Sisällys:

1. Johdanto
2. Muuttumattomuuden asenne tukahduttaa menestyksen
3. Mikä on kasvun asenne?
   3.1. Kasvun asenne urheilumenestyksessä
   3.2. Kasvun asenne koulumaailmassa
   3.3. Tutkimukset kasvun asenteesta koulumenestyksen suhteen**
4. Tekijä, joka erottaa menestyvät yritykset muista
   4.1. Johtaja, jolla on muuttumattomuuden asenne
   4.2. Johtaja, jolla on kasvun asenne
5. Erilaisten asenteiden ilmeneminen tiimiyrityksessämme
6. Yhteenveto

1. Johdanto

Asenne vaikuttaa enemmän mahdollisuuksiin menestyä elämässä kuin lahjakkuus tai luonteenpiirteet, toteaa Stanfordin yliopiston psykologian professori ja menestyskirjailija Carol S. Dweck kirjassaan Mindset: menestymisen psykologia (2016). Asenne ei vain tue menestystä vaan on välttämätön osa sitä niin yritysmaailmassa, urheilussa kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. Lukuisat tutkimukset alleviivaavat oikeanlaisen ajattelutavan tärkeyttä.

Arkielämässä puhumme usein oikeanlaisen asenteen merkityksestä. Olemme kuulleet sanonnan “asenne ratkaisee” ja meille on puhuttu hyvästä ja huonosta asenteesta. Kuinka paljon asenne todella ratkaisee ja mitä tieteellä on asiaan sanottavaa? Tässä esseessä pyrin tarkastelemaan kasvun ja muuttumattomuuden asenteen vaikutusta menestykseen. Tarkoituksenani on tehdä lukijalle myös esimerkkien kautta selväksi, miksi ajatus synnynnäisistä ja muuttumattomista ominaisuuksista on paitsi virheellinen, myös haitallinen.

2. Muuttumattomuuden asenne tukahduttaa menestyksen

Arkikielessä puhumme monesti hyvästä ja huonosta asenteesta. Menestyksen kannalta hyvää asennetta kutsutaan tässä tapauksessa kasvun asenteeksi ja menestystä heikentävää asennetta muuttumattomuuden asenteeksi.

Muuttumattomuuden asenne tarkoittaa uskomusta, että ominaisuudet ovat muuttumattomia ja synnynnäisiä (Dweck 2016, 27). Sen mukaan ihmisten älykkyyttä ja lahjakkuuksia ei voida merkittävästi kehittää, vaan tyhmät ihmiset pysyvät tyhminä, kömpelöistä ei voi koskaan tulla urheilijoita ja joillain vain on taiteellisia kykyjä ja toisilla ei. Muuttumattomuuden asennetta ilmentävät esimerkiksi uskomukset, että joku ihminen on syntynyt esimerkiksi urheilijaksi, muusikoksi tai taiteilijaksi ja että synnynnäinen lahjakkuus on välttämätöntä, jos haluaa menestyä jossakin. Muuttumattomuuden asenne sisältää uskomuksen, että jokainen ihminen on jotain, mitä ei voi muuttaa ja mikä asettaa rajat sille, mitä elämässä voi tehdä tai saavuttaa.

Muuttumattomuuden asenne heijastuu sekä itseen että muihin. Tämän asenteen omaava ihminen voi esimerkiksi uskoa olevansa itse älykäs ja luotu menestymään. Samalla kyseinen ihminen uskoo, että jotain toista ei ole luotu kyseiseen asemaan. Tämmöinen ajattelumaailma saattaa siis ilmetä myös ylimielisyytenä, kun kyseinen henkilö uskoo olevansa synnynnäisesti joidenkin ihmisten yläpuolella. Lisäksi muuttumattomuuden asenne ruokkii ja synnyttää kateutta, katkeruutta ja uhriutumista. Jos uskoo, että itseä ei ole tehty johonkin tehtävään tai asemaan mihin joku toinen on tehty, on helppo uhriutua ja jäädä rypemään itsesääliin. Muuttumattomuuden asenteen omaavat ihmiset elävät maailmassa, jossa toiset ovat parempia ja toiset huonompia (Dweck 2016, 194).

Kirjassaan Dweck nostaa esiin useita esimerkkejä, joissa muuttumattomuuden asenteen omaavat ihmiset ovat tukahduttaneet suurenkin lahjakkuuden ja potentiaalin, johtaneet menestyvän yrityksen katastrofin partaalle sekä myrkyttäneet ihmissuhteita ja hyvinvointia. Mikään määrä synnynnäistä lahjakkuutta tai paraskaan ympäristö ei välttämättä riitä menestykseen, jos ihminen omaa muuttumattomuuden asenteen.

