1 JOHDANTO

Olen toiminut kuluneen kevään tiimimme Evisionin business leaderina. Tiimissämme on pidetty vaihtelevasti kehityskeskusteluita sen mukaan, kuka on toiminut tiimimme business leaderina tai team leaderina. Itse tulin kuitenkin näin koronan aiheuttaman etäopiskelun jälkeen siihen tulokseen, että tulen pitämään kaikkien kanssa kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluiden ideana oli kuitenkin itse kehitysnäkökulmaa tärkeämpänä se, että kuulen oikeasti, miten jokaisella menee. Kahvipöytä- ja käytäväkeskustelujen jäädessä pois, sitä ei tule juteltua kaikkien tiimissä olevien kanssa.

Kehityskeskusteluja suunnitellessani en perehtynyt yhtään siihen, millaisia kehityskeskustelujen tulisi olla, vaan tein ne siten, kun itsestäni hyvältä tuntui. Aivan täysin pystymetsästä en tähän lähtenyt, sillä olen ollut omissa kehityskeskusteluissa Proakatemialla sekä valmentajamme Mikaelin että aikaisempien business tai team leadereiden kanssa. Myös omaan työuraani on jo mahtunut joitakin kehityskeskusteluita. En kuitenkaan pohtinut näitä keskusteluita aktiivisesti omia kehityskeskusteluita suunnitellessani, vaan mikäli ne ovat jotenkin vaikuttaneet, ne ovat vaikuttaneet alitajunnan kautta.

2 KEHITYSKESKUSTELUT

2.1 Pitämäni kehityskeskustelut

Millainen runko pitämissäni kehityskeskusteluissa lopulta oli? Jaoin keskustelun neljään teemaan ja nämä teemat ilmoitin myös tiimille. Teemat olivat opinnot, esseet ja opinnäytetyö, tiimi sekä hyvinvointi. Kolme ensimmäistä ovat varmasti selkeitä, sillä ne liittyvät vahvasti suoraan opintoihimme. Hyvinvointi nousi esiin siksi, että se on ollut, tai siihen olen ainakin pyrkinyt, kevään teemamme. Tämä nousi olennaiseksi osaksi opintojamme siksi, että syksyllä tiimissämme oli paljon väsynyttä porukkaa ja moni pitikin lomaa loppusyksystä, että jaksoivat puristaa vielä viimeiset viikot ennen joululomaa. Siinä kohdassa loma teki tehtävänsä, mutta raskaan syksyn jälkiä korjaillaan yksilötasolla edelleen.

En ilmoittanut tiimille teemoihin liittyviä kysymyksiä etukäteen, vaikka toki olin ne suunnitellutkin. Ajattelin, että keskustelun olisi tärkeämpää soljua omalla painollaan eteenpäin ja kysymykset olisivat ennemminkin keskustelun tukena. Lopulta taisin kuitenkin kysellä kaikilta kaikkiin kysymyksiin vastaukset, mutta siitä huolimatta koin, että keskustelu sujui luontevasti ja meillä oli yhdessä myös hauskaa. Samalla koin myös itse käyväni omaa kehityskeskusteluani monen kanssa, sillä olin valmis jakamaan myös omiin opintoihini liittyviä asioita. Kuulunhan edelleen tiimiin, vaikka olenkin toiminut eri roolissa kuin muut. Kysymykset suuntasivat lähinnä sen hetkisiin ja tuleviin opintoihin, joten jokainen pääsi myös pohtimaan miten kuluva kevät, tuleva kesä ja syksy olisi järkevä toteuttaa ja onko resursseja tällä hetkellä riittävästi jäljellä oleviin opintoihin.

2.2 Kehityskeskustelun runko Aarnikoivun mukaan

Miten kehityskeskustelun sitten tulisi mennä? Kehityskeskustelun tulisi rakentua kolmen eri teeman ympärille ja nämä ovat 1) tavoitteet ja mittarit tulevalle kaudelle, 2) tuloksen käsittely/suoritusarviointi ja 3) henkilökohtainen kehittyminen. Nämä kaikki osa-alueet voidaan käydä läpi kerralla tai ne voidaan jakaa osiin. Itse keskustelu puolestaan kulkee neljän eri osan kautta ja nämä ovat 1) virittäytyminen, 2) menneen arviointi, 3) tulevan suunnittelu ja 4) päätös. Onnistunut kehityskeskustelu tukee sekä alaisen ja esimiehen kehitystä ja onkin tärkeää, että esimies saa omasta toiminnastaan palautetta. (Aarnikoivu 2016, 121–123.)

3 POHDINTA

Menikö sitten täysin plörinäksi? Ei mennyt, vaikka mahdollisuus siihen olisi ollut todella hyvä. Mutta ei kaikki siitä huolimatta mennyt nappiinkaan.

3.1 Kehityskeskustelun teemat

3.1.1. Tavoitteet ja mittarit tulevalle kaudelle

Tavoitteina ja mittareina kehityskeskustelussa toimi lähinnä Proakatemian oma HOPS ja esseepistetavoitteet. En siis ollut luonut mitään omaa mittaristoa, enkä näe sitä edelleenkään tarpeelliseksi. Vaikka olemmekin Proakatemialla oppimassa, meillä on silti opintojen järjestäjän puolesta tietyt vaatimukset valmistumiselle. Meillä on niin vähän opintoja enää jäljellä, että kaikki tavoitteet, joita ei ole vielä saavutettu, ovat koko seuraavan kauden tavoitteita.

