Tämän esseen on kirjoittanut Erika Niemi, Sade Elo & Tuomas Kuusisto

Johdanto

*televisio auki ja sohvalle makaamaan, samalla kun selaat vaivihkaa somea* *bussissa matkustaessa on katse alaspäin ja silmät nauliintunut puhelimeen* *YouTube- videota katsoessasi laitat nopeuden vähintään 1,5 kertaiseksi ja hypit videota eteenpäin päästäksesi sen loppuun nopeammin*

Kuulostaako tutulta? Nämä ovat kaikki esimerkkejä meidän omasta toiminnastamme, johon olemme havahtuneet viime aikoina. Maailma ja ympäristö on muuttunut toisinaan tuskallisen hitaaksi. Vai olemmeko me muuttuneet järjettömän kärsimättömiksi? “Ihmisten keskittymiskyky vähenee kaikkialla maailmassa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat keskittyvät yhteen tehtävään nykyään keskimäärin 65 sekuntia ja toimistotyöläiset 3 minuuttia” (Hari 2023).

Mikä meidät on muokannut tähän pisteeseen, että kaikki pitäisi saada nyt ja heti eikä aikaa odotteluun ole? Kaukana ovat ne ajat, kun nautittiin Aamulehdestä rauhassa kello 6 aamulla kahvikupin kanssa. Tässä esseessä pohdimme ihmisten yhä huononevaa ja kadonnutta keskittymiskykyä, mistä se johtuu, mitä sille voi tehdä ja miten se näkyy nyky-yhteiskunnassa.

Nyky-yhteiskunta

Harin (2023) mukaan keskittymiskyvyn puute ei johdu nykyihmisten heikosta itsekurista, vaan monesta ympäristömme osatekijästä, joista sosiaalinen media ja älypuhelin ovat suurimpia syyllisiä. Myös aivotutkija Katri Saarikiven mukaan ilmiötä selittää muun muassa ärsyketulva, jonka keskellä elämme (Roivanen 2019). Ärsykkeet lisääntyvät samalla kun yhteiskunta muuttuu yhä nopea tempoisemmaksi. Älylaitteiden haitallisuus keskittymiskyvylle ymmärretään, mutta tieto jonkun asian haitallisuudesta ei vielä auta (Hari 2023). Esimerkiksi alkoholi on haitallista, mutta sen myyntiä säännellään Suomessa. Vahvoja alkoholijuomia saa vain valtion omistamasta monopoliyhtiö Alkosta. Lisäksi alkoholia verotetaan alkoholiverolla (Verottaja 2021). Lisäksi alkoholin käyttöä on rajoitettu. Päihtyneenä ei saa ajaa, mennä töihin tai kouluun. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa tehdä mitään, mikä vaatii keskittymistä. Harin mukaan teknologiayhtiötä tulisi säännellä ja verottaa yhtä lailla niiden haitallisuuden vuoksi, kuten muitakin haitallisia aineita. Yksilö tekee kyllä itse ratkaisun käyttääkö esimerkiksi puhelinta työajalla (haitallisesti), mutta jos ympäristö mahdollistaa sen, on yksilön vaikea säännellä itse omaa käyttäytymistään, varsinkin kun samalla suurissa teknologiayhtiöissä, istuu toimistoissa tuhansittain työntekijöitä, joiden ainut tehtävä on yrittää saada sinut uppoutumaan someen ja vaipumaan loputtomaan scrollaukseen. (Hari 2023.)

Heikentynyt keskittymiskyky ymmärretään muissakin yrityksissä, kuin vain suurissa teknologiayhtiöissä. Markkinoinnista ja viestinnästä on tullut nopeatempoisempaa. Mainokset ovat lyhyempiä ja antavat erilaisia ärsykkeitä intensiivisesti, jotka sitovat katsojaa. Viestinnästä taas on tullut populismia, koska nopeat ja yksinkertaiset viestit saavat enemmän kannatusta, sillä niitä ei tarvitse pohtia syvällisemmin, mikä vaatisi keskittymistä (Hari 2023). Lisäksi yritysten palvelut ja tuotteet ovat tehty yksinkertaisiksi: lähikaupasta saa lounaan valmiiksi pakattuna, ulkomaille lähtiessä valitset vain sopivamman matkapaketin ja taloa rakentaessa käytät avaimet käteen palvelua. Tämä loputon nopeus ja asioiden yksinkertaistaminen ei vaadi meiltä enää samanlaista keskittymiskykyä kuin ennen tai laajaa tiedon hankintaa.