3. Mikä on kasvun asenne?

Kasvun asenne (growth mindset) perustuu uskomukseen, jonka mukaan ihmisen perusominaisuudet, kuten lahjakkuus, kyvyt ja luonteenpiirteet ovat kaikki kehitettävissä ja että yksilön potentiaali ei ole ennalta määrätty ja muuttumaton, eikä kenenkään potentiaalia voi ennalta nähdä. (Dweck 2016, 27.)

3.1. Kasvun asenne urheilumenestyksessä

Erityisesti urheilussa on perinteisesti uskottu lahjakkuuteen. Jopa asiantuntijat ovat pitäneet synnynnäistä lahjakkuutta välttämättömänä urheilussa menestymisen kannalta. On hyvin tavallinen uskomus, että kenestä tahansa ei voi tulla huippu-urheilijaa. Kasvun asenne ei kuitenkaan tue tätä ajatusmallia. Sen sijaan lukuisat maailman huiput ovat osoittaneet kyseisen uskomuksen vääräksi.

Yhtenä maailman kaikkien aikojen parhaana nyrkkeilijänä pidetty Muhammed Ali ei ollut luonnonlahjakkuus. Päinvastoin asiantuntijat arvioivat hänen fyysiset ominaisuutensa epäedullisiksi. Hänellä ei ollut voimaa, oikeanlaisia liikkeitä eikä nyrkkeilijän fysiikkaa. Muhammed Ali kuitenkin omasi kasvun asenteen ja teki itsestään maailman huipun. (Dweck 2016, 148–150.)

Myös Michael Jordan, kaikkien aikojen parhaaksi lukuisia kertoja valittu koripalloilija, ei ollut lainkaan lahjakas. Hänen koripallouransa alkuaikoja kuvastaa hyvin se, että hänet poistettiin koulunsa edustusjoukkueesta. Hän ei myöskään päässyt yliopistonsa joukkueeseen, mihin hän olisi halunnut. Hänen sinnikkyytensä oli kuitenkin legendaarista. On sanottu, että Jordan saattoi olla koko urheiluhistorian uutterin ja eniten työtä tehnyt urheilija. Hän harjoitteli enemmän kuin kukaan muu, eikä antanut epäonnistumisten lannistaa. (Dweck 2016, 150–152.)

3.2. Kasvun asenne koulumaailmassa

Kasvun asenteen merkitystä on tutkittu myös koulumenestyksen kannalta. Dweck kertoo kirjassaan esimerkin Garfieldin peruskoulusta, joka on hämmästyttävä esimerkki kasvun asenteen vaikutuksesta koulumenestykseen. Kyseinen koulu oli yksi Los Angelesin huonoimmista peruskouluista. Vaadittiin vain kaksi kasvun asenteen pohjalta toiminutta opettajaa, jotka nostivat koulun kansalliseen kärkeen. Suurin osa kyseisen peruskoulun oppilaista sai kansallisessa matematiikan kokeessa sinä vuonna niin korkeat arvosanat, että niillä olisi päässyt yliopistoon. (Dweck 2016, 116.)

Toinen esimerkki kasvun asennetta edustaneesta opettajasta on Marva Collins, joka kohteli Chicagon kouluista pudonneita oppilaita kuin neroja. Hän opetti lapsia, joista lähes jokainen oli apaattinen ja moni leimattu “kovapäiseksi”, “jälkeenjääneeksi” tai “emotionaalisesti häiriintyneeksi”. Lapset aloittivat toisen luokka-asteen helpoimmista teksteistä, mutta ennen lukuvuoden loppua saavuttivat viidennen luokan vaatimustason. Collins sai oppilaansa innostumaan lukemisesta ja moni hänen “jälkeenjääneistä” oppilaistaan alkoi lukea valtavia määriä vapaa-aikanaan. He alkoivat myös keskustella lukemastaan ja myös heidän mielenlaatunsa muuttui. Opettaja Collins ei uskonut oppilaidensa “jälkeenjääneisyyteen” eikä luokitellut heitä. (Dweck 2016, 117–119.)

3.3. Tutkimukset kasvun asenteesta koulumenestyksen suhteen

Tutkijat ovat osoittaneet, että asenteella on myös suora yhteys koulumenestykseen. Ne oppilaat, jotka omasivat kasvun asenteen, menestyivät Chilessä suoritetussa tutkimuksessa jopa neljä kertaa paremmin kuin muuttumattomuuden asenteen omaksuneet oppilaat. Alla olevassa kuvaajassa kasvun asennetta kuvaa punainen väri ja muuttumattomuuden asennetta harmaa. Vasemmalla puolella näkyy parhaiten menestynyt 20 % ja oikealla puolella huonoiten menestynyt 20 %. (Romero 2015.)

