Usein yrityksen tärkeimpänä pääomana on ainutlaatuinen osaaminen jonkin tietyn asian suhteen. Yrityksen tieto-taito on sen arvokkainta omaisuutta, ja riippuen alasta, sen kehittäminen on kaiken ydin mikäli halutaan säilyä kilpa-asemassa markkinoilla. Riitta Viitala esittää teoksessaan ”Johda osaamista!” ajatukse, että ”tulevaisuuden keskeisiä menestystekijöitä ovat kyky oppia kokemuksesta, kyky hankkia, käsitellä ja hyödyntää tietoa sekä kyky kehittää menetelmiä, joilla voi tehostaa oppimisprosesseja.” Vaikka markkinointistrategiat tai myyntistrategiat olisivat kuinka timanttisia, tulevaisuudessa ei tule pärjäämään, ellei pysy osaamisessa niin sanotusti aallon harjalla. Toki tämä vaikuttaa joillain aloilla enemmän kuin toisilla. Kuitenkin työssään on kehityttävän niin videopalveluita tuottavan yrityksen, ohjelmistoja tuottavan yrityksen kuin lääkärinkin. Sen enempää lääkärien tutkimuksista ja teorioista tietämättä, uskon, että sielläkin uuden tiedon omaksuminen on ensisijaisen tärkeää. Sen sijaan ohjelmistoyrityksen tieto-taidon päivittämisen tärkeyden ymmärrän. Uusia kieliä ja teknologioita kehittyy niin valtavaa vauhtia, että yrityksen ja sen työntekijöiden tulee todella olla halukkaita kehittämään osaamistaan pysyäkseen kilpailukykyisenä kilpailijoilleen. Jos yritys keskittyy vain työn tehostamiseen, kehitys alkaa pikkuhiljaa hidastumaan.

Näiden asioiden pohtiminen tällä hetkellä on oleellista meidän valmistuessa alle puolen vuoden sisällä. Osa jatkaa palkkatöihin ja osa jää pyörittämään Valuen videotuotantoa ja osa koulutusvientiä. Itse olen ollut mukana videotuotannon porukassa. Ohjelmistotuotannon tavoin, videotuotanto kehittyy valtavaa vauhtia. Kalustot, tekniikat, teknologiat. En tarkalleen tiedä kauanko dronet ovat olleet markkinoilla, mutta ne kuvausyhtiöt, jotka tajusivat siitä aikoinaan napata ensimmäisinä koppia, saivat tarjottua asiakkailleen jotain sellaista, mitä muut eivät vielä tarjonneet. Koska yrityksen pyörittäminen valmistumisen jälkeen tulee muuttumaan opiskelijastatuksesta ”oikeiksi töiksi” tulee näihin alusta asti kiinnittää huomiota. Kuinka Value osaltaan pystyy varmistamaan kehittyvän asemansa tulevilla markkinoilla?

Viitala kertoo kirjassaan tietopääoman jakamisesta kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat inhimillinen pääoma, aineeton pääoma ja strateginen reservi. Inhimillinen pääoma koostuu työntekijöiden osaamisesta, motivaatiosta ja sitoutumisesta. Aineeton pääoma puolestaan koostuu datasta, informaatiosta, immateriaalioikeuksia ja organisaatiosta. Strateginen reservi koostuu yrityksen kyvystä tuottaa ja tuotteistaa innovaatioita.

Valuessa videotuotannossa inhimillinen pääoma tarkoittaisi yksinkertaisesti tiimiläisten osaamista muun muassa kuvauksessa ja editoinnissa. Aineeton pääoma taas tuotetusta materiaalista ja itse tiimistä. Strategista reserviä olemme taas päässeet käytännössä harjoittelemaan koko opintojemme ajan.

Osaamisen johtaminen tulee ottaa yhtä tärkeäksi pohdittavaksi seikaksi johdossa kuin muutkin strategiat. Minusta tämä ajatus tuntuu niin itsestään selvältä, että tuntuu kaukaiselta ajatella, etteikö sitä jossain yrityksissä huomioitaisi. Tässäkin asiaan lienee vaikuttanut Proakatemian opiskelumalli, joka opettaa tähän alusta asti. Tätä toteutetaan myös käytännön tasolla Proakatemian ja tiimien reagoidessa nopeasti kehitettäviin kohteisiin. Mikäli jonkin keino ei toimi, kokeillaan seuraavaa ja halutaan kehittää sitä. ”Osaamisen johtaminen yrityksessä on jatkuvasti liikkeessä oleva, monitasoinen ja -tahoinen ilmiö.” Tässäkään yritys ei voi tuudittautua tai tyytyä tilaan, jossa osaaminen olisi jollakin tapaa ”valmista”.

Se on eräänlainen yrityksen tulevaisuuden tahtotila. Yrityksellä tulee olla yhteinen näkemys siitä missä ollaan ja minne ollaan menossa. Usein yrityksen visio ja missio pystyvätkin vastaamaan tähän kysymykseen, mutta usein se vaatii vielä tarkempaa ja käytännönläheisempää tarkastelua. Kun nämä ovat selkeitä, voi yritys toteuttaa osaamisen johtamista.

On myös hyvä huomata ja ymmärtää että oppiminen harvoin etenee lineaarisesti. Nopeus voi vaihdella ja joskus se voi jopa muodostua pullonkaulaksi yrityksen kehittymiselle. Ehkä osaamisvaatimuksiin ei pystytä vastaamaan, osaajia ei ole tarpeeksi, ei pystytä yhdistämään tarvittavia osaamisia tai yksinkertaisesti taitotaso ei ole tarpeeksi korkealla.

Muutos ja oppiminen ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Osaltaan muutos haastaa osaamista, kun samalla osaaminen mahdollistaa muutosta. Parhaimmillaan tämän voi nähdä eteenpäin pyörivänä pallona, jossa nämä osatekijät kiihdyttävät toinen toistaan vieden yritystä eteenpäin.

Lipman-Blumen ja Leavitt (2000).