Yhteiskunnan kasvava nopeus on tuonut mukanaan stressin. Loputon kiire ja suorittaminen uuvuttavat meidät. Väsyneenä ihminen sortuu herkemmin nopeata tyydytystä tarjoaviin aineisiin, kuten sokeriin tai puhelimen selailusta saatuun dopamiiniin. Kiire tuntuu kuitenkin ristiriitaiselta, kun nykyään kaiken voi saada valmiiksi paketoituna ja nopeasti. Kiire onkin enemmän psykologinen kuin todellinen. Heikko keskittymiskyky katkaisee tekemisen, jonka seurauksena kaikki asiat tapahtuvat samanaikaisesti, kun pompimme eri asioiden välillä. Kun kaikki asiat tapahtumat samanaikaisesti, tehtävät myös valmistuvat hitaasti ja huonolaatuisina. Yhteiskunnan kasvava nopeus ja yritysten muutoskykyisyys ihmisen käyttäytymisen muuttuessa, ovat luoneet noidan kehän.

Miten keskittymiskyky vaikuttaa elämään

Tällä hetkellä tietynlaisena muoti-ilmiönä tuntuu olevan erilaisten diagnoosien hakeminen esimerkiksi ADHD:lle ja autismille. Ihmiset osaltaan hakevat selitystä ja perustelua omalle käytökselleen lääkärinpaikkeilta, ymmärtämättä sitä, että monesti oireet ovat itse aiheutettuja. Itseaiheutettu keskittymishäiriö, eli ADT (attention deficit trait), vaivaa yhä useampaa meistä. Osaltaan voimme syyttää ympäristöä ja työelämää (Tola 2019.)

ADT:stä kärsivillä ihmisillä on heikko keskittymiskyky, joka muistuttaa tarkkaavuushäiriöisen keskittymiskykyä. ADT ei kuitenkaan ole neurologinen häiriötila kuten esimerkiksi ADHD. Jos ADT:stä kärsivä ihminen on rauhallisessa tilassa, hän keskeyttää pian itse itsensä tarttumalla esim. Kännykkään. ADT ei synny hetkessä, vaan vaatii pitkäaikaista kuormittumista ja sähellystä. (Tola 2019.) Eikö edellä mainittu kuvaa lähes jokaista meitä?

Uskoaksemme jokaisella meistä on omakohtaisia kokemuksia huonosta keskittymiskyvystä, on se sitten johdannon esimerkkien kaltaisia tai muuta asiasta toiseen hyppimistä. Mikäli keskittymiskyky on vain osaltaan hukassa, eikä kyseessä ole esim. Diagnosoitu tai diagnosoimaton sairaus vaikuttaa se yksilön toimintakykyyn ja elämään vain lievästi ja saattaen ärsyttää eniten yksilöä itseään. Kuitenkin keskittymishäiriö tuo mukanaan usein sosiaalisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa elämään isommin.

Keskusteluja käydessä toisinaan keskusteluun keskittyminen ja oman mielenkiinnon hiipuminen, oman vastausvuoron odottaminen ja hyppivät vastaukset saattavat saada aikaan vastapuolessa tunteen, että henkilöllä ei ole mielenkiintoa keskustella hänen kanssaan tai keskustelun käyminen on raskasta molemmille osapuolille.

Usein työ- ja kouluelämässä keskittymiskyvyn puute ajatellaan myös häiriökäyttäytymisenä. Keskittymisen puute saattaa kostautua yksilölle siinä, miten hänet nähdään omassa ympäristössään. “Tietyissä olosuhteissa esimiehet ja kollegat, mutta myös opettajat ja kouluttajat tulkitsevat keskittymiskyvyn puutteen laiskuudeksi tai tyhmyydeksi” (Terveyteni 2023).

Asioiden nopea tarkastelu ja infotulva, joka on räätälöity algoritmien mukaan, vaikuttaa kokonaiskuvien muokkaantumiseen. Teknologiayhtiöt ovat luoneet tarkat profiilit käyttäjistään ja syöttävät näille koukuttavaa ja triggeröivää materiaalia. Näin yhtiöt voivat vaikuttaa mielipiteisiin huomamattamme, kun sisältö on räätälöity jokaiselle yksilölle sen mukaan, kuinka kauan vietämme aikaa sovelluksen parissa (Hari 2023.) Onneksi teknologiayhtiöt tavoittelevat ensisijaisesti käyttöaikaa, joka on heidän tulonlähteensä. Mitä kauemmin sovelluksien parissa vietetään aikaa, sitä enemmän sisään voidaan upottaa maksullista mainontaa. Toisaalta emme voi tietää mitä teknologiayhtiöt tulevat tavoittelemaan jatkossa, tai mitä ne todella tavoittelevat tällä hetkellä. Jokaisen yksilön kannattaakin muistaa, että näillä yhtiöllä on suuri potentiaali ja valta mielipidevaikuttamisessa.