Kuvio 1. 10. luokan oppilaiden suoriutuminen kansainvälisessä kokeessa. (Romero 2015)

Tutkijat ovat myös osoittaneet, että kasvun asennetta voidaan lisätä, kun oppilaille opetetaan neurotieteen todisteita siitä, miten aivot ovat muokkaantuvia ja miten vaivannäkö, uusien strategioiden kokeileminen ja avun hakeminen vahvistaa niitä. Näissä tutkimuksissa oppilaille on opetettu, että aivot ovat kuin lihas, joka kehittyy treenaamisen myötä. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että tämänkaltaisen tiedon opettaminen parantaa opiskelijoiden arvosanoja ja tuloksia. (Romero 2015.)

Hyvä tapa vahvistaa omaa kasvun asennetta on siis neurotieteeseen ja psykologiaan tutustuminen. Muuttumattomuuden asenteesta on helpompi luopua, kun ymmärtää, miten tiede kasvun asenteen taustalla toimii. Muuttumattomuuden asenne perustuu pitkälti opittuihin olettamuksiin ja uskomuksiin. Näyttöä kasvun asenteen tueksi löytyy sen sijaan monilta eri tieteenaloilta.

4. Tekijä, joka erottaa menestyvät yritykset muista

Yritysten menestystä tutkinut Jim Collins perehtyi vuosia selvittämään, mitkä tekijät saivat yritykset menestymään. Collins vertaili samalla toimialla toimivia vertailukelpoisia yrityksiä toisiinsa ja raportoi kirjassaan Good to Great (2001) menestykseen johtavista tekijöistä. Avaintekijäksi paljastui jokaisessa tapauksessa kasvun asenteen omaksunut johtaja. Kasvun asenteen omaksunut johtaja uskoo inhimilliseen kehitykseen, ei aseta itseään muiden yläpuolelle, pyrkii jatkuvasti kehittämään sekä itseään että muita ja kestää virheitä. (Dweck 2016, 190–192.)

4.1. Johtaja, jolla on muuttumattomuuden asenne

Muuttumattomuuden asennetta ilmentänyt ja Chryslerin toimitusjohtajana työskennellyt Lee Iacocca uskoi syvästi synnynnäiseen paremmuuteen. Lahjakas ja suuren menestyksen saavuttanut johtaja oli kuitenkin vähällä tuhota koko Chryslerin olemassaolon, ennen kuin hänet erotettiin tehtävästään. Iacoccaa kuvailtiin pikkumaiseksi ja rankaisevaksi tyranniksi, joka erotti hänet kritisoineet ihmiset ja pyrki kiillottamaan omaa kuvaansa. Muuttumattomuuden asennetta ilmentävän ihmisen tapaan hänellä oli suuri tarve osoittaa omaa etevyyttään, pelätä virheitä, syytellä muita, selitellä sekä arvostella ja tukahduttaa kilpailijoitaan. (Dweck 2016, 198–203.)

4.2. Johtaja, jolla on kasvun asenne

Miten toimii kasvun asenteen omaksunut johtaja? Hyvänä esimerkkinä toimii Jack Welch, joka otti hoitaakseen yrityksen nimeltä GE, kun sen arvo oli neljätoista miljardia dollaria. Kahdessakymmenessä vuodessa Welch nosti yrityksen maailman arvokkaimmaksi yritykseksi, jonka arvo oli jopa 490 miljardia dollaria. Kuinka Welch tämän teki?

Welch ilmensi toiminnassaan kasvun asennetta ja kitki muuttumattomuuden asenteen yrityksestä juuriaan myöten. Hän aloitti menemällä eturintamassa olevien työntekijöiden juttusille kuullakseen, mitä heillä oli sanottavana. Hän arvosti ja kunnioitti työntekijöitään eikä nostanut itseään muiden yläpuolelle. Welch ei myöskään palkannut työntekijöitä suuren akateemisen menestyksen tai ansioluettelon perusteella, vaan etsi ihmisiä asenteen perusteella. Welch teki selväksi, että yrityksessä oli kyse kasvusta, ei omahyväisyydestä. Hän lakkautti elitismin ja palkitsi tiimityöstä yksittäisten ihmisten saavutusten sijaan. (Dweck 2016, 217–222.)

