Johtajan ja tiimin kymmenen käskyä

Hyvällä johtajaan voidaan liittää useita ominaisuuksia. Yksi niistä on varmuus. Häntä ei hetkauta yllättävät tapahtumat, eikä siten levitä paniikkia muuhun henkilöstöön omalla epävarmuudella. Epävarma olemus luo epäluottamusta. Miten muu henkilöstö voi luottaa johtajaan, joka on epävarma. Se johtaja, joka on menettänyt luottamuksen, ei ole enää johtaja. Henkilöstön tulee siis pystyä luottamaan johtajaansa myös vaikeina aikoina.

Johtajan varma olemus epävakaassa tilanteessa ei saa tietenkään johtua välinpitämättömyydestä tai ylettömästä itsevarmuudesta. Hyvä varmuus syntyy, kun johtaja on perehtynyt erilaisiin sekä mahdollisilta tai mahdottomilta vaikuttaneisiin skenaarioihin. Ei ole hätää, kun on etukäteen tiedossa, mitä saattaa tapahtua ja miten tähän tullaan reagoimaan.

On siis olemassa hyviä ja huonoja skenaarioita ja niihin kaikkiin strategiat, joiden avulla yritys selviää eteenpäin. Risto Siilasmaa kutsuu tätä paranoidiksi optimismiksi. Tarkemmin se tarkoittaa sitä, että samaan aikaan kun on peloissaan mahdollisista ongelmista, uskoo, että ne voidaan ratkaista. Ollakseen paranoidi optimisti, johtajan on oikeasti täytynyt laatia todennäköisiä sekä epätodennäköisiä skenaarioita ja perehtynyt niihin toden teolla. Paranoidi optimisti antaa johtajalle kyvyn reagoida nopeasti tarpeen vaatiessa. Yrityksen näkökulmasta nopea reagointi kyky on positiivinen ominaisuus, sillä useimmiten kriisitilanteessa se auttaa selviytymään muutoksesta sujuvammin. (Siilasmaa 2018, 174).

Paranoidi optimismi on yrittäjämäisen johtajuuden ydin. Siilasmaa on kehittänyt ajatuksen yrittäjämäisestä johtajuudesta johtaessaan 18 vuoden ajan F-Securea. Se sisältää kymmenen osatekijää, jotka kuvastavat yrittäjämäistä johtamista. Nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joista jokainen hyötyy työssään, oli sitten johtaja tai ei. (Siilasmaa 2018, 168). Esittelen seuraavassa lyhyesti nämä yrittäjämäisen johtajuuden osatekijät.

1. Vastuuntunto

Aito välittäminen kaikesta yritykseen liittyvistä asioista kuten kollegoista, asiakkaista ja liiketoiminnasta. Asioista, joita ei tunne omakseen ei välitä yhtä lailla kuin omistaan. Välittämisen kannalta omistajuuden tunne on tärkeä yrittämäisessä johtajuudessa. Se johtaa vastuunkantoon välinpitämättömyyden sijaa. (Siilasmaa 2018, 168, 169).

2. Tosiasioiden tunnustaminen

Välttely eikä sivuuttaminen toimi, kun on kyse tosiasioista. Ongelmien julki tuleminen on ainoa tapa, millä ne saadaan käsiteltyä. Silloin saadaan korjattua ongelman taustalla olevat syyt ja siten vältettyä mahdollisesti tulevaisuudessa saman ongelman toistuminen. Huonojen tosiasioiden eli ongelmien tulee siis tulla julki ja tähän auttaa se, että tieto otetaan positiivisesti vastaan. Siilasmaan suosikki hokema on ”Uutisten puuttuminen on huono uutinen. Huono uutinen on hyvä uutinen. Hyvä uutinen ei ole uutinen lainkaan.” (2018.) Huonokin uutinen on siis hyvä, silloin kuin se tulee julki. Henkilölle, joka tämän huonon uutisen tuo muiden tietoisuuteen, tulee olla kiitollinen. Siten uskallus tuoda huonoja uutisia esiin lisääntyy. (Siilasmaa 2018, 170).

3. Sinnikkyys

Yrittäjämäinen johtaja uskoo, että tilanteesta kuin tilanteesta selvitään. Aina asioille löytyy jokin ratkaisu. Töitä ratkaisun eteen tulee tehdä sinnikkäästi, eikä luovuttaa. (Siilasmaa 2018, 170).

4. Riskienhallinta

Riskien analyyttinen käsittely ja päätöksen teko sen pohjalta on tärkeässä roolissa riskienhallinnassa. Riskejä ei tule minimoida, välttää tai ottaa sokeasti. Riskit kuuluvat yritystoimintaan ja analyyttisesti käsittelemällä ne vievät liiketoimintaa parhaimmalla tavalla eteenpäin. (Siilasmaa 2018, 171).

