Tampere
18 May, Saturday
10° C

Proakatemian esseepankki

Fysioterapian harjoitteluvaihto Teneriffalla: Viikot 9 & 10 Neurologia



Kirjoittanut: Kia Oilinki - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

4. Vaihtopostaus

Aiempien linkit:

Viikot 1-3: https://esseepankki.proakatemia.fi/fysioterapian-harjoitteluvaihto-teneriffalla-viikot-1-3/

Viikot 4-6: https://esseepankki.proakatemia.fi/fysioterapian-harjoitteluvaihto-teneriffalla-viikot-4-6/

Viikot 7 & 8 https://esseepankki.proakatemia.fi/fysioterapian-harjoitteluvaihto-teneriffalla-viikot-7-8-sydan-ja-hengitysfysioterapia-cardiaca/

 

Noniin nyt on aika todeta, että me selvittiin 10 viikon harjoittelusta Teneriffalla. Ei ole ollut mitkään helpoimmat 10 viikkoa, mutta ai että miten paljon on oppinut niin monista asioista, kun on saanut työskennellä niin monen ja niin erilaisen fysioterapeutin, hoiva-avustajan, hoitajan, lääkärin ja asiakkaan kanssa. 

Viikot 9 & 10 – Neurologinen kuntoutusosasto

Kaksi viimeistä viikkoa olin neurologisella kuntoutusosastolla. Työtiloina toimi fysioterapiahuone (pieni huone, puolat, lattiassa teippauksia, sähköinen seisomateline, steppilauta, painoja työpöytä), kaksi osastoa, joissa osastojen käytävät, asiakkaan oma huone ja osastojen ulkopuoliset käytävät ja portaikot. Fysioterapiatiimissä työskentelee kaksi fysioterapeuttia ja yksi ns. hoiva-avustaja (auxiliar de enfermería) nimityksellä toimiva henkilö. Kaikki kolme olivat miehiä. Olin kuulemma ensimmäinen opiskelija ainakin viiteen vuoteen heidän kanssaan, syy jäi hieman epäselväksi, he selittivät jotain siitä, ettei toinen fysioterapeutti ole “profesor” eli opettaja. Aiemmin minulta myös kysyttiin opettavatko suomessa fysioterapeuttiopettajat vain, vai käyvätkö he myös töissä fysioterapeutteina. Jäi hieman auki, mutta pohdiskelin, josko täällä fysioterapeutit toimivat myös opettajina joissain tilanteissa. 

Näiden kolmen kanssa työskentely oli oikein mukavaa ja etenkin hauskaa, mutta samalla hikistä avustaessa asiakkaita harjoitteissa vahvasti tukien. Työmeininki oli hyvin rentoa, työaamut alkoi kahvitellen (eli syöden aamupalaa), tästä siirryimme osastolle katselemaan mikä tilanne, ovatko asiakkaat hereillä, pestyinä ja syöneet aamupalan). Joinain päivinä fysioterapian toteutus viivästyi tiimin todetessa, ettei asiakkaita ole pesty. Asiakkaat ilmeisesti pestään päivittäin. Kun löytyi valmiina oleva asiakas, fysioterapia toteutettiin asiakkaan huoneessa, käytävällä tai muualla. Moni asiakas oli ns. sidottuna paikalleen sänkyyn tai vuoteeseen, jottei he lähtisi liikkeelle itsekseen (toki monella varmasti hyvä syy, sille miksei yksin voi liikkua). Kyseessä oli selän takaa kylkiä pitkiän tuleva ns paksu vyö (vähän kuin tukivyö mallinen), joka magneettisella lukolla napsautettiin kiinni edestä sopivalle tiukkuudelle. Osalla oli vielä käsi/kädet myös kiinnitettyinä. 

(Medicare System.)

Näin myös surullisen monta asiakasta odottamassa sairaalassa kohtaloaan. Kysellessä mikä suunnitelma heidän kanssa on, ei oikein kukaan osannut kertoa. Osalla tilanne oli se, että perhe on hylännyt eli ei ole tekemisissä tai ei pysty/halua ottaa puolisoa, vanhempaansa tai muuta läheistään kotiinsa hoidettavaksi. Kysellessä hoivakodeista sain vastaukseksi, ettei Kanarialla ole välimuotoja vaan vaihtoehto on joko olla sairaalassa tai kotona, muuta ei ole. Toisesta lähteestä kuulin kuitenkin, että kyllä täällä on hoivakoteja. En sitten tiedä, onko hoivakodit vain niin täynnä, ettei sairaalassa olevat voi siirtyä sinne vai mistä tämä johtuu. Kuulin myös, että Espanjassa hoivakotiin pääsee lähinnä hyvin liikkuvat, huonosti liikkuvia ei oteta. Lisäksi kuulin, että eläke olisi noin 700-800€ ja hoivakodin kuukausihinta olisi n. 1500- jopa 2000€ kuussa, jolloin henkilöllä ei todennäköisesti ole varaakaan siihen. Nämä perustuu keskusteluihin kielimuurien kera, joten tiedot ei välttämättä ole ihan täyttä faktaa. 