5. Erilaisten asenteiden ilmeneminen tiimiyrityksessämme

Olen pyrkinyt tarkkailemaan asenteita sekä itsessäni että ympärilläni. Olen huomannut, kuinka selkeästi sekä kasvun että muuttumattomuuden asenteet vaihtelevat ja vuorottelevat sekä itsessäni että ympärilläni. Muuttumattomuuden asennetta ilmentää esimerkiksi tarve todistella omaa osaamista ja luokitella ihmisiä esimerkiksi älykkyyden tai lahjakkuuden perusteella. Ihmiset, jotka omaavat muuttumattomuuden asenteen, ovat haluttomia altistamaan itsensä virheille. Tämä on tullut näkyviin esimerkiksi joidenkin projektien myötä. Jos tehtävä on vaativa, eikä siitä ole luvassa välitöntä palkintoa, muuttumattomuuden asenteen omaavat ihmiset jättävät sen mieluummin tekemättä, kuin altistavat itsensä tilanteelle, jossa omat heikkoudet tai osaamattomuus saattaisi tulla ilmi.

Kun tiimillämme oli myytävänä tuote, jonka myynti oli haastavaa ja jonka myynnistä ei tullut henkilökohtaista palkintoa, muuttumattomuuden asennetta edustaneet tiimimme jäsenet jättivät tehtävän hoitamatta. Henkilöt, jotka olivat aiemmin korostaneet omaa osaamistaan ja kokemustaan ja tuoneet sitä jopa liioitellusti muille ilmi, eivät tositilanteessa kyenneet hoitamaan tehtävää, vaan alitajuntainen epäonnistumisen pelko ja omien heikkouksien ja puutteiden ilmi tulemisen mahdollisuus vei motivaation jokaiselta heistä. Sen sijaan kasvun asenteen omannut tiimimme jäsen tarttui tehtävään ilman minkäänlaista aiempaa kokemusta ja sai aikaan tulosta.

Samat muuttumattomuuden asennetta edustavat ihmiset ovat myös kovaäänisimpiä arvostelemaan ja kritisoimaan muita eivätkä aina näe muiden ihmisten vahvuuksia. Kyseinen asenne ilmenee myös haluttomuutena tarttua toimeen tai tehdä mitään, mikä vaatii ponnistelua tai vaivannäköä.

Onneksi myös kasvun asenne näkyy tiimissämme. Halu kehittyä, tehdä töitä ja usko menestykseen ilmenee monella tiimiläisistä. Olen huomannut, että usko menestykseen on yksi selkeä indikaattori, joka erottaa kasvun ja muuttumattomuuden asenteet omaavia ihmisiä. Osa tiimiläisistä uskoo vahvasti menestykseen ja pitää sitä realistisena ja saavutettavana. Samat ihmiset toimivat aktiivisesti menestyksen eteen. Muuttumattomuuden asenteen omaavat tiimiläiset näkevät menestyksen epätodennäköisenä, eivät usko siihen eivätkä toiminnallaan edesauta sitä. Muuttumattomuuden asenteen omaavilla on myös selvästi alhaisempi motivaatio koulua kohtaan, ja he ovat taipuvaisempia tuomaan negatiivisia asioita esiin ja kritisoimaan.

6. Yhteenveto

Oikeanlainen asenne ei ole pelkästään menestystä edesauttava tekijä, vaan se on menestyksen kannalta välttämätön. Kaiken ytimessä on usko kasvuun ja omaan potentiaaliin. Mitä voimakkaampia ovat omat uskomukset synnynnäisistä lahjoista tai omasta rajallisuudesta, sitä epätodennäköisempää menestyminen on.

Kasvun asenteen omaksuminen johtaa tuloksiin. Yhtälö on yksinkertainen. Jatkuva itsensä kehittäminen ja usko itseensä ja omaan potentiaaliin tuottaa menestystä. Eikä kyse ole menestyksestä vain liikemaailmassa tai urheilukisoissa, sillä kasvun asenteen omaksuneet ihmiset menestyvät myös ihmissuhteissa ja omaavat optimistisen ja positiivisen mielenlaadun. Kasvun asenteen omaksunut ihminen ei ole ylimielinen tai ankara, ei koe tarvetta arvostella tai luokitella muita eikä ole tuomitseva muita kohtaan. Sen sijaan hän näkee potentiaalia ympärillään, on ahkera, mieleltään avarakatseinen ja nostaa ympärillään olevia ihmisiä ylöspäin.

Lähteet:

Dweck, C. 2016. Mindset. Menestymisen psykologia. Helsinki: Viisas Elämä Oy

Romero, C. 2015. What We Know About Growth Mindset from Scientific Research. Student Experience Research Network. studentexperiencenetwork.org. Viitattu 1.5.2023. http://studentexperiencenetwork.org/wp-content/uploads/2015/09/What-We-Know-About-Growth-Mindset.pdf