Innostuksesta kiinnostukseen

Meillä on paja aiheena oppiminen ja hyppäsin vetämään tätä pajaa nopealla aikataululla. Ennakkomateriaalia miettiessämme yhtenä lähteenämme haimme jausta Proakatemian esseepankista. Seiltä löytyi Joni Sydänlammin sekä Eetu Patrosen kirjoittama essee: opitaan yhdessä. Tästä esseestä sain kimmokkeen ja kiinnostuksen kuunnella Mikko Ojasen Otatko opiksesi kirjan.

Oppiminen onkin elämänmittainen matka, johon mahtuu ylä- ja alamäkiä. Sekä oppimiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, sillä yleensä konkreettiset tulokset eivät näy kovin nopeasti. Mikko kirjassaan esittääkin kysymyksen: ”Kumpaa sinä arvostat oppimisessa, innostusta vai kiinnostusta?” Mikko esitteleekin, että kiinostunut ihminen todennäköisemmin kuin innostunut ihminen, jaksaa opiskella nähdäkseen tuloksia oikeasti. Innostus taas saattaa laantua, mikäli tuloksia ei ala näkymään. Tätä miettiessäni herää ajatus, että innostusta ja kiinnostusta ajaa ehkä hieman erilaiset motivaattorit. Innostus on enemmän tunnepitoista ja todennäköisemmin myös mahdollisesti ulkoisista tekijöistä lauennut motivaattori. Kiinnostus taas monesti kumpuaa syvemmältä ja siinä halutaan oikeasti oppia. Esimerkiksi uusi harrastukseni uppopallo. Uppopallo on laji, joka herättää varmasti pienen hymyn huulille ja epäuskoisen lausahduksen: ”uppopallo?” Tässä lajissa puhutaan pienistä harrastajamääristä ja kuten Tampereen Uppopalloseuran toiminnanjohtaja sanoi: Lajin parissa tulee välillä uusia pelaajia ovista ja ikkunoista, sitten se kestää hetken ja uuden elämänvaiheen koittaessa monella harrastus jää. Uskon, että tässä saattaa olla kyse hieman tästä samasta asiasta. Lajia kohtaan herää jostakin mahdollisesti ulkoisesta lähteestä innostus, joka ei välttämättä herää tai kasva todelliseksi kiinnostukseksi. Ja kun elämäntilanne muuttuu, jää tämä harrastus helposti pois.

”Aito kiinnostuksen liekki on tuoretavaraa. Sitä ei voi säilyttää purkissa sopivaan hetkeen”

Kirjassaan Mikko käytti esimerkkitapauksena tennistä. Innostunut pelaaja fiilistelee asiaa ja käy treenaamassa, kun taas kiinnostunut pelaaja on aina ensimmäisenä treeneissä ja lähtee viimeisenä, sekä kiertää pelaamassa ja harjoittelemassa niin monessa paikassa kuin hän vain pystyy. Tällöin hän on todella kiinnostunut oppimaan ja haluan saada mahdollisimman laajasti oppia ja kokemusta. Tätä esimerkkiä ei täysin suoraan pystynyt uppopalloon kääntämään, sillä lajin harrastusmahdollisuudet ovat hieman kapeammat, mutta saatte kiinni ajatuksesta.

Keskittymistaidot ovat kirjassa myös isossa roolissa. Nykymaailman tarjotessa älyttömän määrän ärsykkeitä ja virikkeitä, voikin oppimisen esteeksi päätyä keskittymisen puuttuminen. Noin 45 minuutin kohdalla kirjailija kysyykin: Oletko pystynyt lukemaan tätä kirjaa tänne asti ilman yhtäkään keskeytystä. Vastaukseni tähän on ei, en ole pystynyt. Puhelimesta kirjaa kuunnellessa, jokainen viestin merkkiääni, joka minulla on värinä äänenä, kuuluu korviini kuin ylikorostuneesti. Ajatukseni katkeaa ja ihmettelinkin, miksi on niin vaikea saada kirjan punaisesta langasta kiinni.

Haluan nyt taas nostaa uppopallon esimerkiksi. Varmasti voimme jokainen allekirjoittaa, että urheillessa monesti arjen huolet unohtavat ja keskittyminen on juuri tässä hetkessä. On kuitenkin ollut ihmeellistä huomata, kuinka uppopallo altaaseen hypättyä keskittyminen on aivan toisella tasolla. Uppopallossa pelataan siis koreja neljän metrin syvyydessä sijaitseviin koreihin ja kontaktilajista on kyse. Hyvin erikoinen laji siis. Olen itse pelannut paljon muun muassa salibandya ja jääkiekkoa, mutta tässäpä ihmeellinen juttu tuleekin, sillä palloa pelatessa veden alla, on ympärillä täysi hiljaisuus, rauhallisuus. Mutta samaan aikaan pelataan kuitenkin kontaktilajia. Fysiologisesti onkin mielenkiintoista, että vaikka lajia pelataan aivan täysillä, pysyy veden alla sykkeet 120-130 välillä. Noissa hetkissä onkin jotain maagista, joista olen innostunut, kiinnostunut.

”Kaikilla meillä on aikaa toteuttaa ne meille tärkeät asiat”

Miten tämän kaiken haluaisin sitten niputtaa oppimiseen. Olen kova innostuja ja tästä innostumisesta näettekin tässä esseessäkin esimerkin. Hyvällä porukalla tulee helposti innostuttua monista asioista ja erilaisia kokeiluita toteutettua. Olisikin hienoa saada innostus muutettua kiinnostukseksi. Alkaa rakentamaan rutiineja. Ja tässä kohtaa tämän kirjan opit yhdistyvätkin vastikään lukemani Pura rutiinit atomeiksi kirjan kanssa.