Tampere
29 May, Wednesday
25° C

Proakatemian esseepankki

Finlaysonin alueen synty ja kasvu



Kirjoittanut: Ville Leino - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Finlaysonin alue
Eeva-Maija Ingman-Toivonen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Esseen ovat kirjoittaneet Eemi Mäenpää ja Ville Leino.

 

 

Johdanto

 

Amazing City on elämys- ja ohjelmapalveluita tarjoava yritys, jonka repertuaarissa on mm. ryhmäyttäviä tiimiseikkailuja, pakohuonetyylisiä kaupunkiseikkailuja sekä myös Tampereen keskustan historiasta kertova Roof Walk – seikkailu Finlaysonin kattojen yllä. Amazing City on juuri solminut yhteistyösopimuksen Empiria Osk:n kanssa tulevasta kesästä, jonka tarkoituksena on se, että Empiria Osk hoitaa kesäsesongin 2023 ajan Amazing Cityn hallinoiman Roof Walk-elämyspalvelun operointia sekä markkinointia. Yhteistyön tarkoituksena on saada Amazing Cityn työmäärää kevennettyä useammille käsipareille sekä Empiria Osk:n tiimiyrittäjille kokemusta täyspäiväsenä yrittäjänä toimimisesta.

 

Roof Walk-seikkailussa asiakkaat pääsevät kävelykierrokselle Finlaysonin vanhan tehdasalueen katolle katselemaan maisemia ja samalla he myös kuulevat tietoa alueen historiasta. Tämän esseen tarkoitus on olla tietopaketti kyseisen alueen historiasta, jota jokainen kattokävelyryhmien vetäjä tai muuten alueen historiasta kiinnostunut henkilö voi hyödyntää.

 

 

Finlaysonin tehdasalue

 

Kuten sanottua, Roof Walk -kierroksilla kuljetaan Finlaysonin vanhan tehdasalueen katoilla ja tutustutaan alueen historiaan. Nimenomaan Finlaysonin tehdasalue on yksi keskeisimmistä kohteista kierroksella, eikä syyttä. Finlaysonin tehtaalla on ollut suuri vaikutus koko Tampereen syntyyn ja kehitykseen historian saatossa. Finlaysonin tehdas sai alkunsa, kun Venäjällä konepajassa työskennellyt, skotlantilainen James Finlayson sai ystävältään John Patersonilta vihjeen Suomessa, Tampereella voimakkaan virtaavasta koskesta. Virtaavaa vettä oli käytetty jo hyvän ajan voimanlähteenä erilaisissa tehtaissa. Tampereen kosken voima vakuutti Finlaysonin sekä Venäjän keisari Aleksanteri I:sen, kun hän oli Tampereella vierailulla vuonna 1819. Keväällä 1820 James Finlayson sai erivapauden perustaa tehtaansa Tampereelle, kosken rannalle. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

Finlaysonin alkuperäinen tarkoitus oli valmistaa tehtaassaan kehruu- ja karstauskoneita, villan sekä puuvillan käsittelyyn. Kauppa ei kuitenkaan koneiden osalta käynyt toivotulla tavalla, ja niin Finlayson joutui muuttamaan liiketoimintaansa. Vuonna 1828 Finlayson otti valmistavansa kehruu- ja karstauskoneet käyttöön, ja niin tehtaassa aloitettiin puuvillan kehruu vesivoiman avulla. Lopulta Finlayson asettui itsekin Tampereelle asumaan, entiseen kruununpolttimon rakennukseen. Tehtaan ohelle James Finlayson perusti vaimonsa Margaret Finlaysonin kanssa perinteisen kutomon, oman kotinsa yhteyteen. Kutomoon he palkkasivat töihin paikallisia naisia. Finlaysonit olivat hartaita kristittyjä, ja heille oli myös yhteyksiä hyväntekeväisyyttä tekeviin kveekareihin. Tämän vuoksi Finlaysonit ottivat myös orpolapsia asumaan kotiinsa ja kasvattivat heitä työnteon sekä raamatun oppien kautta. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

James Finlayson pyöritti tehdastaan ja liiketoimintaansa Tampereella yli viisitoista vuotta. Liiketoiminta ei kuitenkaan missään vaiheessa kasvanut toivotulla tavalla, joka verotti myös James Finlaysonin terveyttä. Lopulta Finlayson joutui myymään tehtaansa vuonna 1836. Pian myymisen jälkeen Finlaysonit palasivat kotimaahansa Skotlantiin, ja James Finlayson lopulta kuoli vuonna 1852, 81-vuotiaana. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

