Johdanto

On se aika opiskeluissani, että vuorossa on opinnäytetyön tekeminen. Olin päättänyt, että haluan tehdä opinnäytetyöni kansainväliseen kauppaan liittyen ja olinkin todella tyytyväinen, kun löysin toimeksiantajakseni Polarpartnersin, yrityksen, joka myy suomalaista koulutusta ulkomaille. Toimeksiannokseni tuli tutkia, onko Brasiliassa tarvetta suomalaiselle koulutukselle, ja mikäli on, niin miten ja minne koulutusta kannattaisi alkaa myydä. Toimeksiantajani suositteli luettavaksi Katri Ojasalon, Teemu Moilasen sekä Jarmo Riihilahden kirjan Kehittämistyön menetelmät. Tästä kirjasta saa vinkkejä siihen, millä tavalla tätä aihetta kannattaisi alkaa tutkimaan ja mitä menetelmiä tulisi käyttää. Tärkein tehtäväni opinnäytetyössä on kehittää Polarpartnersin toimintaa eteenpäin ja tämän vuoksi työni onkin tutkimuksellista kehittämistyötä.

Tieteellisen tutkimuksen ja tutkimuksellisen kehittämistyön erot

Tieteellisessä tutkimuksessa noudatetaan tieteellisen tutkimuksen perinteitä, joista olennaisimmat ovat tutkimusongelma, tutkimuskysymykset ja niihin vastaaminen yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen. Tieteellisessä tutkimuksessa pyritään osoittamaan, mihin tieteelliseen keskusteluun tutkimuksella halutaan osallistua ja mihin tutkimus luo uutta tietoa. Tieteellisen tutkimuksen tulokset julkaistaan yleensä tieteelliselle yleisölle suunnatussa julkaisussa. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014)

Tutkimuksellinen kehittämistyö voi saada alkunsa erilaisista lähtökohdista, kuten oraganisaaation kehittämistarpeesta tai halusta uudistua ja kehittyä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena onkin siis ratkaista käytännön ongelmia ja tuottaa uusia ideoita, käytäntöjä, tuotteita tai palveluita. Kehittämistyössä ei ainoastaan kuvailla ja selitetä asioita, vaan siinä etsitään jatkuvasti parempia vaihtoehtoja ja viedään asioita käytännössä eteenpäin. Tieteellisen tutkimuksen ja tutkimuksellisen kehittämistyön suurin ero onkin pääasiassa toiminnan päämäärissä: Tieteellisessä tutkimuksessa halutaan kehittää ilmiöstä uutta teoriaa, kun taas tutkimuksellisessa kehittämistyössä pyritään myös saamaan aikaan käytännön parannuksia tai uusia ratkaisuja. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014)

Kehittämisprosessin eteneminen

Kehittämisprosessi voidaan jakaa kuuteen eri osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat

1. Kehittämiskohteen tunnistaminen ja alustavien tavoitteiden määrittäminen
2. Kehittämiskohteeseen perehtyminen teoriassa ja käytännössä
3. Kehittämistehtävän määrittäminen ja kehittämiskohteen rajaaminen
4. Tietoperustan laatiminen sekä lähestymistavan ja menetelmien suunnittelu
5. Kehittämishankkeen toteuttaminen ja julkistaminen eri muodoissa
6. Kehittämisprosessin ja lopputulosten arviointi. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014)

Tällä hetkellä olen opinnäytetyössä siinä vaiheessa, että keskityn vaiheeseen numero neljä. Seuraavaksi kerronkin, minkä lähestymistavan ja mitä menetelmiä valitsin käytettäväksi tässä työssä.

Lähestymistavan määrittäminen

Valitsin tähän työhön lähestymistavaksi tapaustutkimuksen (case study). Tapaustutkimuksessa tavoitteena on tutkitun tiedon tuottaminen kohteesta. Kehittämistyössä tapaustutkimus soveltuu lähestymistavaksi, kun halutaan ymmärtää syvällisesti jonkin organisaation tilannetta ja tehtävänä on ratkaista siellä ilmennyt ongelma tai tuottaa tutkimuksen keinoin kehittämisehdotuksia. Puhtaassa tapaustutkimuksessa ei ole tarkoitus viedä vielä muutosta eteenpäin tai varsinaisesti kehittää mitään konkreettista vaan sen avulla luodaan kehittämisideoita tai ratkaisuehdotus havaittuun ongelmaan. Tapaustutkimuksessa tutkitaan syvällisesti kohdetta sen omassa ympäristössä. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014) Minun tapauksessani tehtäväni on tapaustutkimuksen avulla tuottaa kehittämisehdotuksia siihen, kuinka suomalaista koulutusta kannattaisi alkaa myymään Brasiliaan. Minun tulee myös tutkia, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun Brasiliassa aiotaan tehdä liiketoimintaa tällä alalla. Brasilia ei ole Polarpartnersille ainakaan vielä sellainen maa, johon he ovat heti laajentamassa toimintaa. Tämän vuoksi tapaustutkimus sopii hyvin tähän, sillä mitään konkreettista toimintaa ei tule vielä tapahtumaan vähään aikaan. Tapaustutkimuksessa on tärkeää hyödyntää erilaisia tutkimusmenetelmiä. Seuraavassa kappaleessa käsittelenkin sitä, kuinka aion tapausta alkaa tutkia.

