Hyvä puhuja ja hyvä pitch

Yksilöessee – 2 ep.

Johdanto

Vaikka olen pienempänä ollut todella ujo ja esiintymiskammoinen, olen aina ihannoinut lahjakkaita ja itsevarmoja esiintyjiä ja puhujia. Olen halunnut kehittyä esiintymisessä ja vahvojenkin mielipiteiden ilmaisemisessa jo kauan. Koen, että kehittymisessä olenkin mennyt oikeaan suuntaan ja halu kehittyä esiintymisessä on nyt entistä vahvempi. Elsa Ervasti ja Joonas Turunen kertovat kirjassaan: ”Pitch! Innostavan tiivistämisen taito”, että esiintymisjännitys onkin aivan normaali asia. ”Esiintymispelko ja lavakammo ovat yleisiä ilmiöitä. Mikäli ihmisjoukon edessä seisominen aiheuttaa kauhua, ei siitä välttämättä kannata olla kovin huolissaan” (Ervasti & Turunen, 2020, s. 34). Ervasti ja Turunen myös painottavat kirjassaan, että jokainen voi kehittyä esiintymisessä.

Hyvät puhujat ovat maailman johtajia. Kun joku on hyvä puhumaan, on hän myös suurella todennäköisyydellä hyvä ajattelemaan ja toimimaan tehokkaasti. Länsimaisen yhteiskunnan hierarkioiden perustuessa pätevyyteen (kyllä, ei valtaan tai voimaan, vaan pätevyyteen) on hyvät puhujat, eli tehokkaat toimijat ja ajattelijat pätevyydellään etulyöntiasemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että hierarkioiden yläpäässä ihmiset ovat yleensä hyviä puhujia. Onhan puhe ihmisen maailmaa ja luonnollisuutta muokannut työkalu, jonka avulla ihminen on tänä päivänä tässä asemassa. Maalaisjärjellä ymmärtää, että tällaisen työkalun taidokas hallitseminen antaa käsittämättömän suuren kilpailuedun sellaisiin ihmisiin, jotka eivät sitä taidokkaasti hallitse.

Hyvä puhuja = tehokas ajattelija = pätevä toimija

On hyvä tiedostaa, että hyvä ja karismaattinen puhuja voi saada aikaan todella paljon hyvää, mutta myös todella paljon pahaa. Ääripään esimerkit voisivat olla Martin Luther King ja Adolf Hitler.

Hyvän puhujan ominaisuuksia

• Karisma
• Artikulaatio
• Kehonkieli
• Tunteiden ilmaisu

”Ainoa Tekninen apuväline, jota esiintymiseen varsinaisesti tarvitaan, on mikrofoni” (Ervasti & Turunen, 2020, s. 34). Esiintyessä kaikki on kiinni esittäjästä. Hieno esitelmä ei pelasta huonoa puhujaa, vaan päinvastoin. Huono puhuja pilaa hyvän esitelmän.

Puhujalle tärkeimpiä piirteitä on karismaattisuus. Karismaattisuus tarkoittaa kykyä viehättää ihmisiä ja vaikuttaa heihin. Kun puhuja pystyy vaikuttamaan positiivisesti kuuntelijan tunteisiin, on kuuntelijan hyväksyntä ja viehätys puhujaa kohtaan lähes varma. Tietenkin karisma toimii myös toiseen suuntaan, eli negatiivinen karisma saattaa herättää huonoja tunteita kuuntelijassa, kuten vihaa. Karisma on kuitenkin oleellinen osa hyviä puhujia ja esiintyjiä. Karismaattisuutta pystyy parantamaan ulkoiseen käyttäytymistapaan keskittymällä.

Hyvä artikulaatiotaito on elintärkeä puhujille. Kuuntelijan pitää ymmärtää puhujaa. Tämä tapahtuu selvän artikulaation kautta.

Ihminen tulkitsee jatkuvasti toisia ihmisiä kehonkielen mukaan. Ihmisen aivot ovat ohjelmoitu tunnistamaan toisten ihmisten luonnollisia kasvojen mikroliikkeitä ja -ilmeitä. Ihminen huomaa siis yllättävän helposti, jos joku esittää nauravansa tai olevansa surullinen. Onkin tärkeää, että puhuja pystyy vakuuttamaan ja vaikuttamaan kuuntelijaan kehonkielellään. Puhujalle on tärkeää uskoa omaan mielipiteeseensä. Tällöin ei tarvitse esittää tunteita, vaan ne tulevat luonnostaan. Selkä suorassa ja olkapäät takana seisova puhuja on paljon vakuuttavampi, kuin tuolilla kyyryssä istuva puhuja. On tärkeää miettiä, millaisen kuvan itsestään haluaa antaa kuuntelijoille ja kanssakeskustelijoille. Erilaiset asennot ja liikkumistyylit sopivat eri tilanteisiin, mutta ne ovat joka tapauksessa hyvällä puhujalla hallussa.

