Tampere
29 May, Wednesday
27° C

Proakatemian esseepankki

Ilkeyttä ja vihaa työyhteisössä



Kirjoittanut: Milja Salo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kirjoittanut Milja ja Sandra tiimistä Samoa.

 

 

Johdanto 

 

Miksi ihmiset käyttäytyvät ilkeästi ja alentavasti toisiaan kohtaan? Miten huonoon käytökseen tulisi reagoida työympäristössä? Halusimme tutkia sitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, ja millä tavoin voimme omalta osaltamme vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin. Olemme kokeneet itse aikaisemmissa työpaikoissamme huonoa kohtelua sekä työnantajalta että työkavereilta. Selän takana pahan puhumista, sanojen vääristelyä, piikittelyä ja eriarvoistamista. Olemme toimineet tilanteissa silloin parhaaksi katsomallamme tavalla, mutta jälkeenpäin katsottuna omassakin toiminnassamme on ollut parantamisen varaa. Luettuamme Pertti Simulan teoksen Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, pystyimme peilaamaan omaa käytöstämme tilanteissa, sekä ymmärtämään toisten käyttäytymistä paremmin.   

 

 

Viha ja eriarvoisuus rakenteissa 

  

Miksi lapset voivat huonosti? -> Koska vanhemmat voivat huonosti. 

Miksi vanhemmat voivat huonosti? -> Koska yhteiskunta voi huonosti. 

Miksi yhteiskunta voi huonosti? -> Koska sen rakenteet luovat ja ruokkivat epätasa-arvoa. 

Miksi se on mahdollista? -> Koska poliittinen valta sopeutuu globaalin talousjärjestelmän arvoihin. 

Eli siis talouselämän arvot hallitsevat ihmiskunnan toimintaa? -> Kyllä. 

(Simula 2020.) 

 

Rakenteellinen paha tarkoittaa yleisiä käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta ihmisten keskuudessa ja epätasa-arvo sisältää vallankäyttöä. Mitä suurempi valta yhdellä tai useammalla ihmisillä on muihin nähden, sen suuremmasta eriarvoisuudesta on kyse. Valta sisältää oikeuden vaatia, eli alistaa, mikä tuntuu kohteesta pahalta. Tasa-arvo on jokaisen ihmisen vapautta kehittyä ihmisyydessä ja toteuttaa itseään olosuhteista riippumatta. Rakenteellinen paha vaikuttaa kaikkiin ihmissuhteisiin ja sitä on havaittavissa yhteiskunnassa, työyhteisöissä ja perheissä. Rakenteellinen paha on niin normaalia, että sitä on vaikeaa havaita ja vielä vaikeampaa kyseenalaistaa. (Simula 2020.) 

  

Miten eriarvoisuus näkyy päivittäisessä elämässämme? Peruskoulussa lapsia mitataan ja luokitellaan erilaisten oppimista kuvaavien tekijöiden avulla. Naisten osuus on maailmanlaajuisesti selvästi pienempi, kuin miesten yritystalouden ja yhteiskunnan johtotehtävissä. Kansanryhmien, etnisten ja muiden vähemmistöjen syrjintä on arkipäivää. Talouselämä on organisoitu vapaan markkinatalouden muotoon, jossa pyritään siihen, että kaikilla ihmisillä olisi yhtä suuri vapaus toimia, mutta tosiasiassa vapaus osallistua päätöksentekoon riippuu keskeisesti ihmisen varakkuudesta. Työnteko on pääosin palkkatyö muotoista, jolloin työntekijöiltä puuttuu vapaus ja vastuu osallistua yritystason suunnitteluun ja johtamiseen, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta. Kaikenlainen kilpailu jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin, se luokittelee ja aiheuttaa vastakkainasettelua. Mitä epätasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän aiheutuu rikollisuutta, syrjäytymistä, sairautta sekä muita psykologisia ongelmia. Mitä keskittyneempää vallankäyttö on yhteiskunnassa, koulussa tai työpaikalla sen huonommin ihmiset yhteisössä voivat. Alemmuuden, pelon ja tyytymättömyyden tunteet kasvavat paineen alla, ja voivat näyttäytyä kapinana ja väkivaltana. Mitä tasa-arvoisempi yhteisö ja yhteiskunta ovat, sitä enemmän huolehditaan toisista ja turvallisuuden tunne kasvaa. ”Tasa-arvo kasvaa sitä mukaa, kun ihminen saa osallistua suoraan päätöksentekoon.” (Simula 2020.) 