Miten keskittymistä voi parantaa

Omaa keskittymiskykyään voi parantaa, sekä yllä mainitusta ADT:stakin voi parantua. Omaan tekemiseen keskittyminen sekä aivoille uudenlaisen käyttämisen tavan opettelu syntyy toistojen sekä havahtumisten kautta. Mikäli kirjan lukeminen takkuaa, mutta intoa siihen löytyy, olisi hyvä pysähtyä havainnoimaan tekemistään ja omaa ajatusmaailmaansa. Kauanko pystyt lukemaan kirjaa, ja mitä tapahtuu, kun huomio herpaantuu? Mitä ajatuksia tilanteessa tulee mieleen? Entä milloin käsi alkaa hamuamaan puhelinta? Jos puhelin häiritsee keskittymistä, Saarikivi vinkkaa laittamaan sen kokonaan toiseen huoneeseen kuin missä itse on (Roivainen 2021.)

YTHS:n artikkelissa (n.d.) painotetaan sitä, että uusia asioita opeteltaessa tulisi prosessille antaa ainakin 3 viikkoa aikaa. Ihmisten luomat rutiinit ja uudet tavat vaativat aikaa ja useita toistoja, joten oman keskittymiskyvyn kasvattaminenkaan ei ole helposti ja nopeasti ratkaistava ongelma, johon auttaa vain puhelimen sulkeminen.

YTHS (n.d) on listannut elämän eri osa-alueille tapoja, joilla tukea keskittymiskyvyn kasvattamista:

Arjen perusasiat:

Uni – Iltarutiinien luominen on eduksi. Rauhallinen toiminta illalla, kuten esimerkiksi lukeminen, neulominen, iltapalan syönti tai television katselu sohvalla antaa aivoille merkin siitä, että on aika hidastaa ja käydä pian nukkumaan.

Ravitsemus – Ruokailutottumuksissa kannattaa pysähtyä miettimään, syötkö säännöllisesti ja monipuolisesti? Juotko tarpeeksi vettä? Korvaatko energiavajetta kahvin juonnilla?

Liikunta – Liikkumisella pystyt säätelemään omaa vireystilaasi. Jo pienikin liike voi nostaa vireyttäsi niin, että pystyt keskittymään paremmin opiskeluun.

Opiskelu ja työ:

Ajattelutyötä on tärkeä muokata aivoille sopivaksi eli kognitiivisesti ergonomiseksi. Se tarkoittaa ylimääräisten ärsykkeiden karsimista, työn oikeaa tauottamista ja keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan.

Arjen aikataulu – Suunnittele viikko merkitsemällä kalenteriin opiskeluajat ja vapaa-aika. Ole realistinen ja huomioi tarvitsemasi palautuminen.

Pomodoro-tekniikka – Työskentele aluksi 25 minuuttia ja pidä sitten 5 minuutin tauko. Toista tämä. Neljän samanlaisen jakson jälkeen pidä pidempi tauko, esimerkiksi puoli tuntia.

Puhelin piiloon – On hyvä kiinnittää tietoisesti huomiota siihen, kuinka usein puhelin saa huomion herpaantumaan. Kokeile kolmen viikon ajan tietoisesti muuttaa tottumuksiasi niin, että avaat puhelintasi päivittäin harvemmin. Silloin kun avaat puhelimen, voit keskittyä sisältöön hieman pidemmän ajan. Puhelimen laittaminen pois näkyviltä ja pitäminen äänettömällä saattaa auttaa. Voit hyödyntää myös puhelimeen asetettavia aikarajoja esimerkiksi sosiaalisen median käytön suhteen.

Mielen taidot:

Mindfulnessilla tai tietoisuustaidoilla tarkoitetaan kykyä olla läsnä juuri käsillä olevassa hetkessä. Nykyhetkessä oleminen tarkoittaa sen tarkkailemista, mitä itsessä tai ympäristössä tapahtuu – kuitenkaan arvostelematta ja tuomitsematta havaitsemaansa. Se auttaa myös keskittymään olennaiseen.

Arvot – mihin haluan oikeasti käyttää aikaani?

Usein voi käydä niin, että päivät kuluvat kuin automaattiohjauksella ja täyttyvät asioista, joiden merkitystä on vaikea tunnistaa. Voi olla vaikea päättää, mihin keskittyisi ja panostaisi. Mieti, mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat sinulle tärkeitä. Mihin oikeasti haluaisit käyttää aikaasi, jos kaikki olisi mahdollista?