Tutkimustyötä tukevat tutkimusmenetelmät

Kehittämistyössä käytetään hyväksi monenlaisia erilaisia menetelmiä. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että menetelmiä valittaessa pohditaan ensin millaista tietoa tarvitaan, ja mihin tarkoitukseen sitä aiotaan käyttää. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014) Niin kuin edellä on mainittu, tapaustutkimuksessa on tärkeää, että kohdetta tutkitaan sen omassa ympäristössä. Tämän vuoksi lähdenkin Brasiliaan paikanpäälle kahdeksi kuukaudeksi tutkimaan kohdetta. Tutkimuskohteeni on melko laaja ja parhaiten tietoa saa tämän alan ammattilaisilta ja viranomalaisilta. Tämän vuoksi tutkittavien määrä ei tule olemaan kovinkaan suuri. Tämän tyyliseen tutkimukseen soveltuvat parhaiten laadulliset menetelmät. Laadullisia menetelmiä ovat teema-, avoin ja ryhmähaastattelu sekä osallistuva havainnointi. Laadullisia menetelmiä käytetään sellaisten aiheiden tutkimiseen, joita ei tunneta entuudestaan hyvin ja joita halutaan tuntea paremmin. Kun käytetään laadullisia menetelmiä, tutkittavia on huomattavasti vähemmän kuin määrällisessä tutkimuksessa, mutta analysoitavaa aineistoa (esimerkiksi auki kirjoitettuja haastatteluja) syntyy useina runsaasti. ( Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014)  Ensimmäisenä menetelmänä aion käyttää eri viranomaisten sekä koulujen henkilökunnan haastatteluja. Tällä tavalla saan runsaasti analysoitavaa aineistoa ja pääsen huomattavasti syvemmälle tutkimiini asioihin. Monet tutkittavista asioista on myös sellaisia, joita ei ole välttämättä mahdollista selvittää muuten kuin haastattelemalla. Aidossa toimintaympäristössä (esim. yrityksen palveluympäristössä tai arkiympäristössä) tehtävät haastattelut antavat usein syvällisemmän kuvan haastateltavan todellisista ajatuksista kuin irrallaan asiayhteyksistä tehtävät haastattelut (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014) Tämän vuoksi aionkin mennä haastattelemaan haastateltavia heidän omiin toimintaympäristöihin saadakseni parhaan mahdollisen tuloksen. Haastattelujen jälkeen aineistot tulee kirjoittaa auki eli litteroida.

Toinen tutkimusmenetelmä, jota pystyn hyödyntämään opinnäytetyössäni, on benchmarking. Benchmarking on menetelmä, jonka perustana on kiinnostus siihen, miten toiset toimivat ja menestyvät. Yleensä benchmarkingissa tutkitaan menestyvää tai menestyviä organisaatioita, pyritään oppimaan niiden menestyksen syitä ja ottamaan käyttöön muualla hyväksi havaittuja tapoja toimia. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014) Omassa tutkimuksessani pystyn hyödyntämään benchmarkingia, mikäli saan sovittua benchmarking-vierailuita Brasiliassa jo toimiviin ulkomaisiin oppilaitoksiin ja seuraamalla heidän toimintaansa. Benchmarkingia voi tehdä myös etsimällä tietoa erilaisista lähteistä internetistä.

Kolmas tutkintamenetelmä, jota pystyn käyttämään, on havainnointi. Havainnoinnin avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi siitä, miten ihmiset käyttäytyvät ja mitä tapahtuu luonnollisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksellinen havainnointi ei kuitenkaan ole perinteistä ihmisten pällistelyä vaan sen on oltava aina mahdollisimman järjestelmällistä. Havainnointi kohdistuu ennalta määrättyyn kohteeseen, ja tulokset pyritään rekisteröimään välittömästi muistiin, esimerkiksi täyttämällä havainnointilomakkeita, kirjoittamalla havainnointi päiväkirjaa tai videoimalla. Havainnointi sopii hyvin esimerkiksi kehittämistehtäviin, joiden kohteena on yksilön toiminta ja vuorovaikutus toisten kanssa. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti, 2014) Omassa tutkimuksessani minun tulee tutkia myös paikallisten opettajien sekä koulujen henkilökunnan toimintaa ja miettiä sen jälkeen, kuinka hyvin esimerkiksi suomalainen opetussuunnitelma sopii tähän kulttuuriin ja mitä tulisi muuttaa.

Näiden tutkimusmenetelmien avulla lähden työstämään omaa opinnäytetyötäni ja pystyn käyttämään työssäni myös monia muita menetelmiä. Nämä menetelmät tuntuvat kuitenkin tällä hetkellä sopivan parhaiten omaan opinnäytetyöhöni.