  

Niin sanottu työnantaja ja alainen asetelma on niin normaalia ja arkipäiväistä, ettei sitä oikein tajua edes aina kyseenalaistaa, niin kuin Simulakin toteaa. Onneksi kuitenkin moderneissa työyhteisöissä on alettu kiinnittää huomiota siihen, että vastuuta jaetaan yhä useammalle yhteisön jäsenelle ja avoin kulttuuri mahdollistaa oman työn suunnittelua ja aikataulutusta sekä koko henkilökunnan osallistamista päätöksentekoon. On selvää, että työyhteisöissä tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei kukaan joutuisi tuntemaan alemmuutta, pelkoa tai tyytymättömyyttä, jotta voidaan välttyä vihan tunteilta ja purkautumisilta. Työyhteisön hyvinvointi on avainasemassa yrityksen menestymisen kannalta. 

  

 

Ympäristön vaikutus ihmisten käyttäytymiseen 

  

Persoonallisuus tarkoittaa ihmisen tapaa toimia tunteissaan, ajatuksissaan ja käytöksessään. Persoonallisuus muuttuu ja kehittyy elämänkokemuksen myötä. Ihmisen persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat fyysinen ympäristö, yhteiskuntarakenne ja siihen liittyvät arvot, normit, tavat ja moraali, vanhemmat ja läheiset ihmiset, perimä, oma tahto sekä henkilökohtainen vapaus ja vastuu. Kulttuurit ohjaavat vahvasti ihmisen persoonallisuuden kehitystä ja ohjaavat käyttäytymistä. (Simula 2020.) 

Kokemustemme mukaan etenkin työyhteisöissä niihin muodostunut kulttuuri ohjaa vahvasti ihmisten käyttäytymistä. Uudet työntekijät ottavat helposti mallia kokeneemmista, ja alkavat toistaa samoja käyttäytymismalleja ja tapoja. Esimerkiksi pahan puhumista selän takana harrastetaan toistuvasti, jolloin siitä tulee tavallista ja hyväksyttävää. Vaatii rohkeutta uutena työntekijänä astua niin sanotusti vastarintaan ja aloittaa kulttuurin muuttaminen omalla esimerkillä. 

  

Epätasa-arvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus vaikuttavat ihmisen kehitykseen. Tästä aiheutuu kielteisiä tunteita, joita ihminen yrittää piilottaa ja sen myötä nujertaa itseään. Kun tähän lisätään vielä kilpailusta aiheutuva toisen alentaminen, ei ole ihme, että maailmassa on niin paljon pahuutta ja ilkeyttä. Vapauden ja vastuun hyväksyminen ja tiedostaminen on omaehtoisen henkilökohtaisen kehittymisen tärkein tekijä. Vapauden tunne ennaltaehkäisee ongelmien ja ristiriitojen syntymistä, sillä vapauden tunne vapauttaa tuomitsemisen, syyllistämisen, kostonhalun ja uhriutumisen asenteita. ”Vapaus merkitsee tietoisuutta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumista elämässä esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin voi tietoisesti kehittää.” (Simula 2020.) 

  

Yhteisöllisyys merkitsee yhteisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Se sisältää yhteenkuuluvuuden sekä tasa-arvon ihmissuhteissa. Vastuu on vapautta, jolloin yhteisvastuu on jokaisen yhtäläistä vapautta osallistua yhteisön toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. ”Vallan keskittäminen harvoille rajoittaa vapautta, vastuuta ja yhteisöllisyyttä.” (Simula 2020.) 

Proakatemialla yhteisöllisyyden tunnetta osataan mielestämme rakentaa onnistuneesti, sillä kaikilla yhteisön jäsenillä on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Tietynlainen kilpailu asetelma tiimien välillä kuitenkin toisinaan aiheuttaa kielteisiä tunteita ja mahdollisesti myös kitkaa yksittäisissä ihmissuhteissa. 

