Kun mietitään hyvinvointia ja jaksamista, tulee muistaa että niistä kannattaa huolehtia, olipa tilanne mikä hyvänsä. Ihminen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa yksinkertaisilla asioilla. Nämä asiat tukevat sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. On erityisen tärkeää itse pyrkiä huolehtimaan arjen hyvinvoinnista, koska se auttaa pitämään yllä sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä.

Mielestäni ei ole normaalia tai järkevää pitää niin kiirettä, että tauot unohtuvat, ruoka jää syömättä ja nukkumaankin kerkiää joskus. Samaa mieltä ovat monet tutkimukset ja suositukset, varsinkin työelämässä. Tauot, ruokailu ja lepo lisäävät tehokkuutta ja auttavat jaksamaan elämän maratoonissa.

Tässä kuusi vinkkiä Joakim Piiroiselta, Muutos-valmentajalta vireystilan ja työtehon nostamiseksi

1. Suunnittele päiväsi

Suunnittele työpäivä, käy päivän ohjelma läpi sekä priorisoi tärkeimmät työt.

2. Muista syödä kunnolla

Aivot ja keho tarvitsevat energiaa, muista syödä säännöllisesti ja monipuolisesti, jotta säilytät hyvän vireystilan. Älä syö itseäsi liian täyteen tai jätä aterioita väliin.

3. Pidä taukoja

Taukojen merkitys työtehoon on merkittävä. Viisaasti työaikaa tauottamalla saat pidettyä toimintakyvyä yllä koko päiväPoistu työpöydän äärestä, mutta älä käytä taukoa sosiaalisessa mediassa roikkumiseen. Pyhitä tauko omalle hyvinvoinnille.

4. Vaihtele työasentoa

Älä istu yli tuntia kerrallaan. Jokainen on varmasti kuullut liiallisen istumisen haitoista. Pyri vaihtelemaan työasentoa päivän aikana. Se lisää vireystilaa ja energisyyttä sekä vähentää kropan jumeja.

5. Palautuminen

Työn rasituksen vastapainoksi tarvitaan palautumista. Unen palauttava merkitys tiedostetaan hyvin, silti moni nukkuu liian vähän tai huonosti. Aivot tarvitsevat myös riittävästi unta. Stressaantuneena ja uupuneena et jaksa pitää itsestäsi huolta, jolloin työtehokkuus kärsii, eikä aivojen suorituskyky ole parhaimmillaan. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva tapa rentoutua ja tehdä sitä hyvällä omatunnolla.

6. Pidä työ ja vapaa-aika erillään

Riippumatta siitä miten paljon tykkäät työstäsi ja nautit siitä, on terveellistä erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Kun olet vapaa-ajalla, ole täysillä siinä hetkessä. Tee niitä asioita, jotka tuovat sinulle aidosti iloa ja lisäävät onnellisuuttasi.

Mites nämä toteutuvat sitten allekirjoittaneen kohdalla. Päivän suunnittelu valmistelu yleensä tapahtuu edellisenä iltana, jotta ei tarvitse aamulla käyttää energiaa tai aikaa suunnitelman miettimiseen, vaan toimintaan siitä, mitä pitää tehdä. Ruokapuoli taas on ollut jopa välillä huolestuttavalla tasolla, aamupalojen unohtuessa ja lounaan venyessä illalliseksi tai sitten ruokailun siirtyvän kerran päivässä vatsan täyttämiseen.

Itse en aina muista pitää aina taukoja, jos työtehtävä on mielenkiintoinen tai se vaatii paljon keskittymistä. Onneksi roikkumista sosiaalisessa mediassa ei tarvitse pelätä, vähäisen sosiaalisen median käytön takia. Työasentoon en ole kiinnittänyt erityistä huomiota, ehkä tämän merkitys korostuu viimeistään siinä kohtaa kun alkaa voivotella selkävaivojen kanssa.

Palautuminen on asia mikä varmaan kuudesta listan asioista vaatii eniten pohdintaa ja mietiskelyä. Toisaalta olisi ironista kirjoittaa, kuinka hyvin palautuminen toteutuu viiden tunnin yöunien ja aika stressaavan syksyn jälkeen. Palautumisen kanssa joutuu vielä tekemään paljon töitä, mutta myös levon ja ruokavalion muutokset ovat asenne kysymyksiä.

Työn ja vapaa-ajan pyrin jakamaan, etten miettisi vapaa-ajalla työasioita. Akatemialla tämä voi haastaa, jos pitää olla tavoitettavissa lyhyelläkin varoitusajalla ja toimii vastuutehtävissä. Tärkeintä on kuitenkin, ettei tästä tee rutiinia. Välillä voi tulla tilanteita jotka vaativat venymisiä niin yksilöiltä kuin tiimiltä, mutta jokaisella tulisi olla oikeus omaan vapaa-aikaan ja palautumiseen.