Yksilöessee
Tuomas Saarinen / 7.5.2021

Globalisaation äkkipysähdys: Erään laivan tarina

TAUSTAA

Vuonna 2018 valmistui Evergreen Marine -varustamon konttirahtilaiva nimeltään Ever Given. Se kykenee kantamaan 220 000 tonnia rahtia, tarkoittaen noin kaksikymmentä tuhatta merikonttia. Ever Given on 400 metrin kokonaispituudellaan ja 59 metrin leveydellään yksi maailman suurimmista konttialuksista. (VesselFinder)

Yli 150 vuotta sitten liikenteelle avattu Suezin kanava sijaitsee Egyptissä, yhdistää Välimeren ja Punaisenmeren, nopeuttaen rahtiliikennettä merkittävästi. Laivat voivat oikaista kanavaa pitkin Aasiasta Eurooppaan ja Atlantille sen sijaan, että ne joutuisivat kiertämään koko Afrikan mantereen, säästäen kuutisen tuhatta kilometriä ja seitsemästä kymmeneen päivää. Suezin kanavan läpi kulkee joka vuosi noin 19 000 alusta, mikä vastaa 30 prosenttia koko maailman konttirahdista ja kymmenesosaa kaikesta olemassa olevasta rahtiliikenteestä.

12. maaliskuuta 2021 Ever Given lähti Tanjung Pelepasin satamasta Malesiasta kohti Rotterdamia, Alankomaita. 23. päivä se kohtasi hiekkamyrskyn ja kovat tuulet kulkiessaan Suezin kanavassa, kääntyi viistoon ja pysäytti kanavan liikenteen. Kun Suez tukkeutui, pysähtyi lähes kolmasosa maailman meriteitse kulkevasta rahtiliikenteestä, ja tukoksen tuntihinta maailmantaloudelle oli arviolta 400 miljoonaa dollaria. Maailmantalous nyrjäytti nilkkansa, vaikka laiva ehti olla jumissa vain kuusi päivää ja saatiin kokoonsa nähden nopeasti irrotettua. (CNBC 25.3.2021)

Tämä yksilöessee keskittyy siihen, miten nykyajan globaali ja itseään ruokkiva talous voi nytkähtää näin näennäisen pienestä ja sattumanvaraisesta asiasta. Onko globalisaatio siis toimiva metodi talouskasvun kannalta, vai tulisiko jokaisen valtion suojella kotimaansa taloutta ja pyrkiä kaikin keinoin supistamaan tuontia?

VAIKUTUKSIEN LAAJUUS

Ever Givenin vaikutukset ylettyivät paljon pidemmälle kuin laivan kuljettamien 18 300 kontin saapumisen myöhästymiseen.

Egyptin hallitus yksinään menetti 90 miljoonaa dollaria kanavan tullimaksuja, kun satojen aluksien läpikulku viivästyi. Kaikki kanavaan pääsyä odottavat alukset Välimerellä ja Punaisellamerellä myöhästyivät luonnollisesti myös tavoiteaikataulustaan, ja osa aluksista otti varasuunnitelman käyttöön ja lähti kiertämään Afrikkaa. Koronapandemia on jo sellaisenaan viime vuoden aikana tuonut menekkihaasteita osaan kulutushyödykkeistä, ja toimituksien viive pahensi asiaa entisestään. Kaikkien meriteitse kuljetettavien tavaroiden hinnat olisivat nousseet aina Suomessa asti, mikäli tukos olisi ollut vieläkin pitkäaikaisempi. Rahtisatamissa uhkasi myös konttipula, kun konttialukset eivät ole saapuneet ajallaan Aasiaan täytettäväksi, ja tyhjiä kontteja tarvitsevat yrittivät saada niitä käsiinsä kovalla työllä.

Kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida, mutta jo edellä mainitut luvut antavat melko kattavan kuvan onnettomuuden hinnasta. Meriä pitkin rahti kulkee monta kertaa lentorahtia edullisemmin, joten kyydissä on kaikenlaista raakaöljystä muovileluihin ja vaatteista elintarvikkeisiin. Liikenteen ja tilanteen palautuminen normaaliksi on edelleen käynnissä.

ONGELMIA TULEE JATKOSSAKIN: PARANNETAANKO SYSTEEMIÄ RAJOITTAMALLA?

Ihminen on kehittynyt pitkälle, mutta ei vielä omaa kykyjä taivuttaa luonnonvoimia tahtoonsa. Tulivuorten purkaukset haittaavat edelleen silloin tällöin lentoliikennettä, hurrikaanit ja tornadot jättävät jälkeensä kalliita tuhoja joka vuosi, maanjäristyksistä ja tsunameista puhumattakaan. Tavallaan myös pandemia on luonnonvoima, mutta siihen en keskity esseessä sen tarkemmin.