 

Ilkeyttä ei voi poistaa muulla kuin hyvällä, viha tunteiden työvälineenä  

 

Kun kohtaamme ilkeyttä ja vihaa työympäristössä, siihen voi olla vaikea reagoida. Toiset kohtaavat sen rauhallisesti, ilman suurempaa negatiivista reagointia. Toiset päinvastoin reagoivat ilkeyteen hyvinkin aggressiivisesti puolustaen itseään. Kohdatessamme ilkeyttä ja vihaa, on tärkeä tarkkailla omia tunteita ja tekemisiä. Itseltä voi kysyä miten kohtaan negatiivista käyttäytymistä? Kuinka voin itse omalla käytöksellä vaikuttaa dynamiikkaan työyhteisössä/ympäristössä? Jokaisella on oikeus muokata työympäristöä haluamallamme tavalla ja tarvittaessa puuttua negatiiviseen toimintaan.

 

Hyvin tehokas tapa miten vihaa ja ilkeyttä voi kohdata, on kohdata se päinvastaisilla tunteilla, kiltteydellä, hyvyydellä ja ymmärtäväisyydellä. Kill them with kindness. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Ensimmäisenä tulisi ymmärtää mistä toisen käytös johtuu. Yleensä vika ei ole henkilössä, johon negatiivinen käytös kohdistuu. Työympäristössä epätasa-arvoa ei poisteta rangaistuksin vaan tasapainoa tulisi rakentaa inhimillisillä ja ihmisläheisillä tavoilla. Usein ihminen tuntee huonommuutta tai kokee olonsa uhatuksi työympäristössä, jolloin puolustusreaktio on ilkeää ja negatiivista toimintaa. Ihminen pyrkii suojelemaan itseään paljastamatta omia heikkouksia tai epävarmuuksia. Tällöin ihminen pyrkii kontrolloimaan tilannetta ja luomaan itselle aseman, jossa hän on tilanteen herra. Tällaisissa tilanteissa tulisi pyrkiä luomaan henkilölle merkityksellisyyden tunne, täysin unohtamatta tai poissulkematta huonoa käytöstä. (Simula 2020.)
Välikohtausten ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa, sillä syyt käytökselle juontavat juurensa usein kauempaa menneisyydestä, eikä kyseessä olevasta tilanteesta. Yleensä paras tapa asioiden selvittämiseen, on kysyä henkilöltä suoraan, että onko hänellä kaikki hyvin. Työympäristössä joskus se voidaan kokea tungettelevana tai epäolennaisena työn kannalta. Kun toinen ihminen käyttäytyy ilkeästi tai vihaisesti, käytös usein kumpuaa henkilön omasta pahasta olosta. Negatiivinen käytös on usein haitallisempaa kuin positiivinen käytös, se ikään kuin säteilee huonoa ja kielteistä energiaa. Käytöksellä voi olla suora vaikutus ihmisen oman työn tai muiden työkavereiden työn tulokseen, jolloin siihen on tärkeä puuttua. (Simula 2020.)

 

 

Jokainen voi muuttaa tapaansa tuntea  

 

Jokaisella on oikeus tuntea omia tunteita ja mahdollisuus tunnistaa muissa ihmisissä erilaisia tunnetiloja. Tunteminen on syvällistä ja vaikeammin hallittua kuin järjellä ajattelu. Ihminen ei aina voi hallita miten hän tunteita kokee, mutta ihminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten käsittelee asioita, mikä puolestaan voi vaikuttaa siihen, miten hän tuntee erilaisia asioita. Hyvän itseluottamuksen omaava henkilö pystyy kohtaamaan vastoinkäymiset tai negatiiviset kommentit yleensä kevyemmin. Jos toinen ihminen moittii itsevarmaa henkilöä, hän pystyy ottamaan asian vastaan paremmin ja miettimään mistä käytös johtuu.  Toisin kuin huonon itsetunnon omaava henkilö voi kyseenalaistaa omaa itseään, mikä vika hänessä oli mikä aiheutti toisessa negatiivisen reaktion.

