän tietoa ja lisäisi kokonaiskuvaa kuuntelemastamme? Uskon, että tähän vaikuttaa se, että ihmisten kanssa läsnä olemiseen ja kuunteluun tarvittava kapasiteetti on nykyään minimaalinen ja vaatii meiltä ponnisteluja. Ikään kuin olisimme hukanneet läsnäolon, kuuntelun ja keskustelun taidon.

Kate Murphy nostaa esiin Et Taida Kuunnella -kirjassaan erilaisten tutkimusten valossa, että elektroniikan ja sosiaalisen median maailmassa ihmiskunnan keskittymiskyky on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut laskussa ja meillä nykyajan ihmisillä on haasteita olla läsnä tässä ja nyt.  Lisäksi kuuntelijan tai lukijan huomion kiinnittäminen on entistä vaikeampaa, koska elämme maailmassa, jossa haluamme kaiken nyt ja heti. Erilaiset applikaatiot ja sosiaalinen media ovat yksinkertaisesti suunniteltu siihen, että ne sieppaavat kuluttajan mukaansa antaen koko ajan ja nopeasti jotain uutta. Luultavasti emme siis edes ehdi sisäistää kuulemaamme ja näkemäämme ennen kuin meille jo tuputetaan uutta informaatiota. Eikä siis ihme, ettemme osaa pysähtyä ja jäädä kuuntelemaan ja keskustelemaan ympärillä olevien ihmisten kanssa.

Uskon, että nykymaailmassa olemme hukanneet kuuntelun taidon niin muiden ihmisten kuin oman itsemmekin osalta. Kehon perustarpeiden viestien ymmärtäminen ja kuunteleminen tuntuu olevan suurelle osalle ihmisistä mysteeri esimerkiksi ruokailun, liikunnan ja levon suhteen. Laihdutuskulttuuri on ajanut ihmiskunnan erilaisten dieettien maailmaan, jotka ohjaavat ruokailukäyttäytymistämme. Jaamme esimerkiksi ruokia ja ruoka-aineita hyviin ja huonoihin, terveellisiin ja epäterveellisiin, on roskaruokaa ja mitä lie. Vaikka loppujen lopuksi kaikki ruoka on vain ruokaa, joka parhaillaan tyydyttää fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeitamme. Kehomme ja mielemme tarvitsee kaikkia erilaisia ravinto- ja ruoka-aineita. Kehomme on myös viisas, ja se kertoo meille, milloin meidän pitäisi syödä ja milloin olemme kylläisiä, jos sen viestejä osaa kuunnella.

Kehon kuuntelemattomuus ja suorituskeskeisyys näkyy myös liikkumistavoissa. Kehon antamat viestit jäävät helposti unholaan emmekä kuuntele niitä. Stressaantuneessa ja ylikuormittuneessa tilassa, jossa hermosto (erityisesti sympaattinen hermosto) on ylivirittynyt, rankkojen liikuntasuorituksien tekeminen mitä luultavammin ylläpitää ylikuormituksen oravanpyörää. Tällöin se ei rauhoita kehoa, vaan päinvastoin lisää hermoston kierroksia, jolloin keho ja mieli ei palaudukaan. Sama kehon viestien kuuntelu ja huomiotta jättäminen näkyy levon laiminlyömisenä suorittamisen ilmapiirissä. Kunnes havahtuu siihen, että stressin sietokyky on rajoilla tai jopa ylittynyt.

Pitäisikö siis meidän ihmisten oikeasti pysähtyä kuuntelemaan muita ihmisiä sekä itseämme? Vastasin, että kyllä. Kuunteleminen laajentaa tietoisuutta, lisää ymmärrystä itsestämme sekä muista ihmisistä, jopa silloin kun mielipiteemme ovat eriäviä. Kate Murphy kertoo kirjassaan, että vastakkaisen mielipiteen kuunteleminen utelijaisuudella on rikastuttavaa, koska saattaa ymmärtää vastakkaista osapuolta eri tavalla. Voit ymmärtää miten hän on esimerkiksi päätynyt kyseiseen mielipiteeseen, millaiset kokemukset ovat ohjanneet häntä ja mitä voisit itse jopa oppia häneltä. Näin ollen uteliaalla ja rauhallisella kuuntelulla on suuri vaikutus, siihen miten ymmärrämme ja ajattelemme itsestämme sekä muista. Mistä ajatukset ja mielipiteet kumpuavat? Mitä kaikkea taustalla on? Vastakkaisten mielipiteiden kuuntelu ja rauhallinen keskustelu siis opettaa ja kehittää meitä, ja on paljon hyödyllisempää kuin esimerkiksi väittely.

Kirja sai minut paljon ajattelemaan sitä, miten itse kuuntelen muita ja itseäni, keskitynkö siihen oikeasti, puhunko keskustelu kumppanin päälle? Millaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia kuunteleminen on minulle tuonut? Olen huomannut, että jos keskustelukumppanilla tai itselläni on puhelin pöydällä dialogin aikana, käy usein niin, että pelkkä puhelimen läsnäolo häiritsee keskusteluympäristöä. Kate Murphy tuo tämän myös esiin kirjassaan. Ei siis ihme, että isovanhempien kanssa keskusteltaessa uppoutuu kuuntelemaan mielenkiintoisia tarinoita heidän menneisyydestään, kun puhelin ei ole edes läsnäolollaan häiritsemässä keskustelua.

Oman toiminnan tiedostaminen ja havainnointi on yleensä edellytys siihen, että pystyy kehittämään itseään, joten myös kuuntelutaidon kehittäminen on mahdollista, kun sitä ensin hieman tutkailee. Tämä onkin oleellinen asia tiimiyrityksemme toiminnan kannalta monelta osin. Ihmisen perustarve on tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, emmekä voi toimia hyvänä, arvojemme mukaisena tiimiyrityksenä, jos emme kuuntele toisiamme. Näin ollen kuuntelemisella on suuri merkitys tiimiyrityksessä, jotta jokaisella jäsenellä on tilaa tuoda ajatuksensa esiin ja häntä kuunnellaan. Erimielisyyksiltä ei tässäkään varmasti vältytä, mutta uteliaisuuden sekä kuuntelemisen jalo taito voi luoda uusia mahdollisuuksia ja ideoita.