Irti ylisuorittamisesta – Henkilökohtainen visio

Irti ylisuorittamisesta podcast: #4 Henkilökohtainen visio

Luvassa on viisaita sanoja ja vertaistukea, kun mikkien ääreen istahtaa ylisuorittamisen teemoja reflektoivat Susanna ja Niina. Proakatemialla järjestetty Irti ylisuorittamisesta -solu oli näiden naisten käsialaa ja tässä muutaman jakson podcast-sarjassa, pääsemme kuulemaan millainen tie vie läpi Suorittaja Cityn. Miten ylisuorittamiseen päätyy ja kuinka sieltä ajetaan ulos? Podcastissa viitataan solussa tehtyihin havaintoihin ja oivalluksiin, kuitenkin kaikkien osallistujien yksityisyyttä kunnioittaen.

Neljännessä jaksossa käydään läpi mikä on henkilökohtainen visio ja miten se liittyy identiteettiin. Miten kannattaisi lähteä luomaan henkilökohtaista visiota ja miten se voisi suojella meitä ylisuorittamiselta?

https://open.spotify.com/episode/4fhsfwm3ILjCIP7eAhntkr?si=9827f21d34414950

Kirjoittanut: Susanna Kankaanpää, Empiria & Niina Piirainen, Roima

Tässä esseessä yhdistämme Irti ylisuorittamisesta-podcastsarjan viimeisen jakson kirjalliseen osuuteen, jossa tarkastelemme henkilökohtaisen vision rakentumista solu- ja podcast-kokonaisuuden kokemuksesta käsin. Syvennymme teemaan ja käsitteisiin sekä teorialähteitä hyödyntäen että omiin kokemuksiimme pohjaten.

Johdanto

Vuoden 2023 keväällä olimme molemmat omien tiimiyritystemme Team Leadereita ja sen myötä osallistuimme yhteisön yhteisiin Team Leader pajoihin. Näiden pajojen pohjalta tunnistimme erilaisia epäkohtia, jotka saattavat osittain kummuta Proakatemialla vaadittavasta, kovin itseohjautuvaan pyrkivästä opiskelumallista. Tuon kevään aikana myös huomasimme, kuinka molempien intohimo yksilön kehittämiseen ja inhimillisemmän työelämän luomiseen yhdistää ja kiinnostaa meitä. Siitä intoutuneena halusimme omalta osaltamme auttaa ihmisiä luomalla yhteisötasolla vertaistuellisen ryhmän eli solun, jossa pääsimme reflektoimaan omaa toimintaa sekä jakamaan kokemuksia ja oivalluksia yhdessä. Järjestimme solun syksyllä 2023 ja se kantoi nimeä Irti ylisuorittamisesta – arvota itsesi uudelleen. Meiltä molemmilta löytyy taustaa ylisuorittamisesta, joten koimme tärkeäksi jakaa teemaan liittyvistä kokemuksista ja oivalluksista yhteisötasolla. Toisin sanoen halusimme sen kautta auttaa ihmisiä kehittämään omaa tapaansa ajatella, toimia ja ohjata omaa tekemistään sekä auttaa näkemään, ettei kukaan ole yksin näiden asioiden kansa.

Kyseisen solun pohjalta teimme lisäksi podcastsarjan, jossa käymme läpi eri solukertojen teemoja. Podcastsarja siis käsitteli ylisuorittamisen teemaa ja päättyi henkilökohtaiseen visioon. Sarjan aikana olemme kulkeneet polkua oireesta kohti ratkaisua. Ylisuorittamisen ollessa oire aloitimme tutustumalla arvojen merkitykseen valintojemme perusteena. Perustamalla valintamme itsestämme lähteviin arvoihin, vähennämme tarvetta tehdä valintoja ulkoisen hyväksynnän perusteella. Arvot ovat reitti myös parempaan itsetuntemukseen, ja riittävä itsetunto auttaa meitä toteuttamaan itseämme meille merkityksellisellä tavalla ja kehittämään siten elämänlaatua sekä onnellisuutta. Kun näemme, mitkä asiat kuuluvat olennaisesti meille laadukkaaseen elämään, pystymme asettamaan meille sopivia tavoitteita ja suuntaa elämään, eli rakentamaan henkilökohtaista visiota.

