Esseen kirjoittanut Empirian Erika Niemi ja Samuli Viitanen

Johdanto

Inflaatio on taloudellinen voima, joka tunkeutuu lähes jokaiseen yksilön päivittäiseen toimintaan ja vaikuttaa laajasti kansantalouteen. Se on käsite, joka kietoutuu hintojen nousuun ja rahan arvon heikkenemiseen, luoden monimutkaisen vaikutusverkon, joka ulottuu kuluttajien lompakoista suuryritysten strategioihin. Inflaation vaikutukset ovat monimuotoiset ja voivat ulottua laajalle spektrille, vaikuttaen ihmisten arkipäivän valintoihin, säästämiseen, sijoittamiseen ja jopa sosioekonomiseen vakauttamiseen.

Inflaatio kertoo usein talouskasvusta ja keskuspankkien onkin tarkoitus pitää se 1-2% vuositasolla. Inflaatiolla kuvataan aina yleistä hintatason nousua, EI yksittäisen tuotteen tai tuoteryhmän.

Tässä esseessä tarkastellaan tarkemmin inflaation peruskäsitettä, sen syitä ja seurauksia sekä tapoja, joilla yksilöt ja yhteiskunnat reagoivat sen läsnäoloon. Lisäksi tarkastellaan keskuspankkien ja valtioiden roolia inflaation hallinnassa ja miten inflaatio vaikuttaa eri väestöryhmiin eri tavoin. Käsitellessämme inflaatiota laajemmin pyrimme ymmärtämään, miten tämä taloudellinen ilmiö luo haasteita ja mahdollisuuksia nykypäivän globaalissa talousjärjestelmässä.

Inflaation tyypit

Kysyntäinflaatio

Tämän tyyppisen inflaation aiheuttaa hyödykkeiden kysynnän kasvu. Ihmisten elintason noustessa heillä on enemmän rahaa millä ostaa hyödykkeitä, jolloin niiden kysyntä nousee. Kysyntää on siis enemmän kuin tarjontaa ja tuotteiden hinnat nousevat. Tämä inflaatio liittyy keskeisesti markkinatalouteen ja sen rakenteisiin. Yhtäkkiseen tuotteiden kysynnän voimakkaaseen lisääntymiseen ei aina olla varauduttu ja hinnat voivat nousta hetkellisesti rajustikin. Esimerkiksi koronapandemian alussa kasvomaskien hinnat kohosivat hävyttömän korkeiksi, koska niiden käyttö kasvoi yhtäkkiä uusiin ulottuvuuksiin ja ihmiset yrittivät myös hamstrata niitä. (Rahavelho 2021)

Kustannusinflaatio

Tämän tyyppistä inflaatiota voi esiintyä, kun hyödykkeen tuottaminen muuttuu kalliimmaksi. Esimerkiksi raaka-aineet tai tuotteiden kuljetus voivat maksaa enemmän kuin aiemmin, jolloin tätä kompensoidaan nostamalla hyödykkeen hintaa. (Rahavelho 2021)

Monetaarinen inflaatio

Tähän inflaatioon vaikuttaa eniten keskuspankkien toiminta. Kun rahan määrä lisääntyy nopeammin kuin myytävien hyödykkeiden määrä, on rahaa enemmän markkinoilla ja sen arvo laskee. Keskuspankit ohjaavat rahan määrää. Ne voivat luoda lisää rahaa tai toimia alentamalla ohjauskorkoja. (Rahavelho 2021)

Odotusinflaatio

Odotusinflaatiota syntyy, kun ihmiset ennakoivat inflaation tuloa ja hintoja sekä palkkoja lähdetään nostamaan jo ”ennakkoon” joka johtaa lopulta oikeaan hintojen nousuun. (Rahavelho 2021) Esimerkiksi kauppias alkaa nostaa hintoja, koska arvelee kysynnän kasvavan ja sitten hintataso oikeasti nousee.