Vuonna 1836 Finlaysonin tehtaan ostivat englantilainen William Wheeler sekä pietarilaiset sijoittajat Georg von Rauch ja Carl Nottbeck. Tehtaalle oli jo ennen sen myymistä myönnetty tullivapaus, ja sen vuoksi uudet omistajat halusivat säilyttää tehtaan vanhan nimen. Tehdas jatkoi toimintaa nimellä Finlayson & Co., ja näin hyvänä kilpailuetuna toiminut tullivapaus säilyi tehtaalla myös omistajan vaihdoksen jälkeen. Päivitetty nimi on tänä päivänäkin nähtävissä tehdasalueen portin yläpuolella, Keskustorilta päin tultaessa. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

Tullivapaus vauhditti kaupankäyntiä Pietariin, joka myös edesauttoi yrityksen kasvussa ja kasvu olikin nopeaa. 1900-luvulle saakka Finlayson & Co. oli kahden suvun omistama perheyritys, mutta vuonna 1908 se osakeyhtiöitettiin. Tehtaan toimiala laajeni fuusioiden kautta, ja siitä kasvoi muun muassa muovituotantoa ja konepajatoimintaa käsittävä monialayritys. 1900-luvun loppupuolella yrityksen toimintaa kuitenkin alettiin jakamaan eri paikkakunnille ympäri Suomea. 1985 yhtiö päätyi Asko Oy:n omistukseen, jonka myötä tehdastoimintaa alettiin purkamaan ja siirtämään vaiheittain muualle, kunnes vuonna 1995 tuotantotoiminta lopetettiin Tampereen Finlaysonin tehdasalueella. Finlaysonin brändi kuitenkin elää tänä päivänäkin, ja jatkaa kasvuaan. Myös Finlaysonin alkuperäinen tehdasalue on pysynyt elävänä tähänkin päivään saakka. Tällä hetkellä alueella toimii yli 100 eri toimialojen yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 3000 työntekijää. Työntekijöiden määrä on suurin piirtein yhtä korkea kuin vanhan tehtaan suurimpina kukoistusvuosina, 1800-1900-lukujen vaihteessa. Alueen keskeinen sijainti on pitänyt sen suosittuna toimipaikkana eri yrityksille. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

 

Plevna

 

Finlaysonin tehdas alueella sijaisteva Plevna on yksi alueen tunnetuimmista rakennuksista. Alun perin se rakennettiin kutomosaliksi, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. James Finlayson halusi tehostaa tehtaan toimintaa ja päätti sijoittaa kaikki kutomakoneet yhteen samaan saliin, ja siitä syystä Plevna päätettiin rakentaa. Plevnan kutomosalin koosta kertoo se että sinne mahtui 1200 kutomakonetta. Nimensä Plevna sai Turkin sodasta tutuksi tulleen taistelupaikan mukaan. Nykyisin Bulgarian alueella sijaitseva Plevenin kaupunki tuli tutuksi uutisoinnin kautta myös suomalaisille, sillä kyseisessä sodassa taisteli myös Suomen kaartin pataljoona. Suomen kielessä Pleven muuntui Plevnaksi, ja jäi elämään uuden kutomosalin nimenä. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

Plevna on myös teknologian kannalta merkittävä paikka, sillä siellä sytytettiin ensimmäinen sähkövalo ensimmäisenä pohjoismaissa ja Suomessa. Alun perin valaistus toteutettiin kaasulampuilla sekä kattoikkunoilla, mutta sattumalta Finlaysonin tehtaan silloisen johtajan Wilhelm von Nottbeckin poika Carl työskenteli Yhdysvalloissa Thomas Alva Edisonin tehtaalla insinöörinä. Samaan aikaan Edison patentoi hehkulampun, ja Carl von Nottbeck päätti tilata ja asentaa samanlaiset lamput myös isänsä tehtaalle Suomeen. Aluksi työntekijät olivat varauksellisia sähkövaloa kohtaan, sillä sen valo oli vielä tuohon aikaan väriltään punertava. Viimeisetkin työntekijät lopulta vaihtoivat kaasulamput hehkulamppuun, kun huomasivat sen olevan huomattavasti kirkkaampi. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

Tänä päivänä Plevna on muuttunut sisältä lähes täysin, verrattuna alkuperäistä kutomosalia. Ulkoasu on kuitenkin rakennuksessa lähes täysin alkuperäinen. Plevnassa toimii tällä hetkellä ravintola sekä elokuvateatteri, eli tämäkin rakennus on pysynyt elävänä ajan hampaissa. Plevnaa laajennettiin aikanaan Satakunnankadun suuntaisesti, ja uuden siiven nimeksi tuli Kongo. Kongo oli myöskin kutomosali. Kongo kuitenkin päätettiin purkaa ja tällä hetkellä sen paikalla on uudisrakennus. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

