Tampere
25 May, Saturday
14° C

Proakatemian esseepankki

Itseluottamus osana yrittäjyyttä



Kirjoittanut: Inka Tikkanen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Itseluottamus - kestomenestys mielessä
Makke Leppänen, Niko Leppänen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.
Johdanto:

Tämän esseen on kirjoittanut Inka Tikkanen tiimistä Saawa Osk. Opiskelen kolmatta vuotta yrittäjyyttä ja tiimijohtamista TAMK:in Proakatemialla. Perustamme opintojemme alkuvaiheessa tiimiyrityksen noin 20 henkilön voimin ja pyöritämme oikeaa liiketoimintaa vähintään valmistumiseemme saakka. Meillä on vapaus valita, mitä taitoja opettelemme ja millaista eri liiketoimintaa harjoitamme opintojemme aikana. Yrityksellämme on jo alusta saakka kustannuksia kuten vuokra ja kirjanpitokustannukset. Näiden lisäksi pääomaa tarvitaan liiketoiminnan aloittamiseen. Kun projekteja lähdetään toteuttamaan, tavoitteena on lähes aina pystyä myös maksamaan projektiin osallistuneille korvaus tehdystä työstä.

 

Monesti jossain kohtaa kipuillaan muun muassa hinnoittelun kanssa. Mitä hintaa tällaisella osaamisella ja opiskelijataustalla kehdataan pyytää? Monesti hinnoittelu on asia, mikä vaatii itseluottamusta. Itseluottamusta tarvitaan myös esimerkiksi myynnissä. Kuinka perustelen asiakkaalle sen, että miksi työ pitäisi tilata mieluiten meiltä, eikä kilpailijalta. Uuden yritystoiminnan perustamisvaiheessa hyvin todennäköisesti tullaan myös epäilemään sitä. Oman yritysidean takana seisominen tällaisissa tilanteissa vaatii myös itseluottamusta.

 

Sorrun itse välillä pessimistiseen ajatteluun, mikä on myrkkyä itseluottamukselle. Saatan innostua jostain ideasta ja ampua sen alas itse esimerkiksi siksi, että en uskalla luottaa itseeni projektin johtajana. Saatan myös pelätä epäonnistumista. Tällaisen ajatusmaailman takia päätin perehtyä hieman aiheeseen.

 

Itseluottamus ja sen rakentaminen:

Meissä kaikissa on itseluottamusta jo luonnostaan. Emme osaa lapsena murehtia tai hävetä mitään vaan se kehittyy vasta iän myötä. Kokeilimme lapsena rohkeasti kaikkea uutta kuten kävelemistä, puhumista tai uusia leikkejä. Tätä kutsutaan luontaiseksi itseluottamukseksi. (Leppänen. 33. 2017.) Itseluottamusta voi vahvistaa ulkoisten tekijöiden kautta. Leppästen mukaan ulkoinen itseluottamus rakentuu esimerkiksi seuraavien asioiden kautta:

 

  • kokemus
  • tiedot
  • taidot
  • kasvatus
  • valmistautuminen
  • onnistumiset
  • menestys
  • myönteinen palaute (Leppänen. 34. 2017.)

 

Osa näistä asioista on sellaisia, joihin voimme vaikuttaa ja osa ei. Projektia tai uutta liiketoimintaa perustettaessa asiasta voi tutkia teoriaa. Toteutustapaa voi testata ennen myymistä ja sitä kautta taito ja valmistautuminen myös vahvistaa itseluottamusta. Tietoa ja taitoa voi myös kasvattaa sparrailemalla muiden ihmisten kanssa. Heiltä voi tulla hyviä vinkkejä tai arvokasta tietoa. Omaa ajattelua voi laajentaa sen kautta. Itse täytyy myös jossain kohtaa vetää raja ja lähteä vain tekemään. Tekemisen kautta itseluottamus tekemiseen kasvaa. Kokemus karttuu tekemisen kautta ja palautetta kannattaa pyytää asiakkailta ja sparrailukavereilta. Oman toiminnan miettiminen ja jatkuva kehittäminen tuo väistämättä mukanaan myös onnistumisia ja myönteistä palautetta. Jos ikävän asian kohtaa nöyrästi ja avoimesti, omasta vuorovaikutuksestakin voi saada hyvää palautetta, vaikka itse työn suhteen olisikin tapahtunut jokin moka.

 

”Henkinen hyvinvointi ja mielen tyyneys ovat perustilanne” (Leppänen. 51. 2017).

 

Esimerkiksi masentuneen ihmisen itseluottamus on hyvin todennäköisesti eri tasolla, kun mieleltään terveen ihmisen. Mielestäni tämä on tärkeää tiedostaa. Omaan henkiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin mielestäni kannattaa panostaa, jotta myös omaa itseluottamusta pystyisi paremmin ylläpitämään.

 

Biologisen immuunijärjestelmän lisäksi meiltä kaikilta löytyy psykologinen immuunijärjestelmä. Vahva psykologinen immuunijärjestelmä varmistaa, että stressin kaltaiset mielen häiriötilat pysyvät hetkellisinä. (Leppänen. 61. 2017.)

 

Ylimielisyys ei ole sama asia, kun itseluottamus. Itseensä luottava ihminen ei koe tarvetta todistella muille omaa riittävyyttään ja erinomaisuuttaan. (Leppänen. 2017.) Tämä on mielestäni hyvä muistaa omaa itseluottamusta rakentaessa.

 

Pohdintaa:

Olen huomannut proakatemialla kahta eri ihmistyyppiä. Toiset ovat niitä, jotka pyrkivät vahvistamaan itseluottamustaan mahdollisimman perusteellisesti tutkimalla aihetta ja etsimällä tietoa. Toiset ovat niitä ketkä saavat hyvän idean ja lähtevät heti toteuttamaan sitä. He saattavat sparrailla matkan varrella muutaman henkilön kanssa ja etsiä matkalla lisätietoa, mutta tekeminen ja edistyminen ovat heidän päätoimintonsa. Ne keltä puuttuu itseluottamusta eivätkä myöskään uskalla aloittaa asioita eivät saa paljoa aikaiseksi. Itse kuulun valitettavasti (vielä) tähän kastiin. Oma itseluottamukseni oman liiketoiminnan perustamisessa on hyvin matala, koska minulla ei ole siitä paljoakaan aikaisempaa kokemusta. Proakatemialla olen osallistunut muiden projekteihin ja lähtenyt mukaan valmiiseen projektiin, kuten perintöprojekti kahvila Lempi. En jostain syystä uskalla viedä omia ideoitani käytäntöön.

 

Jatkossa minun täytyy vain rohkeasti tehdä aloitteita. Kun saan idean, minun täytyy puhua siitä ääneen. Jos muut pitävät ideaa hyvänä, saan positiivista vahvistusta, mikä taas vahvistaa itseluottamustani. Saatan jopa saada mukaan kaverin, jonka kanssa yhdessä lähteä toteuttamaan projektia. Tämän jälkeen minun tarvitsee perehtyä aiheeseen ja etsiä siitä tietoa vahvistaakseni itseluottamustani lisää. Sen jälkeen minun täytyy aloittaa myynti ja pyytää tehdystä työstäni palautetta. Sen jälkeen uskon riittävän, kun on halu kehittyä ja kehittää sekä hyvä asenne. Kun ihmisen kohtaa ihmisenä ilman mitään ego touhuiluja uskon, että kuka vaan pääsee pitkälle.

 

Lähteet:

Leppänen N ja M. 2017. Itseluottamus – Kestomenestys mielessä. Viisas Elämä. Helsinki.

Kommentoi