Inflaation erikoistapaukset

Hyperinflaatio on erittäin voimakas ja nopea inflaation muoto, jossa hintojen nousu kiihtyy hallitsemattomasti ja dramaattisesti. Hyperinflaatiosta puhutaan, kun kuukausittainen inflaatio on yli 50 % tai vuodessa yli 1000 %.  Tämä johtuu usein epäonnistuneesta raha ja finanssipolitiikasta. Nämä luvut ovat kuitenkin suuntaa antavia, sillä taloustieteilijät eivät ole yksimielisiä hyperinflaation raja-arvoista. Tämä johtaa rahan ostovoiman äärimmäiseen heikkenemiseen lyhyessä ajassa. Hyperinflaation aikana hintojen nousu voi olla niin nopeaa, että päivittäiset hinnat voivat nousta jopa useita kertoja päivässä. Tämä ilmiö saa kuluttajat ostamaan tavaroita ja palveluita nopeasti pelossa siitä, että niiden hinnat nousevat entisestään lähitulevaisuudessa. Maailman rajuin hyperinflaatio on ollut 1946 Unkarissa, jossa hintojen tuplaantuminen tapahtui 15 tunnissa. (Rahavelho 2023) Tunnetuin hyperinflaatio on varmaan tapahtunut Saksassa. Perehdytään siihen ja sen syihin sekä seurauksiin hieman tarkemmin.

Weimarin tasavallan kriisi 1922–1923

Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ei ollut enää keisarikunta vaan vuodesta 1919 syntyi Weimarin tasavalta, jota hallitsi parlamentti. Uudella valtiolla oli valtava määrä sotakorvauksia maksettavana Versaillesin rauhassa artikla 231 mukaan. Saksa ja sen liittolaiset hyväksyivät täyden vastuun sodan aloittamisesta, mistä seurasi suuret sotakorvaukset, yhteensä 226 miljardia saksanmarkkaa. Summa pienennettiin myöhemmin 136 miljardiin saksanmarkkaan. Uuden Saksan oli maksettava sotakorvaukset kullassa tai ulkomaan valuutassa. Saksassa oli inflaatiota jo vuodesta 1914 alkaen, sillä valmistuakseen sotaa varten saksan keskuspankki irrotti saksan markan kultakannasta. Kun markka ei ollut enää kiinni kultakannassa, sitä pystyttiin painamaan loputtomasti. (Ibsen 2022)

Hintojen nousu oli pahimmillaan 3,2 miljoonaa prosenttia kuukaudessa. Hinnat siis kaksinkertaistuvat 49 tunnissa. Tämä aiheutti monia käytännön ongelmia, esimerkiksi liikkeet sulkivat ovet kesken päivän hinnoitellakseen tuotteet uudelleen. Paperiraha oli niin arvotonta, että sen polttamisesta saatava lämpö oli arvokkaampaa kuin sillä saatava polttopuu. Hyperinflaation loppupuolella käytössä oli jo biljoonan markan seteli (1 000 000 000 000). as (Rahavelho 2023)

Hyperinflaatio vaikutti rajusti tavallisiin kansalaisiin. Kaupoissa hyllyt olivat tyhjinä, koska kauppiaat ei pystynyt hankkimaan tuotteita. Tämä aiheutti nälkää ja levottomuuksia. Kauppoja ryöstettiin ja kauppiaita jopa piestiin. Palkkojen tullessa, jos ei ehtinyt saman päivän aikana kauppaan ei seuraavana enää pystynyt välttämättä ostamaan mitään. Ihmiset myös menettivät säästöjään.

Tämä hyperinflaatio pystyttiin korjaamaan vasta valuuttauudistuksella. Yksi siirtymäraha Rentenmark vastasi tuhatta miljardia vanhaa markkaa. Reischmark korvasi siirtymävaluutan vuonna 1924. (Ibsen 2022)

Stagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio ja inflaatio. Stagnaatio tarkoittaa talouden pysähtyneisyyttä ja inflaatio hintojen nousua. Stagflaatio-termi kuvaa siis taloustilannetta, jossa on yhtä aikaa lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys. Stagflaatio on haasteellinen taloudellinen tilanne, koska tavallisesti tehtävät toimenpiteet, jotka auttavat torjumaan inflaatiota, esimerkiksi koronnostot, saattavatkin pahentaa taantumaa. Sen aiheuttaa yleensä jokin shokki esimerkiksi 1970-luvulla sen aiheutti öljykriisi. (Rahavelho 2021)

Miten inflaatiota säädellään?