 

Tampereen keskuspaloasema

 

Tampereen keskuspaloasema eli Tampereen vanha paloasema on Wivi Lönnin suunnittelema jugend-tyylinen rakennus satakunnankadulla Tampereen keskustassa. Paloaseman suunnittelu on aloitettu 1900-luvun alussa ja se valmistui lopulta vuonna 1908, koska valmistumista viivästytti nolo onnettomuus. Paloaseman rakennustyömaalla nimittäin syttyi tulipalo jouluaattona 1907, joka viivästytti paloaseman valmistumista noin neljällä kuukaudella. Paloaseman rakentamista vastustettiin, sillä sitä pidettiin turhana kaupungin rahojen haaskaamisena. (Välimäki, H. N.D.)

 

Ensimmäinen vakinainen palokunta perustettiin Tampereelle vuonna 1898, mutta ensimmäiset vuodet palokunta toimi tilapäisissä tiloissa puutarhakadulla. Lopulta suunnittelu työt aloitettiin ja vuonna 1905 järjestettiin paloaseman suunnittelukilpailu, jonka voittaja oli Wivi Lönn. Keskuspaloasema on suunniteltu kaarevaksi, jotta hevosvetoinen kalusto ei törmäilisi pihamaalla. Paloasemalle on kuitenkin täytynyt tehdä hieman muutoksia, joten 1920-luvulla suunniteltiin muutosremontti, kun autot korvasivat hevosilla vedettävän kaluston. Samalla paloasemalle rakennettiin lisätiloja miehistölle, vielä vuonna 1982 paloasemalle valmistui punatiilinen lisärakennus, jonka jälkeen rakennusta on vain peruskorjattu. (Välimäki, H. N.D.)

 

 

Hotelli Tammer

 

Tampereen keskuspaloasemaa vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsee suomen kolmanneksi vanhin hotelli Hotelli Tammer. Idea Hotelli Tammerin rakentamisesta lähti liikkeelle Tampereen teknillisen seuran kokouksesta, jossa ehdotettiin, että seuralle tarvittaisiin tilat. Tiloista haluttiin rakentaa sellaiset, että niissä olisi myös tuottavia tiloja, joten rakennuksesta päätettiin tehdä hotelli. Lopulta Hotelli Tammer valmistui vuonna 1929, mutta valmistumista lamaajat koettelivat hotellin ensimmäisiä vuosia, mutta talouden elvyttyä Hotelli Tammer palasi jälleen loistoonsa. (Maapalloilija. N.D.)

 

Kieltolain aikaan Hotelli Tammer tuli myös tutuksi Tamperelaisittain paikkana, jossa alkoholin tarjoilu oli jopa yllättävän avointa. Trokareina toimivat alaikäiset pojat, koska alaikäistä ei voitu tuomita trokaamisesta. Hotelli Tammer oli myös turvallinen paikka ottaa ryypyt, koska vakioasiakkaita olivat mm. Tampereen poliisin päällystö, joten eivät he voineet muita asiakkaita käytöksestä tuomita. (Maapalloilija. N.D.)

 

Hotelli on tullut myös tutuksi vaikutusvaltaisista vieraista. Hotellissa kerrotaan vierailleen Nobel palkittu kirjailija Frans Emil Sillanpää, Presidentti Carl Gustav Emil Mannerheim, maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Jyri Gagarin sekä Presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Hotelli Tammer on myös esiintynyt lukuisissa Suomalaisissa sarjoissa ja elokuvissa. (Maapalloilija. N.D.)

 

 

Näsilinna

 

Näsikallion eteläisellä rinteellä sijaitseva Näsilinna on entiseltä nimeltään huvila Milavida. Nykyisin Näsilinnassa on saman niminen museo, joka kertoo entisen omistaja suvun Nottbeckien historiasta. Aiemmin samalla paikalla oli puinen huvila rakennus, johon Wilhelm von Nottbeckin poika Peter muutti vaimonsa kanssa asumaan. Peter päätti rakennuttaa samalle paikalle nykyisen Näsilinnaksi kutsutun palatsin, joka valmistui vuonna 1898. Nottbeckit eivät kerenneet asua Näsilinnassa kovin kauaa sillä Peterin vaimo menehtyi synnyttäessä heidän kaksosiaan ja Peter menehtyi vain hieman myöhemmin umpilisäkkeen tulehdukseen. Näsilinnassa on sisällissodan aikana käyty merkittäviä taisteluja, sillä Näsilinna on toiminut sisällissodan aikana punaisten tukikohta ja siellä on myös toiminut Punaisen Ristin sairaala. (Ingman-Toivonen, E-M.)

