Akatemialla jonkinlainen ikuisuusaihe on pajojen taso ja ihmisten erilaiset kokemukset siitä, että mitä akatemialla oppii ja miten. Varmasti useat tiimit kipuilevat pajojen tason kanssa, kunnes löytyy (toivottavasti) se tiimin oppimiselle sopiva tapa, joka tukee oppimista ja pitää pajojen tason yllä. Halusin oman muistin virkistykseksi kirjoittaa tähän, että millaisia pajoja meillä on ollut – mitkä on koettu hyviksi jutuiksi pajoissa ja mitä ei enää tulevaisuudessa haluta tai mihin kannattaa kiinnittää huomioita.

1. Ennakkotehtävät – Pajojen taso nousee selvästi aina kun ennakkotehtävänä on esim. Podcastin kuuntelu tai paja tullaan peilaamaan aiheeseen, johon jokaisen on täytynyt tutustua etukäteen.
2. Akvaariomalli – Keskusteluun pääsee yleensä syventymään paremmin käyttämällä akvaariomallia, jossa pienryhmät keskustelevat muun tiimin seuratessa keskustelua. Näin myös hiljaisemmat pääsevät ääneen ja seuraajille saattaa nousta uudenlaisia ajatuksia, kun he eivät pääse vielä osalliseksi keskusteluun.
3. Esseen kirjoittaminen – Kokeilimme eräässä pajassa kirjoittaa esseetä perustuen ennakkotehtävään, johon jokaisen täytyi pureutua. Ajatus tästä esseen kirjoittamisesta pajan aikana ja lyömällä kaksi kärpästä yhdellä iskulla (pajatunnit ja esseepisteet) oli kiehtova ja tuntui hyvältä, mutta esseiden taso oli mielestäni selkeästi huonompi ja teksteistä paistoi läpi se, että ne oli pakolla kirjoitettu, tätä perinnettä ei meillä siis ole jatkettu, mutta se oli hyvä kokeilla!
4. Vierailijat – Vierailijat ovat poikkeuksetta tuoneet aina jotain hyvää ja uutta pajoihin, käyttäkää näitä hyödyksi!
5. Musta tuntuu – Varsinkin alkuvaiheessa pajat menivät usein ”musta tuntuu”- keskusteluihin eikä ehkä ymmärretty, että nämä ovat ne meidän oppimistilanteemme. Toki tämä on ymmärrettävää, kun tiimin alussa oli toisiimme tutustumista ja piti opetella toimimaan monen ihmisen kanssa, joka herätti tunteita.
6. Rakenteen puuttuminen – Toisinaan pajat ovat suunniteltu nopeasti ja kesken pajaa saattaa kuulla, että ”no mitä me tehdään loppuaika”. Kannattaa siis aina miettiä pajan rakenne loppuun asti ja lisätehtäviä tai aiheita, mikäli tuntuu, että asiat on käyty nopeammalla tahdilla läpi, kun ajateltiin.
7. Anna sattumalle mahdollisuus – Joskus on hyvä kokeilla myös pajoja, joita ei ole ennalta määritelty ja katsoa mihin keskustelu menee.
8. Pajojen keskustelun tahti – Seuraavaan kohtaan liittyen, alussa keskustelut olivat todella nopeatempoisia ja niihin oli hitaammin ajattelevien vaikeampi hypätä mukaan, nyt koen, että pajojen tahti on rauhoittunut mikä on hyvä oppi koko tiimiltä.
9. Jokainen oppii – On ollut mielenkiintoista huomata, että miten persoonat ovat tasoittuneet pajoissa, alkuun äänekkäimmät ovat oppineet antamaan tilaa hiljaisuudelle ja hiljaisemmat tuovat mielipiteitään esiin.
10. Vaihtakaa paikkaa – Pajojen ei aina tarvitse olla akatemialla, mitä uutta ja erilaista se tuokaan, kun paja pidetään esim. metsässä nuotion äärellä?
11. Pienryhmät – Pienryhmätehtävät ovat lähestulkoon aina tykättyjä ja ne rikkovat kivasti pajan rakennetta ja tuovat uudenlaisia ja syvempiä keskusteluja.
12. Puheenvuoro paperit – Kokeilimme jossain vaiheessa puheenvuoro papereita kaikista äänekkäimmille. Eniten äänessä olevat saivat 3–5 paperia ja aina kun halusi sanoa jotain niin piti luopua yhdestä paperista ja kun paperit olivat loppu niin olivat myös puheenvuorot. Ajatuksena hauska ja kuvittelisi sen toimivan, mutta kuitenkin käytännössä hieman kömpelö ja koin, että pajan dynamiikka muuttui liikaa.
13. Jakakaa asioita ja oppeja – Asia mitä toivoisin Empirian tekevän vielä enemmän ja mistä itse koen, että olemme tehneet todella vähän, on oppien ja projektien sisällön jakaminen muiden kanssa. Vaikka muu tiimi ei haluaisi vetää kattokävelyä tai pyörittää kesäkahvilaa, koen, että opit, numerot ja muu tieto näistä olisi hyvä jakaa tiimin kanssa. Ikinä ei tiedä, mitä tulevaisuus yksilöille tuo ja kaikki oppi mikä on tullut tekemisen kautta – niin erehdysten kuin onnistumisten kautta on arvokasta.
14. Check in jäänrikkojana – Empiria on heittäytynyt suorastaan vallattomaksi tänä keväänä pajojen check innien kanssa. Meillä on ollut yhteislaulantaa, jumppaa, oman olon kuvaamista pieruäänellä (suusta päästettävällä) ja kahvilla käynti. Nämä ovat hauskoja jäänrikkojia vaikka osa heittäytyykin muita kehnommin mukaan (itse en tanssi tai jumppaa kahdeksalta aamulla selvinpäin haha)
15. Kohdan 13 lisäksi koen tärkeimmäksi opiksi sen, että kiinnittää huomioita pajan ilmapiiriin. On iso ero, valuuko porukka tuoleilta alas kohti lattiaa ja tuijottelee seiniin suu rutussa tai piirrellään vihkoihin, kuin siinä, että toisille hymyillään ja äänensävy on iloinen ja innostunut. Ilmapiiri (erityisesti väsynyt) tarttuu liiankin helposti.