Suomessa muhii eläkepommi, näin olet ainakin kuullut. No sehän on itsestään selvää, kun väki vanhenee, eikä Anti Rinteen synnytystalkoissa nähty synnyttäjiä. Eläkepommin taustalla on paljon muutakin, kun lisääntyvät eläkkeensaajat ja vähenevät eläkkeenmaksajat. Taustalla on ennen kaikkea tehoton eläkejärjestelmä. Eläkejärjestelmän ongelmia ei paljon valtion uutisissa käsitellä, paitsi kun kyse on yrittäjien eläkkeistä. YEL-maksuja nostettiin, kun riskillä elävät yrittäjät, maksoivat minimi eläkemaksuja ja nyt osa eläkkeelle jäävistä yrittäjistä kärsii köyhyydestä, kun eläke ei riitä. Yrittäjän eläke on usein yrityksen taseessa, siksi yrittäjä maksaa eläkettä minimi määrän. Yrittäjän pienissä eläkemaksuissa on aina riskinsä kuten yrittäjyydessä muutenkin, mutta YEL-uudistus ei pelasta yrittäjän eläkepäiviä, kun suurin osa nyt maksamasta eläkkeestä menee jonkun mummon voileipään. Yrittäjän eläkemaksut olivat vain pieni reikä eläkejärjestelmässä, joka tilkittiin. Isompi reikä löytyy jostain aivan muualta kuin yrittäjien eläkkeistä. YEL-uudistusta voisi verrata avomurtumaan, jota paikattiin laastarilla. 

YEL-uudistus on jo vanhavitsaus, enkä käsittele (avaa) sitä tässä esseessä enempää. Oleellisempaa on ymmärtää, mikä eläkejärjestelmässä on vialla, tai ylipäätään miten eläkejärjestelmä toimii. Kaikki me maksamme eläkettä, tai emme kaikki, silti eläkettä voi kertyä ja vaikka eläkettä ei kertyisi koko elämän aikana, silti siihen on oikeus, tätä kutsutaan kansaneläkkeeksi. Eläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta (YLE, 2020), mutta kukaan ei ole kiinnostunut asiasta. “Meneehän se kaikilta muiltakin, mitä sitten?” Mutta tiedätkö todella, miten eläkejärjestelmä toimii: Mistä eläkettä kertyy? Mihin maksamasi eläke menee, tai entä mikä on elinajankerroin? 

Mistä eläkettä kertyy? 

Yksi eläkejärjestelmän perusprinsiippi on ollut “ansioiden mukaan”, jolla alun perin viitattiin ansiotyöstä karttuvaan eläkkeeseen, eli mitä enemmän tienasit, sitä enemmän kerrytit eläkettä. Nykyään eläkettä karttuu niin opiskelusta, työttömyydestä kuin lastenhoidostakin. (Kotamäki, 2023.) Sosiaalietuudet voivat kasvattaa eläkettäsi, kun olet ansainnut elämäsi aikana työstäsi palkkaa vähintään 19 578,92 euroa tai yrittäjänä YEL-työtuloa on ollut vähintään saman verran. (Ilmarinen, n.d.) Opiskelusta eläkettä kertyy maksimissaan viiden opiskeluvuoden ajalta. Eläkkeesi kertyy opiskellessasi ikään kuin ansaitsisit palkkaa 815,78 euroa kuukaudessa, eli opiskeluvuotesi kasvattaa kuukausieläkettäsi noin 12,2 euron verran. (Ilmarinen, n.d.) 

Mihin maksamasi eläke menee? 

