Johdanto

Olenko hyvä kuuntelija? Annanko muille tilaa puhua? Haluanko hyötyä dialogista ja oppia sen kautta? Miten kehitän omia dialogitaitojani?

Proakatemialla istumme lukukauden aikana 120 tuntia pajoissa, joissa opimme dialogin kautta. Olen pohtinut näiden pajojen merkitystä ja sitä, minkä takia dialogista ja sen laadusta puhutaan niin paljon. Olen alkanut ymmärtämään sen tärkeyden, sillä kuuntelu ja sujuva dialogi on merkittävässä avainasemassa siihen, kuinka me rakennamme luottamusta toistemme välillä. Oletko ihmetellyt koskaan, kuinka paljon pajat vievät omaa energiaasi? Me teemme tämän neljän tunnin dialogin aikana paljon reflektointia niin oman pään sisällä kuin myös yhdessä, joka kuluttaa tietyn väliajoin, ainakin itseäni. Myös toisinaan huono dialogi vie paljon energiaa, sillä se luo turhautumista ja joutuu vielä enemmän pinnistelemään keskittymisessä. Nämä yhdessä istutut hetket ovat kummiskin todella opettavaisia ja auttavat meitä kasvamaan niin ihmisenä, kuin tiimiläisenä.

Viime aikoina, kun olen alkanut ymmärtämään dialogista saamani hyödyn ja opin niin yksilönä kuin yhdessä tiimin kanssa, halusin syventyä tähän aiheeseen vielä kirjojen kautta. Käytän tässä esseessä päälähteenä kahta eri kirjaa. Ilona Rauhalan teos: Keskustelun voima ja Kate Murphyn teos: Et taida kuunnella: Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä. Kerron esseessä hyvän keskustelijan sekä kuuntelijan ominaisuuksista.

Mitä dialogi on?

Dialogi on kuuntelemista ja kuulluksi tulemista. Syvennytään ymmärtämään käsiteltävää asiaa, toisia ihmisiä ja omaa itseään. Dialogissa ei väitellä, vakuutella toisia tai pyritä ratkaisemaan asioita. Se, että saadaan lisättyä ymmärrystä, luotua mahdollisesti jotain uutta, tarkastellaan omia ajatusmalleja sekä opitaan toisten erilaisista ajatusmalleista, on jo dialogille hyvä tulos. (opinkirjo.fi n.d.)

Tämän opinkirjon artikkelin pohjalta kiteytän vielä ranskalaisin viivoin mitä dialogi on:

• Kuuntelemista ja kuulluksi tulemista
• Avoin erimielisyydelle
• Mahdollisuus tulla yhteen ja keksiä uutta
• Yhteisiä oivalluksia ja ymmärryksen syventämistä
• Omien ajatusmallien tarkastelua
• Toisille tilaa antava vuoropuhelu
• Mahdollisuus olla läsnä ja keskittyä hetkeen.

Hyvän keskustelijan ominaisuudet

Välillä tulee pajatilanteiden jälkeen kuultua, että jollakin olisi ollut todella hyvä ajatus muille jaettavaksi, mutta ei viitsinyt sanoa sitä ääneen. Hän mahdollisesti koki, ettei kukaan kuitenkaan ottaisi hänen näkemyksiänsä ja ajatuksiaan tosissaan tai millään lailla huomioon. Tämä ajattelu voi lopulta johtaa siihen, että tämä henkilö ei varmaan enää itsekkään arvosta omaa näkemystään.

Ensimmäinen askel hyväksi keskustelijaksi on ymmärtää syvällisesti tämä seuraava lause, jonka viittaan suoraan kirjasta (Rauhala, I. 2020):

”Ihmisillä on syvä kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemisen tarve”

Hyvän keskustelun kannalta on tärkeää tuottaa toisille tätä kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemisen kokemusta. Tämä tapahtuu hyvän vuorovaikutuksen avulla, jossa pystyt luomaan turvallisen olotilan, jossa toisen ihmisen tekee ylipäätään mieli puhua sinulle. (Rauhala, 1. 2020.)

OK5 – onnistuneen keskustelun elementit

Rauhala kirjassaan kertoo, kuinka hän on pitkään pohtinut ja vertaillut erilaisia malleja, jonka pohjalta on halunnut luoda yksinkertaisimmat ja tärkeimmät elementit, joiden avulla parantaa keskittymistä entistä huolellisemmin keskusteluihin. Jotta keskustelutaitoja pystytään parantamaan, täytyy omaksua riittävän yksinkertainen malli, joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Murphy tenniskurssin innoittamana alkoi pohtimaan, mitä hyväkin tennispelaaja harjoittelee jatkuvasti ja samoja asioita esimerkiksi kämmentä, rystyä, lentolyöntiä ja syöttöä. Tämän innoittaman pohjalta hän halusi tehdä samanlaiset elementit, joiden pohjalta pysyt onnistumaan missä tahansa keskustelussa. Oli se sitten lyhyt kohtaaminen työpaikalla tai pidempi keskustelu. (Rauhala, I. 2020.)

Hänen kehittämä malli koostuu viidestä elementistä, jotka ovat:

1) viritä, 2) kuule, 3) tutki 4) jäsennä, 5) sulje.