 

Ajattelua ja tuntemista voidaan säädellä, sillä ne ovat sisäistä toimintaa. Toimintaan liittyy usein valinta, mikä tarkoittaa, ettei ajattelu ja tunteminen ole kaavamaisesti yksinkertaisesti selitettyä. Tunteminen ei ole aina vakio. Simula kirjoittaa ” tunteminen sisältää aistien avulla koetun havainnoinnin todellisuudesta”. Tuntemiseen sekoittuu myös henkilökohtaiset aikaisemmat kokemukset ja opetukset. Usein ihmisen reagointi on monen asian summa. Tunnistamalla itsestään miksi reagoi tietyillä tavoilla, voi selvittää ja muuttaa tapaansa tuntea ja reagoida seuraavalla kerralla toisin. Esimerkiksi pelon tunne on tervettä, mutta kun pelko muuttuu lamauttavaksi ja ylitsepääsemättömäksi tilanteeseen nähden, kertoo se ihmisen psyykkisestä epätasapainosta. Kun nämä tunteet osataan tunnistaa ja käsitellä, voi seuraavan kerran kohdata pelkotilat järjellä ja tunteita halliten. (Simula 2020.)
Lähes jokainen ihminen reagoi yllättäviin konflikteihin varauksella. Usein se koetaan hyökkäyksenä. Tunteet korostuvat ja todellinen näkemys tilanteesta saattaa sumentua. Kun tunteet estävät ihmistä toimimasta oikein, on hyvä tutkia omia tunnetoimia. Tunnetoiminnan erilaiset tavat estävät ihmisiä kokemasta tuntemisen vapautta. Tietoisuus niin sanotusta tuntemisen vapaudesta, luo mahdollisuuden omien tunteiden tietoiselle muutokselle. Jotta ihminen voi tietoisesti muuttaa tunnettaan, täytyy ensin hyväksyä omat tunteensa ja olla sinut niiden kanssa. ”Persoonallisuutta on miltei mahdoton muuttaa, mutta omia toimintatapoja voi harjoitella uusiksi.” (Simula 2020.)

 

 

Vapaus ajatella, rajoitettu vapaus toimia 

 

“Tuntemisen ja ajatuksen tasolla saamme toimia ihan vapaasti, mutta ulkoinen toiminta on monella tavalla määrättyä.” (Simula 2020). Kukaan ei voi siis kieltää ihmistä ajattelemasta ja tuntemasta haluamallaan tavalla, mutta yhteiskunnan säätelemät lait ja velvoitteet rajoittavat toimintaamme. Ystävällinen ja kohtelias käytös muita kohtaan on oletus, jonka jokaisen tulisi oppia ja sisäistää jo lapsesta saakka. Esimerkiksi vihan tunne ei oikeuta haukkumaan ja lyömään, vaan on käytettävä itsehillintää voidakseen toimia viisaasti.  (Simula 2020.) 

 

Työyhteisöissä saattaa olla vaikeaa tunnistaa ja puuttua huonoon käytökseen, jos sitä tapahtuu jatkuvasti ja se on osa kulttuuria. Kirjailija ja toimittaja Amy Gallo puhuu Harvard business review artikkelissa siitä, että ihmiset yrittävät välttää erimielisyyksiä. Gallo on tutkinut pitkään konflikteja, ja hänen mukaansa hiljaisuus konflikti tilanteessa on haitallista. Hän kannustaa puhumaan silloin kun olet erimieltä, koska sillä on positiivisia vaikutuksia niin kauan kun se tehdään ystävällisesti. (Gallo 2014 ja 2019.)  

Olemme huomanneet itse omassa käytöksessämme sen, että olemme puuttumassa konflikti tilanteeseen, mutta esimerkiksi Samoassa emme halua olla luomassa kulttuuria, jossa samat henkilöt toistuvasti pureutuvat ongelmiin. Tällöin valitsemme mieluummin sen, että olemme hiljaa ja katsomme sivusta, miten tilanne etenee.  