Koitin etsiä aiheesta hieman tietoa. Julkisen hoivakodin hinta määräytyy asiakkaan tulojen ja eläkkeen mukaisesti ollen noin 65-85% yleensä. Yksityisessä miResi sivun mukaan noin 1500-1800€, mutta hinnat vaihtelee paljon riippuen sijainnista. Hinnat riippuu paljolti myös siitä mitä hoivakoti tarjoaa, esim. tarjoaako 24h huolenpitoa, fysio- tai toimintaterapiaa, kuntosalia, sosiaalista toimintaa tai ruokapalvelua. Iso vaikutus hintaan on myös sillä, miten paljon apua asiakas tarvitsee. (miResi.)

Tuo kuva alla väripisteillä esittää myös meidän paljon käyttämää harjoitetta. Asiakas istuu pyörätuolissa ja minä häntä vastapäätä pöydän toisella puolella. Pöydällä on alusta, jossa on merkitty käden paikat sekä väriläiskät. Harjoite suoritetaan pareettisella yläraajalla asettaen se ensin paikalleen, eli oikea yläraaja o-kirjaimen kohdalle. Harjoite voidaan tehdä ilman lisävälinettä tai esimerkiksi pahvimukin kanssa niin, että asiakas pitää siitä kiinni ja liu’uttaa sitä. Me käytimme huimaa innovaatiota: neljä mukia päällekkäin teipattuina maalarin teipillä yhteen, jotta mukit pysyy kasassa eikä lyttäänny. Muki asetettiin ylösalaisin, eli ns kapeampi reuna/pohja puoli oli ylöspäin. Erään asiakkaan kanssa lisäsimme mukin päälle vielä ns jätskitikun ja asiakkaan peukalo ja etusormi tikun päälle, muut sormet mukin ympärille normaalisti ja tällä estimme kyynärvarren kiertoliikkeitä. Minun tehtävänä oli antaa ohjeet ja kertoa aina mitä väriä kohti menemme. Aloitimme harjoitteen ns. helpoimmilla eli edessä olevilla vihreällä, keltaisella ja ruskealla. Näiden sujuessa lisäsimme pikkuhiljaa haastetta käyden läpi sininen-oranssi välin ja lopulta liila-punainen välin. Harjoitteessa oli mielenkiintoista nähdä eri asiakkaiden välisiä eroja samassa harjoitteessa sekä saman asiakkaan taito-, jaksamis- ja keskittymiseroja eri päivien välillä. Samankaltaista harjoitetta teimme myös lattialla alaraajalla. Sama kuvio löytyy fysioterapiahuoneen lattiasta puolien välistä, harjoitimme näin sekä pareettisen alaraajan liikettä, että pareettisen alaraajan tukea. Ps. harjoitetta ohjatessa ja kertoessa aina seuraavan värin luonnollisesti espanjaksi, jotta asiakas ymmärtää, sain huimasti kehuja kielitaidostani 😀 vaatimukset ei olleetkaan niin korkealla tai sitten se oli taas uusi vitsi… 

Mulle vinkattiin tää “REPS Recovery Exercises” -sovellus tällä viikolla. Löytyy erilaisia harjoitteita videoineen. Me käytettiin tuolta useampaa harjoitetta ja muokkailtiin niitä hieman. Ihan ilmanen on!

Harjoittelussa viimeisten viikkojen aikana on tullut reippaasti kielimuuria vastaan ja aina se ei ole ollut edes vain espanja-englanti, englanti-suomi tai espanja-suomi vaan on ollut myös muiden kielen sekoituksia, jolloin asiakastilanteissa on parhaillaan tuntunut olevan 3-4 kieltä mukana ja itse kukin saanut reippaasti arvailla missä mennään, mitä tapahtuu, kuka haluaa mitäkin ja mitä kukakin yrittää sanoa. “Cómo” – “kuinka”, “Qué” – “mitä” ja “lo siento, no entiendo” – “anteeksi, en ymmärrä”  on ehdottomasti käytetyimmät lausahdukseni… 