Pohdinta

Keskittymishäiriö tai keskittymiskyvyn puute ovat pääasiassa länsimaisen elämäntavan tulosta (Terveyteni 2023). Toisinaan kuulee ihmisten kaipaavan aikaan, jolloin ei ollut puhelimia, tai sitten niiden ominaisuuksina oli tekstiviestit, puhelut ja matopeli. Elämä ei ollut sidoksissa lyhytvideoihin, nopeisiin häiriötekijöihin ja jatkuvaan kiireen tuntuun. Puhelimien ja internetin palvelujen kehittyminen on tuonut myös paljon hyvää, mutta totuus on, että puhelin kädessä syntyminen tulee muokkaamaan sosiaalisia taitoja, aiheuttamaan ongelmia tunteidenhallinnassa sekä tiedon saamisessa ja sen sisäistämisessä.

Toisinaan on ärsyttävää herätä havahtumaan kuinka helposti puhelimen nappaa käteensä viihdyttääkseen itseään, kuinka iltaisin nukkumaan mennessä tajuaa pyörineensä useamman tunnin TikTokissa videoita katsellen tai miten keskusteluissa ei toisinaan siedä hiljaisia hetkiä, vaan silloin ratkaisuksi hamuillaan puhelinta käteen ja paetaan tilanteesta.

Pohdimme myös, että heijastuuko tämä kärsimättömyys meidän pajoihimme? Dialogit ovat (toisinaan) hidastuneet, mutta vauhti on vielä aika kova. Tähän on toki monta selittävää tekijää, kuten pajan aihe, joka herättää tunteita, dialogin suunta sekä “uudenlaisen” keskustelukulttuurin opettelu. Meistä monikaan ei varmasti ole ollut aiemmin ympäristössä, jossa dialogitaitoja käytetään näin paljon. Kuitenkin osa meistä antaa paremmin tilaa rauhallisuudelle ja pysähtymiselle kuin toiset. Olisikin mielenkiintoista toteuttaa ADT- testit Empirian sisällä ja katsoa, ketkä “diagnosoitaisiin” itse aiheutettuun keskittymishäiriöön tai diagnosoitaisiinkaan ketään- tästä voisi tehdä myös leikkimielisen kilpailun ja katsoa, ketkä arvaisivat oikein. Keskittymiskyvyn puute tuntuu olevan myös tilanteesta ja ympäristöstä riippuvaista.

Keskittymiskyky ongelmat vaivaavat yksilötasolla, jotka on helppo havaita omassa elämässä. Keskittymiskyvyn puute on muutakin, kuin yksilön ongelma. Ihmiskunta on tällä hetkellä suurien ongelmien edessä, jotka kaipaavat ratkaisuja. Hari (2023) on huolissaan siitä, kuinka voimme ratkaista ilmastonmuutoksen, kun keskittymistä rikotaan koko ajan. Keskittymiskyky, joka on sirpaleina, saa meidät keskittymään nopeisiin ja epäolennaisiin ongelmiin. Todelliset pitkäntähtäimen ongelmat, joiden ratkaiseminen vaativat syvää keskittymistä ovat vailla ratkaisijaa.

Lähteet:

Hari, J. 2023. Kadonnut keskittymiskyky. Viitattu 24.10.2023. Bazar Kustannus. Helsinki.

Roivainen, R. 2021. Onko sinun vaikea keskittyä kirjan lukemiseen? Paranna keskittymiskykyäsi näillä aivotutkijan vinkeillä. Verkkosivu. Viitattu 18.10.2023 https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/miten-parantaa-keskittymiskykya

Terveyteni. 2023. Keskittymishäiriöt; Syyt, hoito ja apu. Verkkosivu. Viitattu 16.10.2023 https://terveyteni.com/keskittymish%C3%A4iri%C3%B6t-aiheuttavat-hoitoa/

Tola, T. 2019. Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa, kun lopettaa voivottelun ja ryhtyy toimeen – lue aivotutkijan neljä neuvoa! Viitattu 18.10.2023

https://yle.fi/a/3-10472461

Verottaja. 2021. Alkoholi- ja alkoholijuomavero – verolliset tuotteet ja veron määrä. Verkkosivu. Viitattu 17.10.2023.

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/alkoholijuomavero/

YTHS. N.d. Keinoja parantaa keskittymiskykyä. Verkkosivu. Viitattu 16.10.2023 https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/keskittyminen/keinoja-parantaa-keskittymiskykya/