Tampere
21 Apr, Sunday
-3° C

Proakatemian esseepankki

KESÄESSEE – Et taida kuunella



Kirjoittanut: Jiri Töytäri - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Et taida kuunnella
Kate Murphy
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuunteleminen

Kate Murphyn Et taida kuunnella on kuuntelemista laajasti käsittelevä teos, jota lukiessani itselleni tuli paljon uusia ahaa elämyksiä, vaikka kaikki kirjan tieto ei ollut itselleni kovinkaan uutta valitsin sen luettavaksi aiheen kiinnostavuuden vuoksi. Kirja tosin on selkeästi kirjoitettu Amerikan keskustelu ja kuuntelu tapoihin painottaen mutta se ei vähennä sen merkitystä muunkaan maisille lukijoille.

Kuuntelemisen voisi olettaa olevan ihmisille helppoa sillä onhan se avain toistemme ymmärtämiseen ja sujuvaan yhteistyöhön, niin arki kuin työelämässämme. Ja vaikka olemme koko elämämme kuunnelleet muiden puhetta, voimme itseltämme kysyä olemmeko oikeastaan ikinä pysähtyneet täysin kuuntelemaan toista ihmistä. Monet voivat mieltää, että hyvä kuuntelija on usein viisas, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa sillä viisas ihminen tekee usein oletuksia toisen ihmisen ymmärryksistä ja näin jättää oikeasti kuuntelematta. Onko introvertti parempi kuuntelemaan kuin ekstrovertti? Ei välttämättä sillä introverteille, joita itsekin edustan voi informaatio tulva, jota kuuntelemisesta saadaan uuvuttavaa. Tietenkin on tärkeää huomioida, että nämä ovat aina yksilö sidonnaisia ja tilanne kohtaisia kaikki viisaat eivät ole huonoja kuuntelijoita ja kaikki introvertit eivät ole hyviä taikka huonoja kuuntelijoita. Tämä onkin tärkeää meidän huomioida sillä voimme omilla olettamuksillamme vähätellä henkilöä, joka jakaa tarinaansa meille antaen tämän johtaa siihen, että emme oikeasti ikinä edes pääse tajuamaan tarinan tarkoitusta.

On myös tärkeä huomioida, että hyvällä kuuntelijalla on aina kehitettävää omissa taidoissaan. Sillä siinä missä meitä on erilaisia kuuntelijoita, on meitä myös erilaisia puhujia. Tärkeää olisikin kehittää itseään aktiivisesti keskustelemalla erilaisten ihmisten kanssa niin usein kuin se vain on itselleen mahdollista. Näiden keskustelujen hyödyt voivat myös kantautua aina omaan ajatteluumme asti sillä mitäpä muutakaan ajattelu olisi kuin itselleen puhumista?

Minä kuuntelijana ja kuunteleminen työssä

Itse olen kokenut aina olevani hyvä kuuntelija huolimatta siitä, että olen pesun kestävä introvertti. Ja aikoinaan olen nopean ajatteluni takia syyllistynyt paljonkin toisten ajatusten ¨ymmärtämiseen¨. Tämä tekee minusta myös toisinaan liiankin innokkaan viemään keskustelua eteenpäin ennen aikojaan. Erityisesti kuuntelussa maltti on valttia ja hilaisuus on toisinaan vain hyväkin asia. Mutta olen luonteeltani etenkin isommissa ryhmissä hiljainen ja olen usein kuullutkin hyvää palautetta siitä. Mikä tekee juuri minusta hyvän kuuntelijan? Varmaankin pohjaton uteliaisuus ja taipumukseni lukea ihmisten olotilaa ja pieniä eleitä. En osaa edes selittää mistä tämä herkkyys muiden ihmisten tulkitsemiseen on syntynyt, mutta se on myös syy, miksi olen usein mielenterveys työtä ja myyjän työtä tehdessäni todennut työpäivän jälkeen minun sosiaalisen pankkini olevan tyhjä. Kuunteleminen on oikeasti raskasta etenkin, kun sitä joutuu tekemään paljon lyhyen aikavälinen sisään.

Mutta uskon juuri kuuntelun olevan se mikä on tehnyt minusta hyvän entisissä töissäni, rauhallinen luonteeni on myös edesauttanut tätä varmasti. Murphy käsitteleekin kirjassaan myymisen näkökulmaa, joskus myyjälle on tärkeämpää olla hiljaa kuin puhua. Ihmiset nimittäin tarvitsevat aikaa keskustella itsensä tai puolisonsa kanssa päätöksistä. Myös kuuntelemalla saamme tietoa asiakkaasta, tämä pätee myös hyvin fysioterapian työhön. Asiakas, jota ei kuunnella ei koe saavansa hyvää hoitoa tai kuntoutusta. Ja tietenkin onhan sitä vaikea tarjota oikeaa hoitoa tai kuntoutusta, mikäli emme tiedä asiakkaan vammasta, toiveista, elämän tilanteesta tai resursseista yhtään mitään.

Kuuntelun haasteet nykypäivänä

Nykypäivänä kuuntelemiseen liittyy monia haasteita. Meillä on elämässä koko ajan ulkoisia ja sisäisiä häiriötekijöitä. Joista useimmat ovat aina käden ulottuvimmillamme. Etenkin puhelin on nykypäivänä keskustelun vitsaus ihmiset helposti näyttävät sillä kiinnostuksensa keskusteluun ilman että edes tajuavat sitä. Puhelinta katsotaan heti ensimmäisen piipahduksen jälkeen tai jo ennen kuin se edes äännähtää. Sosiaalinen media ja ystävien vietit häiritsevät useimpia meistä keskittymästä hetkeen. Vaikka tämä onkin toisinaan ihan ok, mikäli odotamme esim. tärkeää puhelua. On se jatkuvasti käytettynä merkki siitä, että puhelimisesi tarjoamat yhteydet kiinnostavat sinua enemmän kuin keskustelu kumppanisisi. Itse lopetin sosiaalisen median käyttämisen tietoisesti n. kuusivuotta sitten ja se on mahdollistanut itselleni paremman hetkeen keskittymisen. Mutta olen kyllä huomannut tämän puhelimien aiheuttaman häiriön. Ihmiset katsovat nykyään puhelintaan niin paljon, että se haittaa heidän omien lapsien tai lemmikkien kehitystä sillä kaikki huomio on puhelimessa ja tärkeät kasvojen tuomat ilmeet ja eleet jäävät pois lapsen kehityksestä. Vanhemman on myöskään vaikea oikeasti kuunnella lastaan, jos hän on koko ajan puhelimessa kiinni. Lapsista kasvaa usein sellaisia kuuntelijoita ja keskustelijoita, kuin heidän vanhempansa ovat. Tietokoneet ovat tutkitusti vähentäneet nuorempien sukupolvien empatia kykyä ja tarvetta nähdä muita ihmisiä. Samaan aikaan kuitenkin yksinäisyys, huonovointisuus ja mielenterveys häiriöt kasvavat hälyttävää vauhtia. Ehkäpä paras teko meiltä voisikin olla laittaa puhelin pois ja keskittyä kuuntelemaan mitä toisella on sanottavana.

Kommentoi