 

On tärkeää puuttua ilkeään tai epäkunnioittavaan käytökseen, mutta se täytyy tehdä oikealla tavalla, eikä sanoa mitä tulee ensimmäisenä mieleen. Kaikenlaiset ajatukset ovat siis sallittuja, ja onkin hyvä osata ajatella tilanteessa asiaa eri näkökulmista ja suhtautua ilkeäänkin käytökseen rauhallisesti sekä oppia ymmärtämään syyt käytöksen taustalla.  

 

 

Miten kohdata vaikeita tilanteita? 

 

Kun kohtaa vihaa toisessa on tärkeää tiedostaa ja hyväksyä ensin omat tunteet. On vääränlainen ajattelumalli, että viha ja pelko olisivat kiellettyjä tunteita. On vaikeaa hyväksyä ja tiedostaa pelkoa ja vihaa itsessä ja huomata niitä toisessa, jolloin ajatuksiin voi tulla oikosulku eikä tule toimineeksi viisaasti tilanteissa. Vihaa kohdatessa tulisi yrittää arvioida mahdollista tunteen laukaisijaa, mikä on perimmäinen ongelma, ja onko siihen ratkaisua. On myös hyvä miettiä, olenko itse toiminut tilanteessa väärin. Tilanteessa tulisi pyrkiä välttämään väittelyä ja itsensä puolustamista. Sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan tilanteessa rauhallisesti ja osoittaa toiselle, että olet kiinnostunut hänestä. Simulan mukaan selittelyä ja uhriutumista tulisi välttää ja huomio tulisi pitää itsen sijaan toisessa. “Kun opit hyväksymään omia tunteitasi, on se merkki siitä, että kunnioitat itseäsi. Sinulla on yhteys itseesi, ja voit toimia avoimesti ja kunnioittavasti toisia kohtaan.” (Simula 2020.) 

 

Koemme että Samoassa pystymme konfliktitilanteissa toimimaan rauhallisesti, emmekä ajaudu huutamaan toisillemme ilkeästi. Tuntuu kuitenkin siltä, että välillä tilanteissa saattaa jäädä joitakin asioita sanomatta, jolloin asiat jäävät kaivertamaan mieltä. Meillä on vielä opittavaa siinä, että miten puhumme toisillemme, jotta saamme sanottua kaiken ymmärrettävästi, mutta loukkaamatta toista.  

 

 

Pohdinta 

 

Saimme esseen kirjoituksen myötä hyödyllisiä vinkkejä siihen, miten toimia konflikti tilanteissa paremmin. Osaamme nyt helpommin tunnistaa erilaisia tunteita itsessämme ja toisissa. Osaamme ajatella myös sitä, että jos joku on toistuvasti tyytymätön tai hanakala, taustalla voi olla tunne tai tarve, joka on jätetty huomioimatta. (Kankaanpää, Leppänen ja Rantanen 2020). Oma suhtautumisemme huonoon tai ilkeään käytökseen on ymmärtäväisempi ja rauhallisempi. Tiedostamme paremmin sen, että tilanteissa rauhallisena pysyminen on tärkeää, jotta voi löytää ratkaisuja ongelmiin. Tulevaisuutta varten esimerkiksi tiimin sisäisissä konfliktitilanteissa pyrimme katsomaan tilannetta kauempaa ja ymmärtämään toisten tunnetiloja paremmin. Haluaisimme myös jatkossa kiinnittää enemmän huomiota tiimin sisäiseen hyvinvointiin ja ilmapiiriin, esimerkiksi puuttua pahan puhumiseen selän takana. Rakenteellisen pahan ja eriarvoisuuden ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen tulisi muistaa myös tiimissä ja projekteissa.  

 

 

 

 

Lähteet: 

 

Simula. 2020. E-kirja. Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä – keinot vaikeisiin tilanteisiin. Into kustannus, Helsinki.

Rantanen J. Kankaanpää H. Leppänen I. 2020. Johda tunneilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma talent oy, Helsinki.  

A . Gallo. 2014. Artikkeli. How to deal with a mean colleague. Harvard business review. https://hbr.org/2014/10/how-to-deal-with-a-mean-colleague  

 Amy Gallo Ted talk 2019, YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=MnaLS7OE2pk  

Kansikuva ladattu: Canva pro

Kommentoi