5. Opinjano

Yrittäjämäinen johtaja ajattelee, että jokainen haaste, ongelma tai huono uutinen on tilaisuus oppia ja kehittyä. Kenenkään ei ole syytä unohtaa oppimisen merkitystä ja tärkeyttä. Johtaja voi delegoida asioista muille, mutta omaa oppimista ei voi suorittaa kuin itse. (Siilasmaa 2018, 171).

6. Herpaantumaton fokus

Johtaja voisi käyttää aikaansa tunteja poukkoilen eri asioiden välillä. Siilasmaa korostaa, että on tärkeää tunnistaa, mitkä asiat ovat oikeasti johtajan huomion arvoisia ja mihin fokusoimalla omaa ajattelua yritys edistyy haluttuun suuntaan. (Siilasmaa 2018, 171, 172).

7. Katse taivaanrantaan

Johtajan tehtävä on suunnata katse tulevaisuuteen, jotta strategia, kilpailutilanne ja asiakkaiden tulevat tarpeet ovat tiedossa ja niitä kohti osataan kulkea. Yrittäjämäisen johtajan tehtävä on huolehtia tulevaisuudesta enemmän kuin nykyhetkestä. (Siilasmaa 2018, 172).

8. Mukavien ja arvostamiesi ihmisten tiimi

Tyytyväiset työntekijät ovat yrityksen kulmakivi. Johtaja voittaa ja häviää yhdessä tiiminsä kanssa ja tämän tiimin tulee nauttia tehtävästään. Onnellisuus on tärkeä arvo niin liiketoiminnan menestyksen kuin yksilöiden kannalta ja sen aitona lähteenä ovat aina toiset ihmiset. (Siilasmaa 2018, 172).

9. Kysy miksi

Kysy kysymyksen ”mitä” sijaan ”miksi”. Tämä kysymys pakottaa ajattelemaan syvemmin. On helppo vastata kysymyksiin ennemmin kuin miettiä miksi asiat ovat näin. Siksi kannattaa kysyä ”miksi”. (Siilasmaa 2018, 173).

10. Älä lakkaa unelmoimasta

Yrittäjyyttä on se, että tekee todeksi sellaista, mitä ei ennen ole ollut. Yrittäjämäinen johtaja osaa ja uskaltaa ajatella uuden luomista ja menee rohkeasti sitä kohden. (Siilasmaa 2018, 173).

Nämä osatekijät vaikuttavat varsin loogisilta asioilta yrittäjämäisen johtajan kuvauksessa. Myös Apaja voisi käyttää niitä toiminnassaan. Oikeastaan nämä kymmenen kohtaa voisivat olla kuin tiimityön kymmenen käskyä. Muutamia näitä olemme tiiminä käsitelleet enemmän, kuten vastuuntuntoa. Tuttua tutumpi kysymys on, kuka ottaa vastuun mistäkin asiasta. Sen sijaan olemmeko olleet tarpeeksi taivaanrannan maalareita, unelmoijia ja analyyttisia riskinottajia? Entä olenko itse ollut joryn jäsenenä ja business leaderina toiminut kaikkien kymmenen käskyn mukaisesti? Kumpaankin vastaan, että ei varmasti ole ollut näin.

Itselleni kohta yhdeksän ”miksi?” osui parhaiten. Ensinnäkin olen huono kysymään minkäänlaisia kysymyksiä. Itseasiassa en pelkää esittää kysymyksiä, mutta olen jo pidemmän aikaa tiedostanut, etten välttämättä osaa esittää kysymyksiä niin, että pääsisimme olennaisiin asioihin kiinni. Oli valaisevaa lukea, kuinka kysymys sanallakin on merkitystä kysymyksen asettelussa. On kuitenkin tärkeää pysähtyä miettimään asioita, vaikka mentäisiin koko ajan eteenpäin. Hetken pysähdys voi paljastaa, onko työtä tehty oikeaan suuntaan vai viekö se vain näennäisesti meitä kohti tavoitteita. Haastan itseni jatkossa harjoittelemaan analyyttisempien kysymysten asettelua, jotta ne veisivät meitä paremmin kohti päämäärää.

Apajan tiiminä sen sijaan haastan keskittymään fokukseen. Se saisi näkyä enemmän pajasuunnittelussa ja muutenkin toiminnassa. Mitä me tiiminä osataan ja mihin me haluamme päästä? Tämä on varmasti erityisesti joryn tehtävä, mutta myös koko tiimin ymmärrys fokusoinnin vaikutuksesta on ratkaiseva. Ymmärretään, miksi keskitymme tiettyihin asioihin ja sitä myötä saavutamme tavoitteitamme. Nimittäin sellaisia me juuri asetimme meille.

Lähteet:

Siilasmaa, R. 2018. Paranoidi Optimismi. EU: Tammi.