Toki kielimuurin lisäksi vastaan on tullut myös sekavia, kuulon menettäneitä, puheen tuoton vaikeuksista kärsiviä sekä hitauden ja tarkkaivaisuuden häiriöiden kanssa taistelevia. Paljon kaikenlaista on siis kerennyt näkemään ja etenkin pohtimaan, kuinka selvitä itse parhaiten ja kuinka luoda asiakkaalle mahdollisimman mukava tilanne ja olo, että hänet huomioidaan ja kuullaan. Itselle kuitenkin jonkin tason rauhallisena suomalaisena on ollut erikoista nähdä minut “villejä” osa henkilökunnasta on asiakkaiden kanssa. Asiakasta ns. saatetaan läpsästä, lyödä (vaikea keksiä oikeaa sanaa, ilman, että kuulostaa liian pahalta) ihan hyväntahtoisest selälle tai käsivarteen tyylillä “mitä äijä, miten menee?”. Itselle luonnollisemmalta tuntuu tulla rauhassa paikalle, arvioida asiakkaan sen hetken tila ja kuulla asiakasta rauhassa eikä aiheuttaa hektistä tuntua osastolla vieläpä, jossa asiakas saattaa olla pitkäänkin. Itselle ainakin voisi tuntua ikävältä, jos porukka paukkaa sisään vauhdilla ja kovaäänisesti ja ns. kovin ottein. Toki ei voi liian hiljaa uneliaasti hiipiä paikalle, vaan täytyy lukea tilannetta ja pohtia mitä asiakas tarvitsee, jotta fysioterapia onnistuu mahdollisimman hyvin 🙂

Neurologista testistöä, jota opin harjoittelussa ja perehdyin lisää kirjoittaessa: 

PREP2 (predict recovery potential algorithm version 2) – yläraajan toimintaa aivohalvauksen jälkeen ennustava työkalu.

– ennuste kertoo 12 viikkoa aivohalvauksen jälkeisestä tilanteesta asteikolla: excellent, good, limited or poor

– ensimmäinen askel PREP2:ssa on arvioida potilaan SAFE tulos 72 tunnin sisällä aivohalvauksesta. SAFE sisältää olkanivelen loitonnuksen (shoulder abduction) ja sormien ekstensio (finger extension). 

– Tulos arvioidaan 0-5 asteikolla. 0 = ei tunnettavaa lihasaktivaatiota, 1 = palpoitava lihasaktiivisuus, ei liikettä, 2 = rajoittunut liikerata ilman painovoimaa, 3 = täysi liikerata painovoimaa vastaan ilman vastusta, 4 = täysi liikerata painovoimaa vastaan vastuksella, kuitenkin heikompi verrattuna toiseeen puoleen & 5 = normaali teho 

– Jos SAFE tulos on 5 tai enemmän (täydet pisteet 10, koska kaksi testiä joissa arviointi 0-5), lisätestejä ei tarvita. 

– Jos SAFE tulos on 5 tai yli ja asiakas on ALLE 80-vuotias –> ennuste on todennäköisesti EXCELLENT

– Jos SAFE tulos on 5 tai yli ja asiakas on YLI 80-vuotias –> tulos on todennäköisesti GOOD

– Jos asiakas on yli 80-vuotias, SAFE tuloksen tulee olla 8 tai yli, jotta ennuste on EXCELLENT

– Jos SAFE tulos on alle 5 –> 2. vaihe PREP2: tarvitaan TMS (transcranial magnetic stimulation) arviointi, jolla arvioidaan halvaus puolen motorista toimintaa. Testi vie noin 20 minuuttia. TMS tulee tehdä 3-7 päivää aivohalvauksesta. 

– Jos TMS tuottaa havaittavia reaktioita  (motor evoked potentials MEP+) –> ennuste on GOOD. Jos TMS ei tuota havaittavia reaktioita (MEP-), suoritetaan PREP2 kolmas (3.) vaihe. 

3. Vaiheessa selvitetään potilaan NIHSS tulos (National Institues of Health Stroke Scale). Testi tulos saadaan 3 päivää halvauksen jälkeen kaikille potilaille, joiden SAFE tulos on alle 5 ja jos heidän TMS tulos on MEP- ja he siirtyvät viimeiseen kolmanteen vaiheeseen. 

(Presto. Predict Stroke Outcomes.) 

Linkin takaa löytyy lomake kokonaisuudessaan. 

https://www.stroke.nih.gov/documents/NIH_Stroke_Scale_508C.pdf 

 

Riippuen NIHSS tuloksesta ennustukseksi tulee LIMITED tai POOR.

Tässä vielä kaavio Preston sivuilta, joka kuvaa prosessia. 

(Presto. Predict Stroke Outcomes.)
 
