Kuinka löytää intohimo ja tarkoitus?

Intohimo on jotain, mitä kaikki tuntuvat työssään kaipaavan. Intohimoa pidetään voimana, joka auttaa läpi tuskaisimmankin työn tai tuskan. Intohimoinen työntekijä on valmis uhraamaan omasta vapaa ajastaan ja mukavuudestaan. Hän tuntee työnsä tai intohimonsa kohteen olevan hänelle henkilökohtaisesti tärkeä ja arvokas. Intohimon kohteen kanssa työskentely saa hänet voimaantumaan ja vaikka työ olisikin vaikeaa, hän nauttii siitä. Väsyneenäkin hän on valmis käyttämään voimiaan intohimonsa kohteen. Oli se sitten ruuanlaitto, vanhojen autojen entisöinti tai luonnonsuojelu, hän kokee asian itselleen tärkeäksi.

Mutta mitä intohimo on? Onko pelkkä asiasta nauttiminen intohimoa? Mikä määrittelee intohimon? Voiko vaikkapa sohvien myynnistä olla intohimoinen? Elämme ajassa, jossa sanojen arvo on muuttunut, joidenkin mielestä jopa vähentynyt. Yritykset ja työnhakijat molemmat saattavat kuvailla olevansa innoissaan ja intohimoisia mistä tahansa. Työnhakija sanoo olevansa intohimoinen tiimityöskentelijä tai innoissaan työstä, johon on hakemassa, vaikka hakisi sitä vain saadakseen vuokrarahaa.

Suomisanakirja.fi määrittelee intohimon pysyväksi, voimakkaaksi haluksi. Kuinka moni meistä on löytänyt työn, jonka kokee olevan pysyvä, voimakas halu? Kuinka moni kirjanpitäjä voi kokea kirjanpitoa kohtaan jompaakumpaa tunnetta, voimakasta tai pysyvää halua?

Intohimo on englannin kielessä sana passion. Se tarkoittaa toki myös intohimoa, mutta sillä on myös toinen tarkoitus. Jeesus Kristuksen kärsimys tunnetaan englantia puhuvissa piireissä sanoilla Passion of the Christ. Englannin kielessä intohimoa tarkoittava sanaa tarkoittaa siis tunnetta, jonka tämän maailman luojan ainoa poika tunsi kuollessaan ristillä, kaikkien kuolleiden, elävien ja tulevien ihmisten pelastukseksi. Se tarkoittaa niin suurta rakkautta, että kuka vain pappiskoulusta valmistunut ihminen voi kertoa sen olevan mittaamattoman suuri. Voiko kukaan meistä kuolevaisista kokea yhtä suurta intohimoa mihinkään henkiseen, saati sitten maalliseen?

Ehkä meidän ei siis tulisi etsiä töitä, joita kohden tunnemme intohimoa. Ehkä meidän pitäisi tyytyä työhön, josta nautimme. Mutta tuntuuko se riittävältä? Ei minusta. Vaikkemme ehkä pysty yliluonnollisen, pysyvään ja voimakkaaseen kiinnostukseen, tulisiko meidän vain lopettaa sellaisen tavoittelu? Entä, jos löydämme jotain, mikä pitää mielenkiintomme yllä vuosi toisensa jälkeen? Eikö sen luulisi olevan inhimillisen intohimon tavoitettavissa? Ja eikö meidän kaikkien pitäisi yrittää löytää sellainen toimi tai työ, sen sijaan että tyydymme siihen työhön, joka tarjoaa meille vain rahaa? Olisiko parempi, jos tyytyisimme työhän, joka antaa meille mahdollisuudet täyttää elämämme perustarpeet?

Intohimon unohtaminen?

Scott Adams, Dilbert-sarjakuvasarjan luoja, kirjoitta Wallstreet Journal-lehdessä urastaan ja siitä, miten hän on ”epäonnistunut menestykseen.”. Hänellä on ollut uransa aikana monta työtä, joista yksi oli toimia pankin laina-asiamiehenä. Hänen tehtävänsä oli arvostella ihmisiä, jotka hakivat lainaa pankilta. Pankki antoi Adamsille yhden selkeän ohjeen: älä koskaan myönnä lainaa henkilölle, joka on hakemassa sitä intohimonsa takia. Myönnä laina henkilölle, joka haluaa perustaa yrityksen. Mitä tylsempi yritys, sitä parempi!

Brändien viestinnän asiantuntija, Terri Trespicio, kertoo Adamsin tarinan Ted X-puheessaan. Puheessaan Trespicio puhuu siitä, kuinka meidän pitäisi lopettaa intohimojemme jahtaaminen. Hän määrittelee intohimon henkilön kokonaisena keskittymisenä, kaikkena mitä henkilö jahtaa ja mihin hän tähtää elämässään. Intohimo on tunne, ja tunteet muuttuvat. Parisuhteen ensimmäisinä viikkoina, kuukausina, joissain tapauksissa jopa vuosina voimme olla intohimoisia parisuhteen toisesta osapuolesta. Mutta kuten avioerotilastot valitettavasti osoittavat, tunteet muuttuvat. Näin myös muiden intohimojen kanssa.

Trespicio kehottaa lopettamaan intohimon odottelun, ja työskentelyn aloittamisen. Jos on keskittynyt vain jahtaamaan intohimoaan, voi moni asia jäädä huomaamatta. Intohimoon keskittyessä kehittyy putkinäkö, joka saa meidät ohittamaan potentiaalisesti huippu hyvät mahdollisuudet. Kaikki vain koska ne eivät sovi meidän visioomme intohimostamme.