Tunteiden ilmaisu on keskusteluissa se asia, joka yhdistää ihmisiä. Samaistuminen puhujaan ja kuuntelijaan on iso tekijä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Hyvä puhuja ilmaiseekin omia tunteitaan ja pyrkii saamaan kuuntelijat samaistumaan häneen. Esimerkiksi pitchauksessa puhujasta on hyvä saada innostunut ja iloinen kuva. Tällöin innostumisen ja iloisuudet välittyvät kuuntelijoille.

Hyvän pitchin ominaisuuksia

• Rakenne
• Ongelma
• Ratkaisu
• Jännitys
• Helppous

Hyvässä pitchissä rakenne on kunnossa. Siinä tulee olla alku, keskikohta ja lopetus. Alun tulee olla tunteita herättävä ja kysymyksiä avaava, jotta kuuntelijan mielenkiinto esitystä kohtaan keskittyy heti. Keskikohdan tulee olla vakuuttava ja ongelmaa avaava, mutta samalla jännitystä lisäävä. Lopetus on huipentuma, jossa lopulta paljastetaan ratkaisu aikaisemmin esitettyyn ongelmaan. Alku- ja lopetuslause ovat tärkeät. Hyvässä pitchissä ensimmäinen lause on kuuntelijan huomion herättävä ja lopetuslause on puhujan ja kuuntelijan yhdistävä lause, jossa kuuntelijalle heitetään pallo.

Olemassa olevan ongelman avaaminen on hyvässä pitchissä ehkä jopa tärkein asia. Ongelma on se asia, mitä varten pitchattava esim. tuote tai palvelu on suunniteltu. Albert Einsteinin kuuluisa lausahdus ongelmanratkaisusta kuuluu: ”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma. Käyttäisin 55 minuuttia miettimällä ongelmaa ja 5 minuuttia miettimällä ratkaisua”. Tätä tyyliä käytetään myös hyvässä pitchissä. Sanat on helppo viedä käytäntöön. Ongelman avaaminen tulee olla selkeä ja sen pitää olla selitettynä auki niin, että jokainen kuuntelija ymmärtää ja huomaa sen.

Ongelmaan suunnitellun ratkaisun esittäminen tulee olla selkeä ja helppo ymmärtää, mutta myös ytimekäs. Kun ongelma on avattu tarpeeksi hyvin, on helppo tuoda ratkaisu lyhyesti ja ytimekkäästi esille.

Jännitys on tärkeä tunne kuuntelijalle pitchaustilanteessa. Jos esityksen alusta alkaen saadaan kuuntelijaa odottamaan ratkaisua jännityksellä, on esiintyminen mennyt ainakin siihen mennessä nappiin. Sen jälkeen on kyse siitä, onko kuuntelija tyytyväinen jännityksen puhkaisevaan ratkaisuun.

Helppoutta ei voi ylikorostaa pitchauksessa. Vaikeatkin tuotteet tai palvelut voidaan selittää helposti niin, että jokainen kuuntelija ymmärtää mistä on kyse ja mihin ongelmaan on keksitty millainen ratkaisu. Helppoutta pystyy lisäämään vähentämällä jargonia ja käyttämällä erilaisia vertauskuvia. Esimerkiksi uusien lääkealan innovointien pitchauksessa kuuntelija ei välttämättä ymmärrä sanaakaan lääkealan termeistä. Hänen kanssaan on silloin turhaa alkaa käymään läpi uuden laitteen ohjekirjaa, vaan auttaa kuuntelijaa selkokielellä ymmärtämään yksinkertaisetsi mihin ongelmaan laite vastaa ja miten sen parantaa lääkealan toimijoiden toimintaa.

Yhteenveto

Hyvät puhujat pystyvät muuttamaan maailmaa. Kun hyvä puhuja on hyvällä asialla, siitä hyötyvät kaikki. Esiintyessä on tärkeää miettiä, millaisen viestin haluaa välittää kuuntelijalle niin itsestään, kuin asiastaan, jotta esiintyminen johtaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Miettimällä näitä asioita, jonka jälkeen harjoittelemalla, jokainen voi kehittyä esiintymisessä. Kun olet hyvä esiintymään, sinulla on suurempi todennäköisyys onnistua siinä mitä teet.

Lähteet

Ervasti, E. & Turunen, J. (2020) Pitch! Innostavan tiivistämisen taito: S&S, Helsinki