Haasteena ja mahdollisuutena vertaisjohtaminen 

Johdanto 

Vertaisjohtaminen on lajina haastavaa, mutta etenkin johtajia kehittävää. Saimme kerätä tästä omakohtaista kokemusta ja kehittää tämän syksyn ajan osuuskuntaamme Flyynaa Business Leaderin sekä Team Leaderin rooleissa. Tämä essee käsittelee vertaisjohtamista, sen haasteita ja mahdollisuuksia, ja sitä millaiset tavat johtaa sopivat vertaisjohtamiseen. Lopussa kiteytämme vertaisjohtamisen yhdistäen sen kokemukseemme Proakatemialla.  

Mitä on vertaisjohtaminen? 

Vertaisjohtaminen on johtamisen tyyli, jossa ryhmän jäsenet ottavat vastuuta ja johtavat toisiaan tietyissä tilanteissa, yleensä ilman perinteistä hierarkista auktoriteettia. Vertaisjohtaminen voi tapahtua monissa erilaisissa ympäristöissä, kuten työpaikoilla, kouluissa, vapaaehtoistyössä ja urheilujoukkueissa. Se perustuu ajatukseen siitä, että kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon sekä tukea toisiaan saavuttamaan yhteiset tavoitteet. 

Vertaisjohtamisessa ryhmän jäsenet toimivat yhteistyössä ja tarjoavat toisilleen tukea, ohjausta ja kannustusta. Tämä tyyli perustuu ajatukseen siitä, että jäsenet voivat ymmärtää toistensa tarpeita ja näkökulmia paremmin kuin ulkopuolinen johtaja, mikä tekee vertaisjohtamisesta tehokkaan tavan edistää ryhmän toimintaa. Vertaisjohtaminen voi ilmetä eri muodoissa: 

Taitopohjainen vertaisjohtaminen: Ryhmän jäsenet voivat jakaa asiantuntemustaan ja taitojaan muiden kanssa. Esimerkiksi työpaikalla tämä voisi tarkoittaa kokeneen työntekijän opastamista ja tukemista uuden työntekijän kouluttamisessa. 

Tunteisiin perustuva vertaisjohtaminen: Tämä liittyy ryhmän jäsenten tunneälyyn ja kykyyn tarjota tukea ja empatiaa toisilleen. Ryhmän jäsenet voivat auttaa toisiaan käsittelemään stressiä, konflikteja ja henkisiä haasteita. 

Osallistava vertaisjohtaminen: Ryhmän jäsenet voivat olla mukana päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa. He voivat tehdä yhteisiä päätöksiä ja vaikuttaa ryhmän toimintaan. 

Vertaisjohtaminen voi tuoda monia etuja organisaatioille ja ryhmille. Se edistää yhteisöllisyyttä, luottamusta ja ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta. Lisäksi se voi lisätä ryhmän jäsenten osallistumista ja motivaatiota, koska he tuntevat olevansa osa päätöksentekoprosessia ja ryhmän menestystä. Tämä voi johtaa parempiin tuloksiin, alhaisempaan vaihtuvuuteen ja korkeampaan työtyytyväisyyteen. 

Kuitenkin vertaisjohtaminen ei sovi kaikkiin tilanteisiin, ja se vaatii selkeää viestintää ja yhteistyötä ryhmän jäsenten kesken. Joskus tarvitaan myös ulkopuolisen auktoriteetin, kuten esimiehen tai valmentajan, väliintuloa. Lisäksi vertaisjohtaminen voi vaatia koulutusta ja valmennusta, jotta ryhmän jäsenet voivat toimia tehokkaasti vertaisjohtajina. 

Kaiken kaikkiaan vertaisjohtaminen on johtamisen tyyli, joka perustuu ryhmän jäsenten yhteistyöhön, taitoihin ja keskinäiseen tukeen. Se voi olla voimakas työkalu ryhmien ja organisaatioiden menestymisen edistämisessä, kun sitä sovelletaan oikein ja harkiten. 

