Minulle on kovasti hehkutettu idiootit ympärilläni kirjaa ja nyt päätin lukea sen. Kirjassa käydään läpi ihmisten käyttäytymismalleja ja ne on jaettu neljäksi väriksi. 

Sininen väri: Perfektionisti, looginen, etäinen, tarkkailevainen ja suunnitelmallinen. 

Punainen väri: Kilpailunhaluinen, kärsimätön, päättäväinen, tarmokas ja aikaansaava. 

Vihreä väri: Hillitty, suorittava, ystävällinen, hyvä kuuntelija ja kärsivällinen. 

Keltainen väri: Verbaalinen, spontaani, ulospäinsuuntautunut ja huomionhakuinen 

Tässä esseessä keskityn keltaiseen väriin, sillä omaan keltaisen värin luonteen piirteitä. Seuraavissa esseissä tulen keskittymään yhteen väriin kerrallaan. 

”Tunnetko ihmisen, joka näkee auringonpaistetta siellä, missä muut näkevät synkkiä pilviä? Oletko tavannut jonkun, joka pystyy nauramaan, vaikkei olisi kuullut yhtäkään hyvää uutista kuukausiin? Siinä tapauksessa olet tavannut keltaisen tyypin.” (Erikson, 2017) 

Mieleeni tulee heti muutama kaveri! Tunnistan myös itseni tuosta kuvauksesta. Kirjaa kuunnellessani yritin selvittää omaa väriäni. Se oli hankalaa, sillä koin, etten omaksunut minkään tietyn värin ominaisuuksia. Tietyissä tilanteissa ja seuroissa käyttäydyn tietyn värin tavoin.  

Keltaiset henkilöt rakastavat huomion keskipisteenä olemista ja heille kaikki on yhtä juhlaa. He ovat verbaalisesti lahjakkaita ja innostuvat uusista ideoista nopeasti, mutta kiinnostus myös lopahtaa yhtä nopeasti. Keltaiset ovat varsinaisia ideakaivoksia, sillä heiltä kumpuaa ideoita ideoiden perään. He ovat kaikkien kavereita. Positiivisuus ja elämänilo suorastaa hehkuu heistä. 

Keltaiset ihmiset haluavat olla koko ajan äänessä, sillä heidän mielestään heidän puheenvuoronsa ovat parhaita ja hauskimpia. Pahimmillaan keltainen ihminen ei anna kenelläkään muulle puheenvuoroa ja saa muut tuntemaan olonsa vaivaantuneiksi. 

Jos pyydät keltaista ihmistä kuvailemaan itseään, hän vastaisi näin: ”innostunut, hurmaava, vakuuttava, ulospäinsuuntautunut, innostava, optimistinen, joustava, avoin, spontaani, leppoisa ja viestinnällinen.” (Erikson, 2017) 

Palvelumuotoilun näkökulmasta keltaista asiakasta on lähestyttävä iloisin mielin ja tarjottava uusia tuotteita, sillä keltaiselle uusi on yhtä kuin parempi. Kaikissa myyntitilanteissa asiakkaan tulee puhua suurin osa ajasta, mutta keltaisen kohdalla asiakas todellakin tulee puhumaan eniten. Keltainen asiakas saattaa herkästi ottaa keskustelun ohjat omiin käsiinsä, jos myyjä ei ole hereillä.  

Keltaista tyyppiä ei juurikaan kiinnosta tuotteen nippelitieto yms. Keltainen ostaa tuotteen tai palvelun fiiliksensä mukaan eikä niinkään faktojen perusteella. Usein ostopäätös saattaa olla hetken mielijohde, koska keltainen tekee asiat extempore-tyyliin. Keltaiselle myydessä on hyvä korostaa sitä, miltä tuotteen tai palvelun ostamisen jälkeen tuntuu, kuinka helppoa ja mukavaa elämä taas onkaan. Keltaisen ihmisen statukseen on myös hyvä tarttua ja myydä argumentilla, että hänen kaverinsa hämmästyvät tästä uudesta hankinnasta. Keltainen ihminen on hurmioitunut kaikesta saamastaan huomiosta ja ostaa tuotteen tai palvelun heti. 

Kaikki ihmiset ostavat tunteella, mutta keltainen on näistä väreistä läpinäkyvin tunneostoksistaan. Keltainen asiakas haluaa loistaa myyntitilanteessakin tuntemattomalle ihmiselle ja saattaa liioitella omia juttujaan, jotta toiset pitäisivät hänestä. Keltaiset ihmiset ovat ilopillereitä ja kaikkien kavereita. Tämän olen huomannut itsestäni ja muista keltaisista. En kuitenkaan itse ole niin keltainen, kuin ihminen voisi olla. Tulen todella hyvin muiden kanssa juttuun ja nautin ihmisten seurassa olemisesta. Keltainen nauttii saadessaan huomiota ja puhuu mielellään koko ajan ja saa omalla innostumisellaan muutkin huoneessa innostumaan. Jos saat myynti tilanteessa keltaisen innostumaan tuotteestasi tai palvelustasi, hän ostaa sen saman tien. 

Keltaisia ihmisiä kaivataan pitämään yllä hyvä meininki tiimissä, mutta tiimin on oltava hereillä, jottei keltainen kaveri vie kaikkea happea huoneesta keskustellessa. 

Tunnistatko sinä keltaisen ihmisen lähipiirissäsi?