Valinnat ja vastuut osana henkilökohtaista visiota

Lähdettäessä tarkentamaan meille sopivaa visiota, meidän tulee tarkastella sitä mitä kaikkea teemme ja miksi. Meillä kaikilla on elämässä asioita, jotka tulee tehdä, halusimme tai emme, joten meidän täytyy selventää itsellemme missä kulkee ylisuorittamisen ja velvollisuuksien hoitamisen raja. Väkevä elämä -podcastissa vieraillut Johanna Pesola (2024) eritteli vastuut ja velvollisuudet toisistaan siten, että vastuut ovat jotain, mikä kumpuaa meistä itsestämme, kun taas velvollisuudet ovat jotain, mikä on asetettu meille ulkoa käsin. Molemmat kuuluvat elämään, mutta voimme tarkastella niiden tasapainoa keskenään. Kun puhumme ylisuorittamisesta ja henkilökohtaisesta visiosta, voimme todeta, että mitä keskeisemmin elämäämme ohjaa oma visiomme, tasapaino kallistuu velvollisuuksista kohti vastuita.

Valmentavasta johtajuudesta samannimisen kirjan kirjoittanut Dan Soback selkeyttää vastuun ottamiselle ominaisia olosuhteita “neljän veljen” -käsitteellä: Vasta kun meillä on vaihtoehtoja, voimme tehdä aidosti valinnan. Kun voimme tehdä valinnan, meillä on valtaa vaikuttaa lopputulokseen. Ja asioista, joihin meillä on valtaa vaikuttaa, meidän on myös mahdollista ottaa vastuu. (Soback 2021, 162.)

Arto Pietikäinen (2009) on puhunut psykologisen joustavuuden saralla valintapisteestä, jossa me päätämme menemmekö karkuun epämukavuutta tai kohti meidän arvojamme, jotain meille tärkeää. Ylisuorittaessamme pyrimme väistämään epämukavaa riittämättömyyden tunnetta ja päädymme tekemään enemmän sekä paremmin, jotta saisimme muiden hyväksynnän ja todisteen itsellemme, että olemme riittäviä. Valintapisteessä voimme myös päättää seurata arvojamme ja toimia niiden mukaisesti esimerkiksi asettamalla rajat liialliselle suorittamiselle.  Psykologinen joustavuus ja arvot auttavat meitä rakentamaan visiota itsellemme merkitykselliseen suuntaan. (Pietikäinen 2009.) Itsetuntemus ja -tunto antavat tukevan pohjan sille, että toimintamme vie meitä kohti visiota, emmekä säntäile vikasuuntiin vain todistaaksemme jotain itsellemme tai muille. Visio on pitkälti itsensä toteuttamista merkityksellisellä tavalla, joten aidon vision luominen vaatii taustalle perusteet omalle toiminnallemme ja tavoitteillemme.

Mikä on visio ja miten se liittyy identiteettiin?

Yksinkertaisimmillaan visio on toivottu näkemys tulevasta. Visiolla luodaan tarkoitusta ja merkitystä omaan tekemiseen. Arnold Schwarzenegger kertoi kirjassaan ”Ajattele isosti: 7 oppia menestymiseen” (2023), että kirkas visio tarkoittaa selkeää mielikuvaa siitä, millaista elämää haluaisi elää ja suunnitelmaa, miten sen saavuttaisi. Henkilökohtaisen vision luominen lähtee pitkälti identiteetti kysymysten pohjalta. Kuka sinä olet ja millainen ihminen haluat olla? Entä mitä sellainen ihminen tekee? (Schwarzenegger 2023.)

