Kävin maanantai-iltana muutaman tunnin ilta valmennuksessa, jossa aiheena olivat ihmissuhteet. Valmennuksessa pohdittiin omaa itseä sekä ihmissuhteita ja sitä millaiset asiat niihin vaikuttavat, sekä tehtiin myös erilaisia harjoituksia aiheeseen liittyen. Pohdin paljon koulutuksessa myös ihmissuhteita ja johtajuutta Apajassa.

Tärkein oppi koko koulutuksessa minulle oli se, että kun haluat muuttaa ihmissuhteitasi, muista, että voit muuttaa vain itseäsi. Luomme itse omat tunteemme ja tunteet muodostuvat meissä, vaikka monesti ajattelemme, että joku ihminen aiheuttaa ne meille ja on toisen ihmisen syy, että tunnen esimerkiksi negatiivisia tunteita. Todellisuudessa toiset ihmiset vain nostavat esiin jo meissä olevia ajatuksia, tunteita ja piirteitä, jotka ovat alitajunnassamme. Se, että voimme kehittää ensin itseämme ja sitten ihmissuhteitamme, vaatii itsemme, syvyytemme ja totuutemme kohtaamista. Usein ihminen kokee tärkeäksi tutustua omaan itseensä ja sisimpäänsä silloin, kun hän kokee tarvetta voida paremmin ja selvittää sitä kuka minä olen, mikä minulle on tärkeää ja mitä elämältä haluan.

Kun haluamme parantaa jo olemassa olevia ihmissuhteitamme, on tunnistettava missä olen tällä hetkellä. Miten koen itseni juuri nyt, sekä millaisia ihmissuhteita minulla on. Kun miettii, millaisia ihmissuhteita haluaisi ja mikä olisi ihannetilanne, on tärkeää pohtia mitä voisi omassa käytöksessään ja omassa suhtautumisessa itseen ja muihin muuttaa. Kun alamme keskittyä muiden sijasta itseemme ja oman itsemme tutkiskeluun, ihmissuhteet muuttuvat automaattisesti. Pahasta olosta, joka syntyy ihmissuhteista, on helppo syyttää muita, mutta siinä vaiheessa, kun ajatus ’’miksi aina minulle tehdään näin’’ muuttuu ajatukseen ’’miksi annan muiden tehdä minulle näin’’, otetaan silloin vastuu omasta elämästä ja sellaiset ihmissuhteet, jotka eivät pidemmällä ajalla palvele tai anna, karsiutuu pois. Silloin oppii arvioimaan, millaisessa seurassa haluaa aikaansa viettää ja millaisilla ihmisillä haluaa itsensä ympäröidä. Sillä on valtava vaikutus hyvinvointiimme ja siihen millaiset voimavarat meillä on päivittäin käytössä.

Vasta kun ihminen arvostaa itseään, hän voi arvostaa muita. Se, millainen suhde sinulla on omaan itseesi, määrittää suhtautumistasi muihin. Matka hyviin ihmissuhteisiin lähtee aina itsestä, ei ulkopuolisista. Kun kohtaat itseäsi, alat tunnistamaan millaiset ihmissuhteet ovat hyväksi ja opit asettamaan myös terveet rajat sille mitä ihmisiltä hyväksyt ja mitä et. Kun ihminen on tehnyt tarpeeksi itsetutkiskelua, hän pystyy myös tunnistamaan sekä myöntämään heikkoutensa. Tiimissä on tärkeää ymmärtää sitä, että jokainen etenee omassa kehitysprosessissaan omaa tahtia. Kaikki ovat eri lähtökohdista ja eri elämäntilanteista. Se, jos joku ymmärtää sanomisesi väärin, tarkoittaa että hän tarkastelee sanomaasi omasta tietoisuudestaan käsin eikä sen takia välttämättä ymmärrä sitä missä sinä olet tai mitä tarkoitat. Ihminen voi kohdata sinut vaan sillä syvyydellä, millä hän on kohdannut itsensä. Tämän takia syntyy myös helposti väärinkäsityksiä, jonka takia on tärkeää, että opitaan puhumaan suoraan ja kysymään jos joku vaivaa sekä antamaan palautetta.