Toinen intohimosta eroon pääsemisen puolesta puhuja, 80 000 Hours järjestön perustaja, Benjamin Todd, kehottaa luopumaan intohimon jahtaamisesta, jos haluaa löytää työn, jota rakastaa. Hän kehottaa ihmisiä ajattelemaan ennemmin empaattisesti sitä, mikä auttaisi mahdollisimman montaa ihmistä. 80 000 Hours järjestön tutkimuksen mukaan (johon osallistui 500 kanadalaista opiskelijaa) 90% vastanneista opiskelijoista piti suurimpina kiinnostuksen kohteinaan musiikkia, jääkiekkoa ja tanssia. Tilastot kuitenkin osoittivat, että töitä urheilun ja kulttuurin alalla olisi vain 3% kaikista töistä. Tilastollisesti jos kaikki pyrkisivät seuraamaan uraa alalla, josta he olisivat intohimoisia, todennäköisyyden mukaan suurin osa epäonnistuisi.

Myös Todd alleviivaa intohimojen olevan muuttuvia. Jos kuvittelet itsesi kymmenen vuotta taaksepäin, ovatko intohimosi samat kuin nyt? Olisitko tyytyväinen, jos olisit perustanut urasi niihin intohimoihin? Me olemme muuttuvia olentoja ja niin ovat meidän intohimommekin.

Intohimon löytäminen

Jos kuitenkin haluamme jahdata intohimojamme, epäonnistumisenkin uhalla, on meidän ymmärrettävä mitä omat intohimomme ovat. Kuulostaa helpolta, jopa yksinkertaiselta, eikö? Mutta onko intohimon löytäminen todella niin helppoa? Oletko todella intohimoinen ensimmäisestä, toisesta tai edes kymmenennestä mieleesi tulevasta kiinnostuksen kohteesta? Onko se mielenkiinto todella pysyvä, voimakas halu?

Itsensä tutkiskelu on joillekin meistä helppoa, joillekin vaikeaa. Itsetutkistelu on ollut ihmisille niin vaikeaa, että eri sivilisaatiot ympäri maailmaa ovat käyttäneet eri vahvuisia huumeitä sen helpottamiseksi. Onneksi intohimon voi löytää helpomminkin. Kirjassaan Finding Your Passion and Purpose, hyvinvointi terapeutti Cassandra Gaisford, ehdottaa neljä helppoa askelta löytämään työn, joka vastaa omaa intohimoa. Hän on myös luonut tämän tehtävän avuksi myös The Passion Pack korttipakan, josta löytyy 40 korttia, jotka auttavat löytämään intohimon kohteen erilaisten strategioiden avulla.

Gaisford jakaa kirjansa neljään eri osaan, joista jokainen koostuu useasta eri strategiasta ja vinkistä, jotka auttavat tunnistamaan intohimon arvon ja löytämään oman intohimonsa kohteen. Vaikka kirja on suureksi osaksi hyvin tyypillistä self-help potaskaa, tarjoaa se hyviä inspiraation lähteitä oman suunnan etsimiseen.

Ensimmäinen kappale, jota Gaisford kutsuu askeleeksi, on nimeltään ”The Call for Passion”. Tämän askeleen tarkoitus on saada lukija ymmärtämään intohimon voima ja sen seuraamisen hyödyt. Siinä selitetään negatiiviset seuraukset intohimon unohtamisesta ja opitaan tunnistamaan intohimoa hidastavat uskot. Gaisford kuitenkin tekee myös selväksi, että intohimon seuraaminen ei tule aina olemaan hauskaa: ”Passionate people are prepared to give up things to live a more passionate life. Passionate people are prepared to take risks and cope with failure.” Intohimon jahtaaminen ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista ja epäonnistumisen riskin on suuri, kuten 80 000 Hours-järjestön Benjamin Toddkin kertoi.

Toinen askel on ”Discover Your Passion”, eli löydä oma intohimosi. Se on kirjan merkittävin askel, jonka on tarkoitus ohjata lukija ymmärtämään omaa itseään paremmin ja löytämään se asia, josta on todella intohimoinen. Gaisford kehottaa lukijaa keskittymään omiin voimiinsa ja niihin ihmisiin, jotka lukijaa inspiroivat. Hän myös tarjoaa konkreettisia ohjeita, kuten intohimovihon yllä pitämistä. Intohimovihkoon on tarkoitus kirjata asioita, jotka inspiroivat intohimon jahtaamisessa. Lainauksia, artikkeleja, kuvia ja melkein mitä tahansa voi käyttää vihon täyttämisessä apuna.

”Passion at Work”, kirjan kolmas askel on tarkoitettu auttamaan intohimoon liittyvän uran löytämiseen. Siinä painotetaan intohimonsa tuntemista, miten se vaikuttaa lukijaan ja erityisesti sitä, mistä kyseinen intohimo on lähtöisin. Kirjan ohjeita seuraamalla pitäisi löytää, tai luoda, työ, jossa intohimon pystyy täyttämään ja pysyy tyytyväisenä.

Viimeinen askel kirjassa on ”Live Your Passion”. Siinä lukijan katse käännetään työstä eteenpäin ja kohti suurempaa maailmaa. Se pitää sisällään keinoja, joilla saavuttaa tasapainoisempi elämä ja onnistumisen tunne. Askel myös esittää strategioita intohimoon liittyvien kriisien hoitamiseen.

Lopputulos

Onko meidän hyvä seurata intohimojamme? Onko se edes todellisuudessa mahdollista? Kuka osaa lopulta sanoa? Itse olen optimistinen intohimojen suhteen. Jos elämässä ei ole intohimoja, miksi elää? Jos elämässä ei tavoittele kuin perustarpeiden täyttämistä, onko elämä parempaa kuin laiduneläimen?

Nyt täytyy vain löytää, joku asia, josta olen todella intohimoinen…