Juhana Torkin dialogi muotoon kirjoittama “Puhe valta käyttöön!” on seitsemän luvun napakka ohjeistus, kuinka valmistella elämänsä puhe. Torkki purkaa yleisesti väärin ymmärrettyjä puheen kirjoittamisen normeja, jotka ovat aikojen saatossa kehittyneet puiseviksi ja ennen kaikkea tehottomiksi vaikuttavuudeltaan: ”ihmiset puhuvat kuivasti, koska pelkäävät rikkovansa normin”, kirjassakin mainitaan. Dialogimuotoon kirjoitetussa tekstissä puhekouluttaja ja insinööri argumentoivat kärkevästi toinen toisensa kantoja siitä, millainen on hyvä puhe.

VALMISTAUTUMISEN TEORIAT

Kirja tarjoaa dialogin lomassa yhdeksän ”treenivinkkiä”, kuinka tehdä puhe, joka on tähänastisen elämän paras. Yhdeksän kohtaa on mallinnettu Mika Häkkisen ajotaitoihin liittyvästä filosofiasta: “mestaruus ei ole ongelmien korjaamista itse tilanteessa, vaan epätäydellisyyksien poistamista. Se on systemaattinen prosessi”, sekä Aristoteleen eetos, paatos ja logos teoriasta.

Yhdeksän kohtaa eivät tarjoa puheen runkoa. Kohdat ovat kysymyksiä, joihin puheen valmistelijan on ensin itse pohdittava oma vastauksensa ennen kuin voi aidosti tuottaa ajatuksia puheensa lomassa. Vastaukset ruokkivat alitajuntaa asioilla, jotka ovat aistittavissa rivien välistä, silloin kun puhuja haluaa kaapata kuulijoiden huomion ja jättää heille jotain pinnan alla työstämistä. Sen vuoksi kirjan “insinöörin” valmistautuessa puheeseen, tuntuu kuin hän kävisi eräänlaisen oman henkisen prosessin siinä samassa. Kirja alkaakin puheopettajan kommentilla insinöörille: ”Olet muuttunut mies, et lainkaan se, jonka vuosi sitten tunsin. Ryhtisi on painuksissa, otsasi rypyssä ja kasvoillasi ahdistus”. Ehkä puhujalta myös odotetaan jonkinlaista tasapainoista habitusta (eetos), jotta yleisö voi luottavaisin mielin vastaanottaa ajatusmaailmaansa jotain uutta. Sen vuoksi kirjassa ehkö pohditaankin myös insinöörin elämän kokonaiskuvaa.

TREENIOHJELMA

Torkin treenivinkit puheen valmistelemiseen on jaettu Aristoteleen eetos, paatos, logos retoriikan pyhään kolminaisuuteen. Logos järkiperäistä ajattelua ruokkiva kerros, paatos taas kuulijoiden tunteiden ymmärtämistä ja viimeisenä eetos joka tarkoittaa puhujan uskottavuutta seistä sanomansa takana.

EETOS

1. Mistä olet kuulijoillesi kiitollisuuden velassa?

Kiitollisuus on eräänlainen sidosaine vuorovaikutuksen välillä. On helpompi vastaanottaa puhujalta jotain, kun aistii, että vaikka toinen olisikin äänessä kunnioitus on silti molemminpuoleista.

2. Mitä kuulijasi pelkäävät?

Puheen tarkoitus on aikaansaada muutos. Parhaiten muutosta estää pelko, koska se sulkee portit uusille näkemyksille. Puhujan rooliin astuessa on hyvä muistaa ihmisen kyvyttömyys vastaanottaa kokiessaan uhkaa. On pyrittävä välttämään esittämästä asiaansa siten, että nostattaa kuulijoidensa suojautumismekanismeja.

3. Mistä kuulijasi tuntevat ylpeyttä?

Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Puhujan on oltava herkkä, jos haluaa vaikuttaa sinne, missä ihminen kokee tarpeidensa täyttyvän vain kuunnellessaan. Puhujan on katsottava kuulijoita ylöspäin, kuin he olisivat mestareita eikä siten, että heitä on tultu ylhäältä käsin neuvomaan.

PAATOS

4. Mistä olet viime aikoina ollut innostunut?

On helppo ajatella, että jos puhuja ei ole itse innostunut asiasta josta puhuu, pitäisikö asian silloin myöskään olla innostava kuulijankaan mielestä?

5. Mitä itse pelkäät?

Epätäydellisyyden karttaminen on se asia, jolla menettää yhteisen kommunikaation pinnan. Pelko estää olemasta aito ja kuluttaa näin myös viestin vaikuttavuutta, jos viestijän ei voida luottaa olevan täysin sitä mitä hän on.

6. Miten voit puheellasi tehdä maailmasta paremman?

Kuulostaa suureelliselta, mutta mikä muu on itseasiassa riittävä syy astua muiden eteen, vaatia heitä kuuntelemaan ja antamaan keskitetty huomionsa kuin parantaa jotain asiaa maailmassa? Puhuminen yleisön edessä on aina mahdollisuus vaikuttaa asioihin suuremmassa mittakaavassa.

LOGOS

7. Minkä yhden lauseen toivot kuulijoiden muistavan?

Tiedon siirtämisessä stagelta yleisölle on hyvä tiedostaa, että asian perille vieminen on todennäköisempää, mitä kirkkaampi on sen viesti. Sen vuoksi puhujan on tärkeä kirkastaa mitä on viestimässä myös itselleen, jotta sen voi välittää kuulijalle.

8. Miten väännät sanomasi rautalangasta?

Jotta jokainen pääsee jyvälle siitä, mitä puheella halutaan viestiä voi sitä sanoittaa esimerkiksi esimerkein tai omakohtaisilla kokemuksilla. Se myös lisää mielenkiintoa ja parantaa muistijälkeä tilanteesta, kun sanomaan voi myöhemmässä vaiheessa yhdistää jonkin asian.

9. Minkä omakohtaisen tarinan voisit kertoa?

Kautta-aikain ihmisen tapa hahmottaa maailmakaikkeus on ollut tarinankerronta. Siksi se on keino, jolla jokainen pystyy samaistumaan toinen toiseensa. Siinä missä diaesitykset vaativat selkeytyäkseen kuvia ja kaavioita, tarinan kerronnalla viesti saattaa upota kertaheitolla ja vaikuttaa syvemmällä aina tunteiden tasolla saakka.

YHTEENVETO

Kirjan lukijana voi kuvitella, että kaikkiin näihin kysymyksiin paneutumalla saattaa löytää itsensäkin etsimästä halua vaikuttaa ja tehdä merkityksellisiä asioita. Kirja päättyykin insinöörin toteamukseen puheopettajalle: ”Sunnitelmat muuttuivat. Mutta minusta tuntuu, että samalla kun pysäytit hiihtoni, veit minut vielä jonnekin korkeammalle. Olen tänään katsellut kauemmaksi kuin tavallisesti”, tähän puheopettaja kiteyttää koko hyvin valmistellun puheen tavoitteen: ”Eikö puhe olekin hienoimmillaan silloin, kun sanoilla tavoitetaan jotakin sanatonta? Silloin kun sanat nostavat ihmistä edes hetkeksi aikaa, ja vievät hänet tuokioksi jonnekin aivan muualle.”

LÄHTEET

Puhevalta käyttöön! – näin valmistelet elämäsi puheen, Juhana Torkki, 2015