Inflaatioon pyritään vaikuttamaan valtioiden sekä keskuspankkien tasolla. Valtiot voivat säädellä inflaatiota verotuksen avulla. Jos inflaation pelätään olevan liian rajua, voidaan verotusta kiristää. Tällöin ihmisille jää palkasta vähemmän käytettäväksi ja he eivät pysty ostamaan hyödykkeitä yhtä paljon kuin aiemmin. Jos taas pelätään deflaatiota, voidaan verotusta keventää. Silloin puolestaan palkasta jää kuluttajille enemmän käteen ja voidaan ostaa enemmän hyödykkeitä. (Rahavelho 2021)

Keskuspankit vaikuttavat rahan määrään markkinoilla sekä korkotasoihin. Keskuspankit pystyvät vaikuttamaan markkinoilla liikkuvan rahan määrään ja voivat tarvittaessa ”taikoa” sitä lisää. Korkotason nosto lisää maksettavien korkojen määrää ja saa ihmiset ottamaan vähemmän lainoja. Matala korkotaso puolestaan houkuttelee lainojen ottamiseen. Se kasvattaa erityisesti kysyntäinflaatiota.  Korkotasot vaikuttavat markkinoilla olevaan rahan määrään niin, että korkea taso vähentää sitä ja matala lisää. (Rahavelho 2021)

Inflaation vaikutus eri väestöryhmiin

Inflaatio vaikuttaa kaikkiin väestöryhmiin, toisiin negatiivisesti ja toisiin jopa positiivisesti. Eniten inflaatio vaikuttaa ihmisiin, joilla ei ole paljon omaisuutta ja ovat vain palkkansa varassa. Onkin tärkeää, että palkkoja korotettaisiin edes vuosittaisen inflaation verran, jotta ihmisten ostovoima säilyisi. Inflaatiolta kannattaakin suojautua esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin tai ostamalla arvonsa säilyttävää reaaliomaisuutta. Hyvänä tuoton rajana voikin pitää inflaation määrää, jotta omaisuus ei menetä arvoaan. (Rahavelho 2021)

Säästäjille inflaatio on huono asia. Jos säästää perinteisesti pankkitilille tai säästöpossuun, säästöjen ostovoimasta katoaa joka vuosi inflaation verran. Ihmisille, joilla on velkaa, on inflaatio hyvä ja auttava asia. Tällöin inflaatio kurittaa pankkia ja sen omaisuutta. Erityisesti palkkatasojen noustessa pystyy velkoja lyhentämään nopeammin. Usein kuitenkin keskuspankit nostavat korkotasoja, jolloin hyöty velalliselle jää pienemmäksi. (Rahavelho 2021)

Inflaatioon kanssa esiintyviä muita talouden ilmiöitä

Deflaatio on taloudellinen ilmiö, jossa yleinen hintataso laskee jatkuvasti ja rahan ostovoima kasvaa. Tämä tarkoittaa, että samalla määrällä rahaa voi ostaa enemmän tavaroita ja palveluita. Deflaatio voi johtua esimerkiksi vähentyneestä kysynnästä, ylituotannosta tai teknologisen kehityksen vaikutuksista.  Deflaatio on inflaation vastakohta. Vaikka deflaatio saattaa vaikuttaa positiiviselta, se voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia taloudelle. Kuluttajat voivat viivyttää ostoksiaan, koska odottavat hintojen laskevan, mikä vähentää kulutusta ja hidastaa talouskasvua. Yritykset saattavat joutua laskemaan hintojaan vastatakseen heikentyneeseen kysyntään, mikä voi johtaa voittojen vähenemiseen ja jopa konkurssiin.  Jos kaikki vain odottavat hintojen laskua, voi deflaatio johtaa talouden pysähtymiseen. (Rahavelho 2021)

Devalvaatio on taloudellinen käsite, joka tarkoittaa virallisen valuutan arvon tahallista alentamista suhteessa muihin valuuttoihin. Devalvaatio voidaan toteuttaa hallituksen tai keskuspankin päätöksellä. Tämän seurauksena valuutta heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin, mikä tekee maan tuotteista ja palveluista halvempia ulkomaisille ostajille ja voi auttaa lisäämään maan vientiä. Devalvaatio voidaan nähdä taloudellisena toimenpiteenä, joka pyrkii parantamaan maan kilpailukykyä ulkomailla ja lisäämään talouden kasvua. Se voi auttaa torjumaan ulkomaankaupan epätasapainoa ja parantamaan vientiteollisuuden asemaa globaaleilla markkinoilla.

Revalvaatio on taloudellinen käsite, joka tarkoittaa virallisen valuutan arvon tahallista nostamista suhteessa muihin valuuttoihin. Myös revalvaatio voidaan toteuttaa hallituksen tai keskuspankin päätöksellä. Revalvaatio on devalvaation vastakohta.