“Ensinnä suomalainen eläkejärjestelmä on pääosin jakojärjestelmä, eli ylivoimaisesti suurin osa palkansaajien eläkemaksusta kanavoidaan suoraan eläkeläisille. Eläkemaksusta rahastoidaan vain noin 15 prosenttia.” (Kotamäki, 2023.) Palkastasi siis viedään noin 25 % ja tästä osuudesta rahastoidaan 15 %. Esimerkiksi saat palkkaa bruttona 4000 euroa kuukaudessa, josta eläkemaksuihin menee 1000 euroa. Tästä rahastoidaan vain 150 euroa, jonka tuotto arvo on Eläketurvakeskuksen (EKT) mukaan alle 2 %. vuodessa. Verraten osakemarkkinoihin, joiden keskituotto vuodessa on noin 7 % (Rahapodi, 2022), on eläkerahaston tuotto surkea. Mikä pahinta, eläkkeenmaksaja ei voi vaikuttaa siihen mihin hänen eläkkeensä rahastoidaan. Joskus tulevaisuudessa pääoma maksetaan tipoittain takaisin surkealla korolla (Kotamäki, 2023). 

Tästä syystä varsinkaan yrittäjät eivät halua maksaa korotettuja YEL-maksuja. Kuka yrittäjä haluaa sijoittaa moiseen instrumenttiin, joka tuottaa alle 2 % vuodessa ja “sijoitetusta” pääomasta sijoitetaan vain 15 %, jos voi sijoittaa omaan yritykseen? Jakoperusteisessa eläkejärjestelmässä ei päästä hyötymään korkoa korolle ilmiöstä. Kaiken lisäksi eläkejärjestelmä on vakuutus pitkän iän varalle, eli perintöä ei siitä jälkipolville jää, ja ainut tapa yrittää kasvattaa oman eläkemaksun tuottoa on elää mahdollisimman pitkään. (Kotamäki 2023.) Mitä tasa-arvoon tulee, miesten elinajanodote on Suomessa naisia 6 vuotta pienempi, mutta naiset ja miehet maksavat eläkettä samassa suhteessa.

Mikä on elinaikakerroin? 

Elinaikakerrointa käytetään eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläkkeesi lasketaan. Elinaikakerroin määritellään 62 vuoden iässä. Sen tarkoituksena on laskea eläkkeen riittäminen odotetulle elinajalle. Elinajanodote kasvaa koko ajan, siksi “kerätty” eläkepotti pitää jakaa pienempiin osiin pidemmälle ajalle, jotta eläke riittää kuolemaan saakka. (Eläketurvakeskus 2023.) “Elinaikakerrointa käytetään eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläkkeesi lasketaan” Eli jos nautit työstä ja jäät eläkkeelle myöhemmin, rankaistaan sinua maksamalla eläkettä elinaikakertoimen perusteella. Toisin sanoen saat eläkettä vähemmän, vaikka jatkaisit työelämässä pidempään. Jos jäät eläkkeelle aikaisemmin, käytetään silti elinaikakerrointa eli käytännössä saat enemmän eläkettä, mitä aikaisemmin jäät eläkkeelle. 

Minkä verran eläkettä kertyy? 

Kuten aikaisemmin todettu, eläkettä kertyy myös osittain sosiaalietuuksista. Kuhunkin sosiaalietuuteen on erilainen laskenta kaava. Oleellisinta on käsittää, miten eläkettä kertyy ansiosidonnaisesta. 

Eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa vuosiansioistasi.   

Yksinkertaistettuna sen voi laskea seuraavasti:
Vuosiansiot x 1,5 % / 12 kk = eläke/kk. 

Mitä pidempään jatkat työssäsi, sitä enemmän eläkettä saat. 

(KEVA, 2023). 

Esimerkiksi tienaat 40 000 euroa vuodessa. 

Laskentakaavalla: 40 000 x 0,015 / 12 = 50 euroa eläkettä / kk. 

Olemalla yhden vuoden työelämässä 40 000 euron vuosituloilla, saat eläkettä 50 euroa kuukaudessa. Tämä on toki vain suuntaa antava, mutta jos ajatellaan, että tekisit palkkatöitä 40 vuotta esimerkin vuosituloilla, saisit eläkettä 2000 euroa kuukaudessa.  

Palkasta noin 25 % menee eläkkeisiin, eli 40 vuoden työuralla ja 40 000 euron vuosituloilla olet maksanut 500 000 euroa eläkettä yhteensä. Tästä summasta on rahastoitu 75 000 euroa alle 2 % vuosituotolla. Korkoa korolle ilmiö on jäänyt tässä sijoituksessa olemattomaksi.  