Identiteetin ulottuvuuksia on useita. On ne osa-alueet, jotka me itse tunnistamme ja ne, jotka näkyvät selkeämmin muille. Sen lisäksi on niitä osa-alueita, joita haluamme tukea ja niitä, jotka ehkä yritämme jopa kieltää itseltämme. Carl Jungin (1875-1961) analyyttisen psykologian mukaan meillä kaikilla on “varjopuolet”, jossa säilytämme itsekkyyttä, tukahdutettuja vaistoja ja “luvatonta” minuutta. Ristiriidat näiden sisäisten varjojen kanssa, aiheuttavat meissä epävarmuutta, turhautumista, vihaa tai pelkoa. Hyvän itsetunnon kannalta on tärkeää tunnistaa ja hyväksyä itsessään myös niin kutsutut varjopuolet. Kun tiedostamme itsessämme myös epämiellyttävät piirteet, pystymme tulemaan niiden kanssa paremmin toimeen.

Identiteettimme näkyvyyttä ja myös itsetuntemustamme voidaan tarkastella Joharin ikkunan avulla. Joharin ikkuna on nelikenttä-malli, jossa eritellään identiteettimme avoimeen, sokeaan, kätkettyyn ja tuntemattomaan alueeseen riippuen siitä, tunnistetaanko ne ulkoa- ja/tai sisältä käsin. Aivan kuten identiteettimme, myös visiomme saattaa muuttua matkan varrella itsetuntemuksen lisääntymisen ja kokemusten myötä. Silloin visio voi vaatia hienosäätöä, jotta se tukee nykyistä identiteettiä. Liian tiukasti ei siis kannata pitää kiinni ensimmäisestä visiosta, vaan pitää sitä suuntana, jonka puitteissa reittiä voi vaihdella.

Miten päästään kohti henkilökohtaista visiota?

Jos visiota lähdetään selvittämään kysymällä liian isoja kysymyksiä, kuten: ”Mitä haluat? Mikä sinusta tulee isona? Mitkä ovat sinun tavoitteesi?”, saatamme tehdä vastaamisesta liian vaikeaa. Isoja kysymyksiä miettiessä, huomiomme voi karata sinne, mitä meiltä odotetaan tai mikä on mielestämme mahdollista. Tämänkaltaiset kysymykset ovat paitsi vaativia myös epätarkkoja. Pienemmät kysymykset saattavat johdattaa meidät nopeammin oikeiden vastausten äärelle. Jos esimerkiksi kysymme: “Mikä sinua innostaa?”, keskitymme vastauksessa pelkästään siihen, mitä itse tunnemme ilman odotuksia tai rajoittavaa realismia. (Ferriss 2014.)

Kun olemme itsetuntemuksemme osalta valmiita isompiinkin kysymyksiin visiostamme, voimme lähteä selvittämään visiota kahdella erilaisella tyylillä.

1. Ajattele heti isosti ja tarkenna kuvaa, kunnes se on kirkas ja selkeä. Toisin sanoen tiedät määränpään, minne haluat mennä ja sinun pitää selvittää tarkempi reitti sekä sinne johtavat askeleet. (Schwarzenegger 2023.)
2. Aloita varovasti ja rakenna pikkuhiljaa, kunnes kuva kasvaa kattavaksi ja kirkkaaksi. Toisin sanoen, jos et tiedä määränpäätä, mutta tiedät joitain suuntaviivoja etenemiseen, lähde hiljalleen etsimään tarkempaa suuntaa ja luomaan kattavampaa suunnitelmaa. (Schwarzenegger 2023.)

Miten henkilökohtainen visio voi suojella meitä ylisuorittamiselta?

Seuratessamme henkilökohtaista visiotamme, olemme selvittäneet itsellemme, kuka olemme, miten toimimme ja miksi. Olemme tietoisia omista arvoistamme, jotka toimivat päätöksentekomme perusteina. Näin ollen voimme priorisoida ja tehdä valintoja omien standardien ja itselle merkityksellisien asioiden pohjalta. Päätöksien ja valintojen tekeminen helpottuu, kun voimme kysyä itseltämme tukeeko valintamme omaa suuntaamme. Opimme ja totumme karsimaan turhia asioita pois sekä pystymme irrottamaan liiallisesta suorittamisesta toisten hyväksyntää jahdaten.