Vertaisjohtamisen haasteet 

Vertaisjohtaminen voi olla erittäin tehokas ja motivoiva johtamistapa monissa organisaatioissa, mutta siihen liittyy myös haasteita: 

Suhteiden haavoittuvuus: Vertaisjohtaminen perustuu vahvoihin sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen tiimin jäsenten kesken. Tämä voi tehdä johtamissuhteesta haavoittuvan, sillä henkilökohtaiset konfliktit tai ongelmat voivat vaikuttaa työsuhteeseen. 

Taitojen puute: Hyvä tiimijäsen ei välttämättä ole automaattisesti hyvä johtaja. Jäseniltä voi puuttua johtamistaitoja, kuten konfliktien hallintaa tai suoritusarviointia koskevaa osaamista. 

Tasapuolisuusongelmat: Vertaisjohtaminen voi luoda tasapuolisuusongelmia, kun johtaja joutuu arvioimaan tai tekemään päätöksiä tiimin jäsenistä, jotka ovat myös hänen ystäviään. Tämä voi johtaa suosimiseen tai konflikteihin. 

Valtaongelmat: Johtaja voi kokea valtaongelmia, kun hänellä on johtamisvastuu tiimissään, mutta hän ei välttämättä pysty vaikuttamaan organisaation yleiseen päätöksentekoon tai resurssien jakamiseen. 

Roolien epäselvyys: Vertaisjohtamisessa voi olla vaikeaa määrittää selkeästi, missä menee johtajan ja tiimin jäsenen välinen raja. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyttä organisaatiossa. 

Muutoksen hallinta: Vertaisjohtamisen dynamiikka voi tehdä muutoksen hallinnasta vaikeaa, kun johtaja yrittää ottaa käyttöön uusia toimintatapoja tai muuttaa tiimin rakennetta. 

Kehitystarpeiden huomiotta jättäminen: Johtajana toimiva vertainen voi olla epäröivä antamaan palautetta tai puuttumaan toisten kehitystarpeisiin, peläten sekaantuvansa ystävyyssuhteisiin. 

Viestinnän haasteet: Viestintä voi olla haasteellista, kun johtaja tarvitsee välittää kriittisiä viestejä tiimilleen tai toimia konfliktinratkaisijana. 

Nämä haasteet eivät tarkoita, että vertaisjohtaminen ei voi toimia, mutta ne vaativat huolellista harkintaa ja taitoa niiden hallitsemiseksi. Organisaatiot voivat tarjota koulutusta vertaisjohtamistaidoista ja luoda selkeitä ohjeita ja rajoja auttaakseen tiimin jäseniä menestymään vertaisjohtajina. 

Vertaisjohtamisen mahdollisuudet 

Vertaisjohtaminen tarjoaa myös monia mahdollisuuksia organisaatioille ja tiimeille.  Tässä on joitakin vertaisjohtamisen mahdollisuuksia: 

Yhteistyön edistäminen: Vertaisjohtamisen avulla tiimin jäsenet voivat työskennellä yhdessä tiiviimmin ja tehokkaammin. He jakavat kokemuksia ja tietoa avoimemmin, mikä tukee innovointia ja ongelmien ratkaisua. 

Luottamuksen rakentaminen: Vertaisjohtaminen perustuu vahvoihin sosiaalisiin suhteisiin, ja se voi vahvistaa luottamusta tiimin jäsenten välillä. Kun johtajat ovat samalla tasolla muiden kanssa, se voi auttaa rakentamaan vahvempaa yhteenkuuluvuutta. 

Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen: Vertaisjohtaminen voi auttaa edistämään monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, kun johtajina toimii eri taustoista tulevia henkilöitä. Tämä voi tukea erilaisten näkökulmien ja ideoiden esiin tuloa. 