(Kuva: Raha.fi, 2023)

Eläkejärjestelmän tehottomuus johtuu rahastoinnin pienestä osuudesta ja rahastoidun osuuden surkeasta tuotosta. Kuvassa esimerkki korkoa korolle -ilmiöstä, kun alkusijoitus on 5000 euroa, vuosittainen tuotto-odotus on 10 % ja sijoitusaika on 50 vuotta. 5000 euron alkusijoituksella voisi siis tienata koko eläkekassan, kunhan sijoitus on onnistunut. Eläkejärjestelmän kautta sinun pitää sijoittaa puolimiljoonaa, jotta voit saada puolimiljoonaa, koska korkoa korolle -ilmiötä ei siellä käytännössä tapahdu. 

Lopuksi 

Pyrin minimoimaan YEL-maksut, kuten yrittäjät tähän päivään mennessä ovat ennenkin tehneet. En halua elättää tuntemattomia vanhuksia kädestä suuhun, vaan säästää ja sijoittaa itse omia eläkepäiviäni varten. Sisimmässäni en usko, että tulen saamaan maksamiani eläkkeitä takaisin, koska tilanne on kestämätön suhteessa eläkkeensaajiin ja -maksajiin. Ongelmana on eläkejärjestelmän uusiminen. Miten järjestelmä voidaan uudistaa, kun eläkekassa on jatkuvassa kriisissä? Eläkkeiden saajia tulee jatkuvalla tahdilla lisää, jonka vuoksi ei voida tehdä rakenteellisia uudistuksia. Eläkejärjestelmän uudistaminen vaatisi 50 vuoden tauon, jolloin eläkkeitä ei maksettaisi. En tiedä mitä eläkejärjestelmälle tulee tapahtumaan. Jos Suomen käytänteitä sovelletaan, niin todennäköisesti eläkkeitä leikataan ja eläkemaksuja nostetaan. Näin koitetaan sinnitellä vuosi kerrallaan eteenpäin ja kun tämä ei riitä, otetaan lisää valtionvelkaa. Tällä tavoin saadaan näennäisesti pidettyä elintaso yllä. 

Lähteet:  

Eläketurvakeskus. 2023. Elinaikakerroin huomioideen eläkkeen alkaessa. Verkkosivu. Viitattu 7.10.2023.  

https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/elinaikakerroin/#title 

Ilmarinen. N.d. Palkattomilta ajoilta kertyy eläkettä. Verkkosivu. Viitattu 7.10.2023. https://www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/elakkeen-kertyminen/elakkeen-maara/ 

KEVA. 2023. Eläkkeen määrä ja kertyminen. Verkkosivu. Viitattu 7.10.2023. https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/tietoa-elakkeista/elakkeen-maara/#:~:text=El%C3%A4kett%C3%A4%20kertyy%201%2C5%20%25%20vuodessa,ty%C3%B6ss%C3%A4si%2C%20sit%C3%A4%20enemm%C3%A4n%20el%C3%A4kett%C3%A4%20saat 

Kotamäki, M. 2023. Eläkejärjestelmää on ihan pakko uudistaa, edes vähän kerrallaan. Verkkosivu. Viitattu 7.10.2023.  

https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/elakejarjestelmaa-on-ihan-pakko-uudistaa-edes-vahan-kerrallaan/#333a6dfe 

Rahapodi. 2022. Jakso 226. Podcast. Viitattu 7.10.2023. 

Eläkejärjestelmä on ? – näin kaikille paremmat eläkkeet | #rahapodi 226 

Raha.fi. 2023. Korkoa korolle –laskuri. Verkkosivu. Kuvakaappaus 7.10.2023.  

https://raha.fi/korkoa-korolle-laskuri/ 

YLE. 2020. Harva tietää, paljonko tuloista maksetaan eläkemaksuja – Eläketurvakeskuksen kyselyssä neljäsosa arvioi maksun alakanttiin. Uutinen. Viitattu 7.10.2023. 

https://yle.fi/a/3-11645927