 

 

Keskustori

 

Keskustori on nimensä mukaisesti yksi Tampereen keskeisimmistä paikoista. Se on historian saatossa toiminut merkittävänä näyttämönä mm. kansalaiskokouksille ja mielenosoituksille sekä 2000-luvulla myös jääkiekon mestaruusjuhlille. Keskustori on kuitenkin pääasiassa toiminut kauppapaikkana läpi historiansa. Ajan saatossa Keskustoria on yritetty kaavoittaa uudestaan. Suunnitelmissa on muun muassa ollut Kaltevatorin tasoittaminen sekä esimerkiksi Raatihuoneen purkaminen ja korkeiden kerrostalojen rakentaminen sen tilalle. Suunnitelmat ovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen kaatuneet, ja tori on pysynyt hyvin pitkälti alkuperäisessä muodossaan. (Amazing City. N.D.)

 

Alueen vanhimpia rakennuksia on keltainen puukirkko, joka tunnetaan tänä päivänä nimellä Vanha Kirkko. Vanha Kirkko on koko kaupungin ensimmäinen kirkko, ja myös Keskustorin alueen ensimmäinen rakennus. Se rakennettiin vuonna 1824, ja vihittiin käyttöön 11.4.1825. Kirkon suunnitteli italialaissyntyinen Carlo Bassi, ja tyyliltään kirkko uusklassinen ristikirkko. Keskustorille oli alun perin suunniteltu kaiken kaikkiaan neljän eri uskontokunnan kirkot, yksi joka kulmalle. Lopulta kuitenkin vain vanha kirkko rakennettiin. (Tampereen Seurakunnat. N.D.)

 

Vanhaa Kirkkoa vastapäätä, torin toisella laidalla on Raatihuone. Sen suunnitteli Georg Schreck, ja Raatihuone valmistui sekä vihittiin käyttöön 1890. Tampereen Raatihuone, kuten ajalleen tyypillisesti monen muunkin kaupungin raatihuoneet, edustaa tyyliltään uusrenessanssia. Raatihuone on ollut keskeisenä sijaintina monissa eri tapahtumissa, kuten esimerkiksi Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Sodan päättyessä valkoinen puoli keräsi kaikki antautuneet ja vangitut punaisen puolen edustajat keskustorille Raatihuoneen eteen. Valkoisen puolen komentajat seurasivat vihollisten kokoamista juuri Raatihuoneen parvekkeelta. Tänä päivänä Raatihuone toimii lähinnä juhlatilana sekä turistinähtävyytenä. Siellä järjestetään mm. kaupungin toimesta erilaisia palkitsemistilaisuuksia. (Ketonen, N.)

 

 

Loppusanat

 

Finlaysonin alueella on merkittävä vaikutus, ei pelkästään Tammerkosken ympäristöön, vaan koko Tampereen syntyyn ja kehitykseen. Kun Finlaysonin tehdas perustettiin, Tampereella asui alle tuhat ihmistä. Tänä päivänä tuo luku on jo pitkälti yli 200 000. Tehtaan vaikutusta muuttoliikenteeseen ja sitä kautta koko Tampereen väkilukuun ei siis voida vähätellä. Alueen pitkä historia on myös synnyttänyt lukemattoman määrän tarinoita. Suurin osa on varmasti tuntemattomia myös monille nykyisistä Tampereen asukkaista. Siksi ei voi muuta kuin suositella jokaista tutustumaan Tampereen historiaan. Varmaa on, ettei tarinat lopu kesken.

 

 

Lähteet:

 

Amazing City. N.D. Keskustori. Opastusäänite Roof Walk -seikkailusta. Viitattu 04.05.2023.

 

Välimäki, H. N.D. Koskesta Voimaa. Paloasema. Viitattu 04.05.2023.

https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/kaupunki/1900-18/paloasema.html

 

Ingman-Toivonen, E-M. 2019. Finlaysonin alue. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja. Tampere.

 

Ketonen, N. N.D. Koskesta Voimaa. Raatihuone. Viitattu 04.05.2023. https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/kaupunki/1870-00/raatihuone.html

 

Maapalloilija. N.D. Gagarin sviitti Hotel Tammerissa. Viitattu 04.05.2023.

https://maapalloilija.com/gagarin-sviitti-grand-hotel-tammer/

 

Tampereen Seurakunnat. N.D. Vanha Kirkko. Viitattu 04.05.2023.https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/tilavaraukset_ja_muut_tilat/kirkot/vanha_kirkko#e6270de2

Kommentoi