Motivaation lisääminen: Vertaisjohtamisen avulla tiimin jäsenet voivat tuntea suurempaa omistautumista ja sitoutumista työhönsä. Kun johtaja on samalla tasolla muiden kanssa, se voi olla motivoivaa tiimin jäsenille. 

Ongelmanratkaisukyvyn parantaminen: Vertaisjohtaminen voi edistää nopeaa ja tehokasta ongelmien ratkaisua, koska johtaja voi hyödyntää tiiminsä monipuolista osaamista ja kokemusta. 

Sisäinen tiedonjakaminen: Vertaisjohtaminen helpottaa tietojen ja taitojen jakamista tiimin sisällä. Tämä voi auttaa tiimiä oppimaan nopeammin ja parantamaan yhteistä osaamista. 

Sosiaalisen pääoman kasvattaminen: Sosiaalinen pääoma, kuten hyvät suhteet ja verkostot, voi olla erittäin arvokasta organisaation menestykselle. Vertaisjohtaminen voi auttaa kasvattamaan tätä sosiaalista pääomaa. 

Kustannustehokkuus: Vertaisjohtaminen voi olla kustannustehokas tapa johtaa, koska se voi vähentää tarvetta korkeampipalkkaisille esimiehille ja hierarkisille rakenteille. 

Henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet: Johtajina toimiminen tiimissä voi tarjota yksilöille mahdollisuuden kehittää johtamis- ja viestintätaitojaan sekä lisätä itsetuntemustaan. 

Joustavuus ja sopeutumiskyky: Vertaisjohtaminen voi olla joustava johtamistapa, joka helpottaa organisaation sopeutumista muutoksiin ja nopeisiin päätöksiin. 

Yhteenvetona vertaisjohtaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia, jotka voivat edistää tiimin ja organisaation menestystä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että se vaatii selkeitä viestintä- ja konfliktienhallintataitoja sekä luottamuksen rakentamista tiimin jäsenten välille. 

Millaiset tavat johtaa sopivat vertaisjohtamiseen? 

Vertaisjohtamisella tarkoitetaan johtamistapaa, jossa henkilöt, jotka eivät ole virallisesti ylemmässä asemassa organisaatiossa, osallistuvat johtamiseen ja vaikuttavat ryhmän tai tiimin toimintaan. Hyvä vertaisjohtaminen voi parantaa tiimin tehokkuutta, yhteistyötä ja motivaatiota. Alla on joitakin tapoja, joilla voit johtaa vertaisryhmääsi tehokkaasti: 

Luota ja kunnioita muita: Luottamus ja kunnioitus ovat vertaisjohtamisen perusta. Kuuntele muiden ideoita ja mielipiteitä, ja osoita arvostusta heidän panoksestaan. 

Ole esimerkkinä: Näytä omalla toiminnallasi, miten haluat muiden toimivan. Ole sitoutunut ja ammattimainen. 

Tunnista vahvuudet ja heikkoudet: Ymmärrä ryhmän jäsenten vahvuudet ja heikkoudet sekä omat rajoituksesi. Tämä auttaa jakamaan tehtäviä ja vastuita tehokkaasti. 

Kommunikoi avoimesti: Pidä avoin ja rehellinen viestintä muiden ryhmän jäsenten kanssa. Kannusta avointa keskustelua ja ole valmis vastaanottamaan palautetta. 

Auta muita kehittymään: Tarjoa apua ja tietoa muille tiimin jäsenille heidän ammatillisessa kehityksessään. Kannusta heitä oppimaan uutta ja kasvamaan. 

Ratkaise konflikteja rakentavasti: Konfliktit voivat syntyä missä tahansa ryhmässä. Käsittele niitä rakentavasti ja pyri löytämään yhteisiä ratkaisuja. 

Ole vastuullinen: Kanna vastuusi ryhmän jäsenenä ja ole sitoutunut ryhmän tavoitteisiin. Täytä tehtäväsi ajoissa ja laadukkaasti. 