3.1.2. Tuloksen käsittely/suoritusarviointi

Tuloksen käsittelyä tai suoritusarviointia ei omasta puolestani ollut, mutta pohtimiini kysymyksiin liittyi kuitenkin kysymys siitä, laahasiko jokin osa opinnoista perässä, joten siitäkin kysymyksestä toivottavasti oli yksilöiden kannalta hyötyä. Osalla joku osa hieman laahasi, toiset ainakin kokivat etenevän opinnoissaan sopusuhtaisessa tahdissa. Suoritusarviointiin olisi kuitenkin voinut kuulua palautteen antaminen, mikä omalta osaltani jäi nyt tekemättä.

3.1.3. Henkilökohtainen kehittyminen

Henkilökohtaista kehittymistä emme käsitelleet oikeastaan ollenkaan, joten jokaisella on tällä hetkellä omassa hallussaan se tieto, mitä on kuluneena keväänä tai ylipäätään kuluneina vuosina oppinut. Meillä on onneksi tulossa vielä paja projektien opeista, joten sitä kautta jokainen pääsee avaamaan sanaista arkkuaan ja pohtimaan asioita laajemmallekin kuulijakunnalle kuin vain itselleni. Kävimme kuitenkin läpi, mihin suuntaan kukin haluaisi vielä opintojaan suunnata, joten tulevaisuuden oppimiseen uhrasimme hetken aikaa.

3.2 Kehityskeskustelun kulku

3.2.1. Virittäytyminen

Kehityskeskustelun tulisi alkaa virittäytymisellä. Toisten kanssa tämä onnistui paremmin kuin toisten ja välillä jopa ehdin keskustelun lomassa miettiä, että meneekö koko tunti vain höpötellessä niitä näitä. Niin ei tietenkään käynyt, mutta näissä hetkissä virittäytyminen oli toki rennompaa ja avasi siten paremman keskusteluyhteyden välillemme. Toisten kanssa virittäytyminen oli jännittyneempää, mutta en koe sen johtuneen tilanteesta vaan erilaisista persoonista ja myös siitä, miten tuttuja ylipäätään olemme. Tiimityöskentelyssä sitä nimittäin tulee toisten kanssa tutummaksi kuin toisten.

3.2.2. Menneen arviointi

Menneen arviointia teimme muun muassa valmistuneista esseepisteistä keskustelemalla ja edellisellä maininnallani siitä, laahaako jokin osa-alue perässä. Osa peilasi syksyn hyvinvointiaan kevään tilanteeseen ja arvioi siten mennyttä.

3.2.3. Tulevaisuuden suunnittelu

Tulevan suunnittelua teimme, mutta ehkä sitäkin enemmän pohdintaa tulevaisuudesta. Kävimme kuitenkin läpi sitä, milloin opinnäytetyö olisi suunnitellusti valmis ja sitä, mitä siihen on vielä tehtävä. Keskustelimme myös siitä, mihin tiimimme on menossa ja mitä itse kaipaa tiimiltä. 24h-loppunäyttötapahtuma ja Final Camp olivat myös keskusteluissamme läsnä, sillä olemme tehneet jo niiden eteen töitä nyt keväällä, mutta painotus niihin tulee olemaan huomattavasti suurempi syksyllä niiden lähestyessä.

3.2.4 Päätös

Päätöksessä tarjosin vielä mahdollisuuden nostaa jotain esiin, mikäli oli jotain mielessä. Toiset näkivät tässä kohdassa tilaisuutensa tulleen ja he halusivat vielä jutella jostakin tietystä aiheesta, mutta kaikilla tätä tarvetta ei kuitenkaan ollut. Muutamilta sain myös palautetta omasta toiminnastani business leaderina. Osalle muistin vielä sanoa, että mikäli tulee jotain mieleen niin voi toki olla yhteydessä, toisten kehityskeskusteluista tämä taisi jäädä uupumaan.

3.3 Johtopäätökset

Pohdittuani Aarnikoivun (2016) määrittelemiä teemoja ja keskustelun kulkua voin olla tyytyväinen pitämiini kehityskeskusteluihin ja niiden runkoon. Kaikki ei mennyt täydellisesti ja erityisesti palautteen antamiseen ja oppien sanoittamiseen keskittyisin jatkossa enemmän. Kuten johdannossa mainitsinkin, tarkoituksena oli ennemminkin rupattelutuokio kaikkien tiimiläisten kesken kuin virallinen kehityskeskustelu. Tämän toki toin esiin myös itse kehityskeskustelujen alussa. Parannettavaa kuitenkin löytyi ja mikäli olen tulevaisuudessa pitämässä kehityskeskusteluita, pystyn lataamaan tiskiin parempaa. Rento tunnelma on omasta mielestäni kehityskeskustelussa myös tärkeä ja sitäkin aion jatkossa vaalia.

LÄHTEET

Aarnikoivu, H. 2016. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. 3. uud. painos. Helsinki: Kauppakamari.