 
TCT – Trunk control test (varhainen ennuste kävelykyvystä 6 kuukauden kuluessa aivohalvauksesta)
1. kääntyminen selinmakuulta pareesipuolen kyljelle
2. kääntyminen selinmakuulta terveen puolen kyljelle
3. siirtyminen selinmakuulta istumaan
4. istuminen jalat roikkuen 30 sekunnin ajan
Pisteytys: 0 = liike ei onnistu ilman apua, 12 = liike onnistuu epänormaalisti ja 25 = liike onnistuu normaalisti. Näistä pisteet x/100, mikäli kaikki neljä testiä tehdään. 
(Duarte yms.)
 
Harjoittelussa käytimme vain 30 sekunnin istumistasapaino testiä jalat lattialla ollen. Lisäksi testasimme kuinka potilaalta onnistuu lonkan koukistus, polven ojennus ja nilkan koukistus. 
 
TWIST algoritmi –> Time to walking independently after stroke algorithm 
Potilaat joiden TCT eli trunk control test tulos oli yli 40 viikon kohdalla halvauksesta, kävelivät itsenäisesti 6 viikon sisällä erään tutkimuksen mukaan. Potilaat joiden TCT tulos oli alle 40, saavuttivat itsenäisen kävelyn 12. viikkoon mennessä, jos heidän lonkan koukistus tulos oli 3 tai yli
“Medical Research Council asteikolla”. (Smith yms.) Asteikko menee seuraavasti 0 = halvaus, 1 = nähty tai tunnettu värähtely lihassupistuksessa, 3 = liike onnistuu painovoimaa vastaan, 4 = lihasvoima on heikentynyt, mutta liike onnistuu vastusta vastaan & 5. normaali voima. (Vanhoutte yms.)
Twist algorytmi ennustaa kävelykykyä 6 tai 12 viikon kohdalla. 12 viikon kohdalla itsenäisesti tai avustettavasti? (onkohan oikein käännetty sana) (dependant). Kertauksena vielä: algoritmin mukaan siis henkilöt, joiden TCT tulos oli yli 40 viikon kohdalla kävelivät itsenäisesti 6 viikon kohdalla. Henkilöt, joiden TCT tulos oli alle 40 (huono keskivartalon hallinta), mutta lonkan koukistus onnistui 3 tai yli tasolla, kävelivät 12 viikon kohdalla itsenäisesti. Ja henkilöt, joiden tulos oli alle 40 ja lonkan koukistus tulos alle 3, eivät kävelleet itsenäisesti 12 viikon kohdalla .
(Smith.)

Tässä pieni ripaus harkassa opittua ja netistä lisätietona haettua 😉 Toivottavasti joku muukin oppi jotain uutta tämän tekstin avulla! 

——————————————————————

HUHHU olipahan kokemus. 10 viikkoa, lähes 10 ohjaavaa, niin paljon oppeja koppeja sun muita, väsymystä, aikaisia herätyksiä, naurua, kostuneita silmiä (pakko aina vähän tunteilla), lounaita ulkona yksin, yhdessä opiskelijoiden sekä muiden työntekijöiden kanssa, ruokakokeiluja, retkivinkkejä, kielimuuria, hetkiä, jolloin tuntuukin, ettei ole mitään ongelmia kielen kanssa, ihania kohtaamisia, suunnilleen miljoona keskustelua suomen säästä, lämpimiä tervehdyksiä, uteliaisuutta suuntaan jos toiseen, käsi asiakkaan kädessä tukena, hymyileviä suita ja silmiä ja niiin paljon muuta?

Lähteet: 

Duarte, Morales, Pou, Aguirrezábal, Aguilar & Escalada. Test de control de tronco: predictor precoz del equilibrio y capacidad de marcha a los 6 meses del ictus. 2007. Luettu 2.4.2022.http://public-files.prbb.org/publicacions/4ca8ddf0-5ff5-012c-a7d6-000c293b26d5.pdf

How PREP2 works. Presto. Predict Stroke Outcomes. Luettu 2.4.2022. https://presto.auckland.ac.nz/prep2-overview/

miResi. ¿Cuánto cuesta una residencia de ancianos? Luettu 1.4.2022. https://miresi.es/cuanto-cuesta-una-residencia-de-ancianos/

NIH Stroke Scale. Luettu 4.2.2022. https://www.stroke.nih.gov/documents/NIH_Stroke_Scale_508C.pdf

Smith, M.C., Barber, P. & Stinear, C.M. The TWIST algorithm predicts time to walking independently after stroke. 1.11.2017. Luettu 2.4.2022. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1545968317736820?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed
Vanhoutte, Faber, van Nes, Jacobs, van Doorn, van Koningsveld, Cornblath, van der Kooi, Cats, van den Berg, Notermans, van der Pol, Hermans, van der Beek, Gorson, Eurelings, Engelsman, Boot, Meijer, Lauria, Tennant & Merkies. Modifying the Medical Research Council grading system through Rasch analyses. 20.12.2011. Luettu 2.4.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3338921/
Kommentoi