Tee yhteistyötä: Kannusta yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn. Auta ryhmän jäseniä ymmärtämään, kuinka heidän työnsä liittyy muiden työhön ja organisaation tavoitteisiin. 

Kuuntele ja osoita empatiaa: Ole hyvä kuuntelija ja ymmärrä muiden tarpeita ja huolia. Osoita empatiaa ja tue ryhmän jäseniä vaikeissa tilanteissa. 

Ole avoin uusille ideoille: Hyväksy erilaiset näkemykset ja ideat. Kannusta luovuutta ja innovaatiota ryhmässä. 

Tunnista ja palkitse ansioituneita: Huomioi ja palkitse niitä, jotka tekevät poikkeuksellista työtä. Tunnustus voi olla hyvä motivaattori. 

Ole johdonmukainen: Ole johdonmukainen toiminnassasi ja päätöksissäsi. Luotettavuus on tärkeää vertaisjohtamisessa. 

Ole avoin palautteelle: Ole valmis vastaanottamaan rakentavaa palautetta muilta ryhmän jäseniltä ja pyri parantamaan toimintaasi sen perusteella. Samalla anna myös palautetta rakentavasti. 

Tehokas vertaisjohtaminen vaatii taitoa, kärsivällisyyttä ja sitoutumista. Se voi olla erityisen hyödyllistä organisaatioissa, joissa joukkuetyöskentely on korostunutta ja johtajuus jakautuu eri jäsenten kesken. 

Pohdinta 

Vertaisjohtaminen on johtamisen lajeista mahdollisesti haastavin. Samaan aikaan esimerkiksi Proakatemialla on tiimin jäsenten kanssa ystäviä ja työkavereita sekä liikekumppaneita. Johtajan rooliin hypätään vaiheessa, jossa tiimin rakenne ei ole kehittynyt ja selkeä, mutta samaan aikaan johtamisen tarvitsisi olla ainakin kohtuullisen selkeää. Samaan aikaan rakennetaan toimivaa organisaatiota tai yrityskulttuuria sekä raameja johtajuudelle ja tiimin eri rooleille. Delegointi on haastavaa, kun roolit ja työtehtävät eivät ole täysin selvillä. Vertaisjohtamisen moninaisuus näkyy akatemian tiimeissä myös erinäisin tiimiytymiseen liittyvin haastein, kuten luottamuksen ja sitoutumisen puutteena, jolloin vertaisjohtaminen on toisinaan hyvinkin hankalaa. On toki myös positiivisia puolia, kuten esseessämme käsittelimme. Johtajana tiimissä, joka perustuu vertaisjohtamiseen, oppii hyvin paljon. Tiimissä on paljon voimaa ja potentiaalia, yhdessä pääsee pitkälle. Täytyy vain ensin oppia puhaltamaan yhteen hiileen, hahmottamaan kokonaiskuva ja löytämään vertaisjohtajuuden mahdollisuudet. Yhdessä. Tiiminä.  

Lähteet 

Lencioni, P. Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Viitattu 30.10.2023.     

Spiik, K-M, Spiik, K-J. Yhteisöohjautuvuus: Kestätkö ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin sinä. Viitattu 29.10.2023. Äänikirja, Storytel.fi. Vaatii käyttöoikeuden. 

Spiik, K-J. Yhteisöohjautuvuus: Yhdessä ohjautuva tiimi. Viitattu 29.10.2023. Äänikirja, Storytel.fi. Vaatii käyttöoikeuden. 

Spiik, K-J. Yhteisöohjautuvuus: Jaettu johtajuus. Viitattu 28.10.2023. Äänikirja, Storytel.fi. Vaatii käyttöoikeuden. 

Alf Rehn. 2018. Johtajuuden ristiriidat – Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. DOCENDO. Viitattu 30.10.2023. Vaatii käyttöoikeuden.