Kuunteleminen on hyvin tärkeää hyvässä ihmissuhteessa. Sellaisen ihmisen lähellä on hyvä olla, joka on aidosti läsnä ja kuuntelee. Silloin tulee olo, että saa olla oma itsensä, eikä toinen ole siinä kuin vain kuuntelemassa mitä hänelle haluat kertoa. Sellaisella ihmisellä ei ole kiire minnekään, vaan hän on siinä hetkessä. Kuuntelussa on neljä eri tasoa. Ensimmäinen ja heikoin taso on se, ettei kuuntele ollenkaan. On tavallaan läsnä, mutta ei keskity siihen mitä toinen sanoo. Toinen taso on se, että kuuntelee keskeyttääkseen toisen ihmisen. Tällöinkään ei pysty keskittymään toiseen, kun mielessä on koko ajan oma asia, jonka haluaa kertoa mielummin kuin rauhassa kuunnella toista. Kolmannella tasolla ihminen kuuntelee vastatakseen toiselle jotain. Viimeinen taso on vasta kuunteleminen keskittyneesti. Valmennuksessa tehtiin pariharjoitus, jossa toinen kysyi toiselta ainoastaan ’’mitä kuuluu’’ ja loppuajan oli vain hiljaa ja kuunteli. Reagoimatta tai vastaamatta mihinkään. Tämä yksinkertainen harjoitus osoittautui monilla vaikeaksi, koska olemme tottuneet siihen, että aina täytyy olla valmiina heittämään oma juttu tai edes kommentti väliin. Meidän on myös syytä keskittyä Apajassa siihen, että kuullaan toisiamme aidosti ja lähtökohtana on se, että haluamme ymmärtää toisiamme, ei tuoda vaan omia mielipiteitä. On hyvä ja tärkeää, että haastetaan ja kyseenalaistetaan, mutta on tärkeää osata myös vain kuunnella ja näyttää toiselle, että hänet on kuultu ja hänen mielipiteensä tai asiansa on arvokas.

Pohdin paljon myös ihmissuhteita ja niiden tärkeyttä johtajuuden näkökulmasta. Kuinka tärkeää on, että ihmissuhteet tiimin sisällä sekä tiimin ja johtoryhmän välillä toimivat. Koen, että Apajassa kaivataan tällä hetkellä ihmisläheistä johtamista. Tarvitaan sitä, että tiimiläiset kuullaan ja nähdään ja että tiimiläisten vahvuuksista ja heikkouksista ollaan tietoisia. Meidän täytyy tehdä projekteja ja saada asioita aikaan, mutta sisäinen motivaatio täytyy syntyä, ja tämä syntyy, kun yksilöt kokee merkityksen tunnetta tiimissä. On tärkeää, että johtoroolissa oleva kohtaa tiimiläisen ihmisenä. Se, että voi kohdata ja nähdä toisen ihmisen, vaatii sitä, että pystyy kohtaamaan ja näkemään myös itsensä. Inhimillisyys ja heikkous tekee meistä ihmisiä. Uskon, että johtajuudessa yksi tärkeä osa on myös se, että uskaltaa näyttää heikkouden ja haavoittuvuuden myös johdettavilleen ja näyttää näin esimerkkiä siitä, ettei epäonnistumista tarvitse pelätä. Näin johdettavat uskaltavat myös yrittää ja myöntää sen, ettei hommat mennyt täysin nappiin mutta siitä voi oppia. Meillä on ollut tiimissä paljon puheissa se, että Apajassa on paljon herkkiä tunneihmisiä ja se on meille välillä haaste. On puhuttu, että asiat täytyy ottaa asioina ja negatiivisuutta ei kannata tuoda liikaa tiimiin. Itse näen asian kuitenkin niin että herkkyys ja tunneäly ja se, että aistii energian ovat joidenkin meidän tiimiläisten isoimpia vahvuuksia. Mielestäni ei voi ajatella, että kouluelämä ja normaali elämä on täysin erikseen, jolloin kouluun ei saa tuoda tunteita, mutta henkilökohtaisessa elämässä niistä täytyy osata puhua ja niitä täytyy voida käsitellä. Näen, että tämä aiheuttaa myös yksilöille valtavan ristiriidan siihen, kuinka käyttäytyä ja tekee tiimissä olevasta johtamisesta enemmän asia- kuin ihmisten johtamista. Tommy Hellsten sanoo myös kirjassaan Pysähdy, olet jo perillä, ’’Kun ihminen tulee johtamisessa kohdatuksi ja kunnioitetuksi, hän kokee tulleensa nähdyksi. Kun ihminen tulee nähdyksi, hän kokee olevansa turvassa. Kun ihminen kokee olevansa turvassa, hänestä tulee luova ja innovatiivinen.’’

Myös myynti on suorassa yhteydessä siihen, miten toimimme ihmisten kanssa ja kuinka pystymme niihin vaikuttamaan. Opin valmennuksessa, että Suomessa myynti tehdään hyvin suorituspainotteisesti. Mitä enemmän otat asiakkaita, sitä enemmän luultavasti teet kauppaa ja myyntiä tehdään myös väkinäisesti. Ruotsissa tällä hetkellä trendaa myyntitapa, jossa yritysjohtajat viettävät aikaa asiakkaiden ja muiden yritysjohtajien kanssa. On ymmärretty, miten tärkeää on vuorovaikutus ja se, että olet aidosti läsnä ja kuuntelet. Siellä on huomattu, että suurimmat ja arvokkaimmat kaupat syntyvät näin. Kaikessa ei tietenkään tarvitse olla musta valkoinen, mutta on hyvä silti myös ymmärtää, ettei myynti tarkoita vaan pakkomyyntiä ja kylmäsoittelua, vaan voit olla huippumyyjä myös niin, että osaat olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä näyttää myös inhimillisyytesi. Vuorovaikutustaidot sekä tiimissä toimiminen tulee olemaan isossa roolissa tulevaisuuden työelämässä, joten jo yksilötasolla ihmistaitoihin kannattaa panostaa.