Vaikka visio on kaukainen suunta tulevaisuudessa, se on läsnä meidän jokaisessa valinnassamme. Tehdessämme pieniäkin valintoja vision pohjalta, pysymme oikealla polulla ja olemme aina askeleen lähempänä tavoitetta tai sitä millaiseksi ihmiseksi haluamme tulla. Myös väärät valinnat kirkastavat meille reittiä kohti visiota, jos olemme valmiit näkemään sen. Kaikki epäonnistumisetkin ohjaavat meitä oikeaan suuntaan ja auttavat ymmärtämään mikä ei ole meitä varten. Tärkeintä on tehdä valinta ja vaalia siitä seuraavaa ohjausta. (Schwarzenegger 2023.)

“Päätöksen hetkellä paras vaihtoehto on toimia oikein, toiseksi paras vaihtoehto on toimia väärin ja kolmanneksi paras vaihtoehto tai huonoin vaihtoehto on olla toimimatta.”
-Theodore Roosevelt

Pohdinta

Irti ylisuorittamisesta -solun sekä podcast-sarjan tavoitteena oli auttaa ihmisiä pysähtymään oman toiminnan ja ajattelun äärelle sekä rohkaista ja ohjata tarvittaviin muutoksiin. Halusimme paitsi tuoda lisää tietoa, myös kannustaa keskittyneeseen reflektointiin, jota seuraa pitkäjänteinen oman toiminnan ohjaus kohti itselle merkityksellisempää elämää. Tämän kokonaisuuden oli tarkoitus olla herätyshuuto ja suunnan tarkistuksen paikka – eikä vähiten meille itsellemme.

Teimme solun ja podcastin aikana paljon selvitystyötä sekä huomioita ylisuorittamisen teemoista. Tutustuimme itsetuntemuksen ja –luottamuksen kehittämiseen, jaoimme paljon kokemuksia soluun osallistujien kesken, mutta erityisesti meidän kahden välillä. Kaiken tiedon ja asioiden ymmärtämisen jälkeen tarvitaan vielä todellista sisäistämistä, sillä tieto ei ole taito! Tavoitteemme oli luoda jotain aidosti konkreettista ja käytäntöön vievää. Siksi tieto tulee viedä taidoksi, eli saada näkyväksi osaksi arkea ja rutiineja. Tarvitaan paljon toistoa ja aktiivisesti itsensä muistuttamista, jotta varmistamme ettei hankitut tiedot unohdu ja jää puheen tasolle.

Jotta uudet asiat voidaan viedä rutiineiksi, ne täytyy aidosti sisäistää. Sisäistäminen tarkoittaa sitä, että näkemykset, ajattelu ja mielenmallit muuttuvat. Sisäistäessämme uutta tietoa, pystymme kehittämään toimintaamme, päivittämään uutta normaalia ja tuomaan näitä taitoja automaattiseksi osaksi omaa tekemistä. Tällöin tieto on sisäistetty ja se näkyy taitona tekemisessä. Omalta osaltamme lähdemme viemään näitä saavutettuja oppeja käytäntöön, niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisenkin elämän saralla. Olemme huomanneet myös olevamme toisillemme loistavat kannustinkumppanit, koska muistutamme ja innostamme toisiamme itsensä kehittämisen teemoista ja kehityksen ylläpitäminen on yhdessä helpompaa. Solusta podcastiin vienyt taival antoi molemmille sopivasti tuulta purjeisiin ja oli ehdottomasti kaiken työn arvoinen.

Lähteet:

Ferriss, T. 2014. 4 tunnin työviikko. 6. painos. Helsinki: Basam Books Oy.

Jaakkola, J. & Pesola, J. 2024. Miten onnistuu elämään omannäköistä hyvää elämää ja pitämään huolta mielen hyvinvoinnista. Julkaistu 13.4.2024. Viitattu 9.4.2024.
https://open.spotify.com/episode/1HBZhLHpPBAokpd3mc9TXx?si=MAT5RKS2RQ2wUmdCLuDciA

Pietikäinen, A. 2009. Joustava mieli – Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Duodecim: Helsinki.

Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus – Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Helsinki: Basam Books.

Schwarzenegger, A. 2023. Ajattele isosti: 7 oppia menestymiseen. Äänikirja: Storytel. Helsinki: Viisas Elämä.