Hyvänä muistisääntönä toimii OK5 eli onnistuneen keskustelun 5 elementtiä. Avaan vielä tarkemmin, mitä nämä pitävät sisällään.

1. Virittäytyminen avaa oven mahdollisuudelle keskustella.
2. Huolellinen kuunteleminen ja kuuleminen tuo keskusteluun turvallisuutta ja tilaa.
3. Tutkiva ote tekee keskustelusta kiinnostavan ja auttaa tunnistamaan, mitä kaikkea asiaan liittyy ja mikä on tärkeää.
4. Jäsentäminen auttaa erittelemään sen, mistä on keskusteltu ja mihin päätöksiin sen perusteella sitoudutaan.
5. Sulkeminen on keskustelun viemistä päätökseen. Sitä, että keskustelu päätetään, vaikka käsiteltävä asia ei tulekaan juuri sillä kerralla valmiiksi.

Jos näistä pitäisi muodostaa kysymykset jokaisen elementin kohdalle, olisivat ne Rauhalan mielestä seuraavanlaiset:

Viritä – Mitä kuuluu?

Kuule – Kerro lisää!

Tutki – Mistä tässä on kysymys?

Jäsennä – Mikä on sinulle tässä kaikkein tärkeintä juuri nyt?

Sulje – Laitetaanpa tähän piste.

Hyvän kuuntelijan ominaisuudet

Hyvän kuuntelijan ominaisuuksiin kuuluu taito olla läsnä. Aidosti kuuntelet keskeyttämättä ja olet kiinnostunut toisen asiasta. Näin pystyt myös vastaamaan loogisesti ja tarkasti, kun oikeasti keskityt kuuntelemaan. Hyvä kuuntelija ei myös vaella katsettaan esimerkiksi puhelimeen tai muihin häiriötekijöihin, jolloin keskittyminen herpaantuu. Omalla kehonkielellä pystyy myös viestimään kiinnostustaan puhujaan, sillä jos jatkuvasti kiemurtelet tuolissasi vaihtaen asentoa, venyttelet tai naputat kynää, ei puhujalle tule hirveän arvostettu ja kuultu olo. Pahimmassa tapauksessa puhuja yrittää nopeuttaa asiansa ja lopettaa sen mahdollisimman nopeasti, jotta kuuntelija ei pitkästyisi. (Murphy, K. 2020.)

Aitoa kuuntelemista pystyy kehittämään. Merja Takamäen blogipostauksessa oli hyvä lista, kuinka keskityt täysin toisen kuuntelemiseen. Tässä muutama vinkki listattuna:

• Päästä irti omista ajatuksistasi ja keskity hetkeen.
• Älä tuki tilaa omalla puheellasi.
• Pysy toisen kertomassa aiheessa. Älä vaihda aihetta oman mielenkiinnon mukaan.
• Kysy tarkentavia kysymyksiä. Pyri ymmärtämään toisen näkemys.
• Huomioi eleet ja ilmeet. Aito sanoma välittyy myös sanattomasta viestinnästä.

”Aito kuunteleminen vaatii päästämistä irti tarpeesta puhua koko ajan sekä tilan antamista toiselle.” – Merja Takamäki, 2019.

Pohdinta

Dialogin avulla me pystymme yhdessä saavuttamaan paljon enemmän kuin yksin. Näiden kirjojen pohjalta oli selkeää huomata, kuinka paljon dialogin laadulla on oikeasti merkitystä tiimityöskentelyssä ja sen tehokkuudessa. Hyvät dialogitaidot edistävät empatiaa ja auttavat meitä ratkaisemaan konflikteja sekä rakentamaan yhteistyötä. Meidän on myös todella tärkeä harjoitella näitä dialogitaitoja, jotta pystymme viestimään kunnioittavasti ja selkeästi. Kuuntelu- ja keskustelutaitoja tarvitaan arjessa jatkuvasti niin ravintolassa, työpaikalla kuin myös ystävien kanssa. Se, miten me viestimme toistemme kanssa, kertoo myös paljon meistä ihmisenä.  Aion jatkossa panostaa omaan dialogiini ja siihen, että viestin kunnioittavasti kaikkia kohtaan. Haluan myös viedä käytäntöön onnistuneen keskustelun elementit, jotka kävin esseessä läpi.

Tässä esseessä on käytetty seuraavia lähteitä:

Opinkirjo.fi n.d. Mitä dialogi on? Artikkeli. Viitattu 24.11.2023.

https://opinkirjo.fi/toiminta/hankkeet-ja-verkostot/dialogit/mita-on-dialogi/

Rauhala, I. 18.11.2020. Keskustelun voima. Bookbeat. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 24.11.2023.

https://www.bookbeat.fi/kirja/keskustelun-voima-224978

Murphy, K. 26.11.2020. Et taida kuunnella: Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä. Nextory. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 24.11.2023.

https://nextory.com/fi/book/et-taida-kuunnella-miksi-kuunteleminen-on-tarkeaa-ja-miten-se-muuttaa-meita-1472896

Takamäki, M. 9.12.2019. Kuuntelemisen taito on avain aitoon vuorovaikutukseen. Blogikirjoitus. Viitattu 24.11.2023.