Devalvaatio Suomen historiassa

Suomessa markkaa devalvoitiin useita kertoja toisen maailman sodan jälkeen. Devalvoinnilla pyrittiin estämään valuutan arvon noustessa sen kielteisiä vaikutuksia. Rahan arvon noustessa ihmiset alkavat helposti hamstrata tuotteita, koska pelkäävät niiden arvon nousevan lisää vielä myöhemmin. Vahva markka politiikka syöksi Suomen lamaan.

Suomessa koettiin vakava yhteiskunnallinen kriisi 1990-luvulla. Laman potkaisi liikkeelle pakko devalvaatio. Marraskuun 15. päivänä valtioneuvosto päätti Suomen Pankin esityksestä alentaa markan ulkoista arvoa 12,3 prosentilla. (Suomen pankki n.d.) Laman pahimmat vuodet olivat 1991–1993. Lama aiheutti konkursseja ja monet menettivät kaiken omaisuutensa. Lamavuosina menetettiin noin 400 000 työpaikkaa ja työttömien määrä oli pahimmillaan 500 000. Julkinen talous kärsi myös bruttokansantuotteen tippumisesta. Julkinen talous oli ennen lamaa ylijäämäinen, mutta vuosina 1991–1998 alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi noin 15 prosentista 65 prosenttiin. (Helsingin yliopisto 2020)

Laman taustalla oli rahamarkkinoiden vapautuminen 1986. Rahamarkkinoiden vapauttaminen johti luottojen kysynnän ja tarjonnan nopeaan nousuun. Luottoja tuputettiin pankkien toimesta asiakkailla ilman kunnon vakuuksia. (Helsingin yliopisto 2020)

Pohdinta

Inflaation käsite on paljon laajempi mitä osasimme odottaa ja esseetä kirjoittaessa päädyimme todella syvälle sen historiaan, mikä avasi käsitystä aiheesta huomattavasti.

Inflaatiossa ruoan hinta nousee nopeammin kuin opintotuet tai palkat, tämä tarkoittaa meille monille opiskelijoille entistäkin huonompaa taloudellista tilannetta ja heikompaa ostovoimaa. Esseen kirjoitushetkellä Tampereen korkeakoulujen kaikki toimipisteet ovat “vallattuja” tuki leikkauksien vuoksi, opiskelijoita pelottaa tuleva toimeentulo inflaation kasvaessa. Tästä mielenosoitus aiheesta voi olla montaa mieltä, joten me emme mene siihen enempää.

Ylimääräistä rahaa omaavien henkilöiden kannattaisi sijoittaa suhteellisen varmoihin osakkeisiin raha talteen tai ostaa tavara, mikä pitää arvonsa. Parhaimmassa tapauksessa sijoituksella voi myös tehdä tulosta ajansaatossa.

Lähteet:

Euroopan keskuspankki. N.d. Mitä on inflaatio? Verkkosivu. Viitattu 25.9.2023. https://www.ecb.europa.eu/ecb/educational/explainers/tell-me-more/html/what_is_inflation.fi.html

Helsingin yliopisto. 2020. Youtube. Suomen 1990-luvun lama, Jaakko Kiander-Talouskriisit luentosarjan osa 2. Katsottu 25.9.2023. https://www.youtube.com/watch?v=aSDPjrYqfuk

Ibsen, S. 2022. Historia.net. Kuukausipalkka riitti kahvikupilliseen. Viitattu 25.9.2023. https://historianet.fi/yhteiskunta/kauppa/kuukausipalkka-riitti-kahvikupilliseen

Rahavelho. 2023. Mitä on hyperinflaatio? Syyt, vaikutukset ja suojautuminen. Verkkosivu. Viitattu 23.9.2023. https://rahavelho.fi/mita-on-hyperinflaatio/

Rahavelho. 2021. Mitä on deflaatio? Aiheuttajat, seuraukset, historia ja suojautuminen. Verkkosivu. Viitattu 26.9.2023. https://rahavelho.fi/deflaatio/

Rahavelho. 2021. Inflaatio, mitä tarkoittaa ja miksi sillä on merkitystä sinulle. Verkkosivu Viitattu 25.9.2023. https://rahavelho.fi/inflaatio/

Suomen pankki. n.d. Suomen Pankin 72. vuosikirja 1991 toimintakertomus. Viitattu 26.9.2023 https://publications.bof.fi/bitstream/handle/10024/42189/SP_Vsk_1991.pdf?sequence=1