”Konttialusten koko on vuosikymmenten saatossa kasvanut ja kasvanut, ja Ever Givenin onnettomuus herättää kysymyksen, onko konttialusten maksimikoko jo saavutettu tai peräti ylitetty.” (YLE Uutiset 25.3.2021)

Tällaista pohdintaa löysin Ylen artikkelista. Kuljetusaluksien kasvava koko tekee rahtiliikenteen haastavammaksi ja vaatii suurten laajennuksien tasaista toteuttamista esimerkiksi lentokentille, kanaviin ja maantieverkostoihin. Maailmantalous nykyisellään kuitenkin elää viennistä, kaikki on globaalisti tavoitettavissa ja yksityishenkilöille erinäisten hyödykkeiden hankkiminen maailman toiselta puolen ei ole koskaan ennen ollut näin helppoa.

Tulisiko meidän kuitenkin tukea kotimaista tuotantoa ylitse kaiken muun ja tehdä globaalista viennistä aina vain tuskallisempaa?

KESKUSTELUA PROTEKTIONISMISTA

John Tamny kirjoitti huhtikuussa 2021 Forbesille artikkelin, jossa mainittiin itselleni uusi sana – protektionismi. Se tarkoittaa kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion tuella, tariffein tai kiintiöin sekä tuotteiden laatuvaatimusten avulla (Elinkeinoelämän Keskusliitto). Suomessa on hyödynnetty protektionismia muun muassa Puolustusvoimien kaluston turvaamiseksi sekä maatalouden hengissä pitämiseksi.

Artikkelissa kerrotaan, kuinka monet taloustieteilijät iloitsivat onnettomuudesta, koska se antoi kasvot (vai pitäisikö sanoa ’keulan’) protektionismin haittavaikutuksille. Monet kritisoivat Kiinaa ja Intiaa niiden tunkkaisista tehdastyöoloista ja halpamateriaalista kasatun krääsätavaran tulvasta, jota vastaan on pienten kotimaisten tavarantuottajien hankala kilpailla. Aasiassa on kuitenkin olemassa myös hyvät työolot omaavia laadukkaita tehtaita, kun vain tietää, mistä etsiä. Itse en tiedä, mutta esimerkiksi suomalainen kierrätyskankaasta vaatteita valmistava Pure Waste hyödyntää Intian tekstiiliosaamista vastuullisesti. Globalisaatio tuo mielestäni siis enemmän hyötyä kuin haittoja.

Jokainen tavaraan liittyvä työ on tuontia tai vientiä. Ever Givenin tapaus osoitti, kuinka moneen toimialaan tuonnin lyhytaikainenkin hidastuminen vaikuttaa. Tuonti toimii elinehtona monille toimijoille, eikä kaikkia mahdollisia tuotteita ole yksinkertaisesti järkevää toteuttaa raaka-aineineen ja työkustannuksineen alusta loppuun samassa maassa. Pure Wasten toimintatapa osoittaa raaka-aineiden kätevän saatavuuden lisäksi myös sen, kuinka tietyt taidot ovat vahvemmin esillä, eikä kaikkea tarvitse opiskella itse alusta asti uudestaan.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Itse olen täysin halpatavaraa ja kertakäyttömuotia vastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita kiinavastaisuutta tai yhdistyneen maailmantalouden halveksuntaa. Globaali talous tuo meille paljon enemmän mahdollisuuksia kuin mitä voisimme koskaan saada aikaan suljetuin valtiollisin talouksin.

Globalisaatio laajemmassa mittakaavassa on itselleni vielä hieman kysymysmerkki, koska erilaiset kulttuurit ympäri maailman saattavat edelleen olla uhattuna yhdenmukaistuvan maailman edessä. Naomi Klein kirjoittaa tästä fiksusti ja myös kriittisesti kirjassaan No Logo. Globaalien superbrändien dominoiva valta-asema on kuitenkin toinen tarina toiselle päivälle.

Ever Given osoitti, että globaali talous on edelleen voimissaan ja pienestä hikasta huolimatta jatkaa porskuttamistaan sekä kasvuaan. Vienti pyörittää maailmaa, parantaen monen (länsimaisen) ihmisen elämää. Ehkä tämä tapaturma onnistui kääntämään ihmisten mielipiteitä viennin arvostamiseen ja herätti kotimaisia toimijoita ottamaan viennin mahdollisuuksia enemmän huomioon.

Kuka tietää, ehkäpä joku planeetan vastakkaisella puolella kaipaisikin juuri sinun tuotettasi?

LÄHTEET

CNBC 25.3.2021 https://www.cnbc.com/2021/03/25/suez-canal-blockage-is-delaying-an-estimated-400-million-an-hour-in-goods.html

CNBC 26.3.2021 https://www.cnbc.com/2021/03/26/ship-blocking-suez-canal-is-beginning-to-affect-the-global-economy.html

Protektionismin selitys, Elinkeinoelämän Keskusliitto 6.6.2018  https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/viikon-kysymys-mita-tarkoittaa-protektionismi/

John Tamnyn artikkeli, Forbes 11.4.2021 https://www.forbes.com/sites/johntamny/2021/04/11/the-ever-given-mocks-a-fallacy-riddled-economics-profession-in-total/?sh=2e9ab85c65e8

Helsingin Sanomat 24.3.2021 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007878006.html

VesselFinder https://archive.is/20210325041258/https://www.vesselfinder.com/vessels/EVER-GIVEN-IMO-9811000-MMSI-353136000

YLE Uutiset 25.3.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11854861

YLE Uutiset 26.3.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11857391